Blogit

Alkuvuoden aikana eläkehakemusten määrä on noussut viime vuodesta. Tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä työeläkettä on hakenut yli 50 000 vakuutettua. Viime vuoteen verrattuna määrä on noussut 3 000 hakemuksella ja vuodesta 2018 vajaalla 5 000 hakemuksella. Nousu kohdistuu lähinnä työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeisiin.

Yrittäjien eläkevakuuttamisessa eri maiden välillä on selkeitä eroja. Suomen vahvuus on eläketurvan kattavuus. Kriittisiä huomioita Suomelle OECD antoi vuoden 2019 maa-arviossaan yrittäjien vapaudesta määritellä itse työtulonsa suuruus, koska tästä voi aiheutua yrittäjien eläketurvan matala taso, myös palkansaajiin verrattuna.

Ei kulunut kuin hetki Britannian EU-erosta, kun koronaepidemia alkoi huojuttamaan kuningaskuntaa, kuten muutakin Eurooppaa. Ajat ovat epätavalliset, mutta onko Britannian 2010-luvulla uudistettu eläkejärjestelmä nyt suojaisasti ankkuroitu ja sen rakenteet kestävät?

Suomen koronakriisin lähtölaukaus oli Pohjois-Italian hiihtokeskuksista meille levinnyt eurooppalainen koronaepidemia. Hiihtokeskukset olivat täynnä turisteja, jotka kotiin palattuaan nopeasti tartuttavat muita. Pohjois-Italian epidemia paheni nopeasti vakavaksi kriisiksi, joka alkoi pian koetella terveydenhoitojärjestelmän toimintakykyä.

Koronavirus on saanut maailman reaalitalouden ja finanssimarkkinoiden pyörät pysähtymään. Kukaan ei vielä tiedä, kuinka pitkän aikaa talouden halvaantuminen kestää. Koronakriisi asettaa joka tapauksessa myös eläkejärjestelmät kovalle koetukselle.

Epidemia koskee meitä kaikkia, mutta sen vaikutukset jakautuvat suomalaisten kesken hyvin epätasaisesti. Olemme erilaisessa ja eriarvoisessa asemassa koronan suhteen. Niin kuin yleensä aina, makroshokit kohdistuvat voimakkaimmin niihin, jotka ovat valmiiksi jo heikoimmassa asemassa. Yksi tällainen ryhmä on vähävaraiset ja hauraassa asemassa olevat lapset. Sosiaalihuollon kantokyky on nyt turvattava.

Korona on hiljentänyt monen yrittäjän bisneksen, eikä normaalien YEL-maksujen maksaminen ole silloin välttämättä mahdollista. Tässä kirjoituksessa on esitelty muutamia joustokeinoja yrittäjien tueksi.

Koronakriisi näkyy ja pahenee kaikissa maissa. Tartuntojen määrä kasvaa ja terveydenhuoltojärjestelmät ovat lujilla. Pandemiavalmiuksia testataan nyt todellisissa oloissa.

Koronavirusepidemia on nyt nopeaan tahtiin ajamassa monia maita poikkeustilaan. Myös Suomessa näyttää kaikki seisahtuvan. Tämä on välttämätöntä taudin leviämisen rajoittamiseksi. Samalla eristäytymisen vaikutukset talouteen ovat tuntuvia. Tulevia ongelmia ennakoiden maailman pörssit ovat jo syöksyneet alaspäin ja sijoittajien epävarmuus näyttää jatkuvan edelleen.

Yritysten välisiin eroihin ammatillisen kuntoutuksen käytössä vaikuttaa voimakkaasti se, minkälaisia työntekijöitä niissä työskentelee. Mutta onko yritysten välillä eroja ammatillisen kuntoutuksen käytössä, kun työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet on huomioitu? Minkälaiset yritystason tekijät vaikuttavat ammatillisen kuntoutuksen yleisyyteen? Entä miten yritysten välinen vaihtelu kuntoutuksen käytössä suhteutuu yritysten välisiin eroihin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä? Tarkastelen tässä blogikirjoituksessa edellä mainittuja kysymyksiä kahden tuoreen …