Valtaosa työikäisestä väestöstä on vakuutettuna palkansaajien ja yrittäjien yleisessä eläkejärjestelmässä, jota hallinnoi ZUS (Zaklad Ubezpieczen Spolecznych). ZUSin vastuulle kuuluu myös laajasti muuta sosiaaliturvaa. Maatalousyrittäjät on vakuutettu heidän omassa sosiaalivakuutusjärjestelmässään, jota hallinnoi KRUS (Kasa Rolniczego Ubezpieczenia Spolecznego). Tämän lisäksi tietyillä valtion viranhaltijoilla (kuten palokunta, poliisi, puolustusvoimat, ja tuomarit) on omat vanhuuseläkejärjestelmänsä.

Vuonna 2019 yleisessä järjestelmässä oli noin 15,9 miljoonaa vakuutettua ja maatalousyrittäjien järjestelmässä 1,2 miljoonaa.

Vuonna 1999 maassa tehtiin mittava eläkeuudistus, jonka myötä vanhuuseläkkeen osalta siirryttiin maksuperusteiseen laskennallisten tilien (NDC, notional defined contribution) järjestelmään. Uudistus koski täysimääräisesti kaikkia vuoden 1968 jälkeen syntyneitä.

Julkinen eläkejärjestelmä jakautuu vanhaan (ennen vuotta 1999 voimassa olleeseen) etuusperusteiseen eläkejärjestelmään, uuteen laskennallisiin tileihin perustuvaan eläkejärjestelmään sekä vapaaehtoiseen rahastoeläkkeeseen (Otwarty Fundusz Emerytalny, OFE).

Työeläketurvan lisäksi eläkeläisille maksetaan tarvittaessa tarveharkintaista vähimmäisetuutta.

Hallinto

Puolan eläkejärjestelmä kuuluu työ- ja sosiaaliministeriön (Ministerstwo Pracy i Polityki Spolecznej) hallinnonalaan. Julkisesta sosiaaliturvajärjestelmästä vastaava ZUS on jaettu alueellisiin toimipisteisiin. Paikallistoimistot vastaavat muun muassa eläke-etuuksista, sairausvakuutusetuuksista ja työtapaturmaetuuksista.

ZUS kerää kaikki sosiaaliturvamaksut. Tämä koskee myös rahastoeläkemaksua, jonka se välittää eläkerahastoyhtiöille. ZUS vastaa julkisen järjestelmän etuuksien maksamisesta.

Rahoitus

Lakisääteinen eläkejärjestelmä toimii jakojärjestelmäperusteisesti, ja se rahoitetaan pääasiallisesti vakuutusmaksuilla (noin 80 % tuloista) sekä valtion osuuksilla (16 %). Loput tulot tulevat siirroista rahastoeläkejärjestelmästä.

Valtio osallistuu eläketurvan rahoitukseen kattamalla vähimmäiseläkkeen kustannukset ja maksamalla vakuutusmaksuja palkattomilta ajoilta (mm. lastenhoitoaika ja työttömyysetuuksien saamisen aika). Valtio myös vastaa lakisääteisen eläkejärjestelmän rahoitusvajeesta jakojärjestelmäperiaatteella toimivan osuuden osalta (vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke).

Sosiaaliturvajärjestelmällä on ollut vuodesta 2002 pieni puskurirahasto (Fundusz Rezerwy Demograficznej, FRD), jonka pääomaa on ajoittain kasvatettu valtion omaisuuden yksityistämisestä saaduilla tuloilla. Puskurin arvo oli reilut yhdeksän miljardia euroa vuonna 2018 (42,43 miljardia zlotya).

Vakuutusmaksutaulukko

Maksu	Yhteensä	Työntekijä	Työnantaja	Palkkakatto
Vanhuuseläkemaksu	19,52 %	9,76 %	9,76 %	2,5-kertainen keskipalkka*
Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkemaksu	8 %	1,50 %	6,50 %	2,5-kertainen keskipalkka*
Sairausvakuutusmaksu	2,45 %	–	2,45 %	–
Työtapaturma- ja ammattisairausmaksu	0,67 – 3,33 %	–	0,67 -3,33 %	–
Työuraeläkemaksu	1,5 %**	–	1,5 %**	2,5-kertainen keskipalkka*

Palkansaajat vakuutetaan ensimmäisestä ansaitusta zlotysta lähtien. Yrittäjien tulee vakuuttaa itsensä vähintään 60 %:lla keskimääräisistä kuukausiansioista.

Sosiaalivakuutusrahasto (Fundusz Ubezpieczen Spolecznych, FUS)  hallinnoi vakuutusmaksuja. Rahasto koostuu neljästä eri erillisestä rahastosta, jotka vastaavat eri riskeihin liittyvistä etuuksista. Vanhuuseläkerahasto vastaa vanhuueläkkeen rahoittamisesta, työkyvyttömyysrahasto vastaa työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeistä, täysorvon hyvityksestä, kuntoutusrahasta, työkyvyttömyyden jälkeisestä vanhuuseläkkeestä, hautausavustuksesta sekä työttömien varhaiseläke-etuudesta. Sairausvakuutusrahasto vastaa sairauteen, vanhempainvapaisiin sekä kuntoutukseen liittyvistä etuuksista. Tapaturmarahasto vastaa työtapaturmia ja ammattitauteja koskevista etuuksista.

Vanhuuseläkemaksu jakautuu seuraavalla tavalla riippuen siitä, onko vakuutettu valinnut rahastoeläkkeen vai ei.

Vanhuuseläkemaksun jakautuminen

Tili	ZUS	FUS	OFE	Yhteensä
Vain rahastotili	12,22 %	7,3 %	–	19,52 %
Rahastoeläke ja rahastoeläketili	12,22 %	4,38 %	2,92 %	19,52 %

Jakojärjestelmäperusteiseen osaan ohjataan 12,22 %-yksikköä. Rahastoeläkkeeseen ohjataan 7,3 %-yksikköä, joka menee joko kokonaan FUSin hallinnoimalle rahastotilille, tai sitten osittain FUSille (4,38 %) ja rahastoeläkeyhtiölle (OFE, Otwarty Fundusz Emerytalny) (2,92 %). Jälkimmäinen siinä tapauksessa, että vakuutettu on päättänyt vapaavalintaisesti sijoittaa osan rahastoeläkkeestään rahastoeläkeyhtiöön. Vakuutettu voi valita 14 eri rahastoeläkeyhtiön väliltä.

Vanhuuseläkemaksut kartuttavat henkilökohtaista laskennallista eläkepääomaa. Jakojärjestelmäperusteinen pääoma indeksoidaan yleisen kuluttajahintakehityksen mukaan, jonka lisäksi huomioidaan vähintään 20 prosenttia palkkakehityksestä. FUSin hallinnoimalle rahastotilille karttunutta pääomaa ei tosiasiallisesti rahastoida, vaan se indeksoidaan nimellisen BKT:n viiden vuoden kehityksen mukaan. Pääoman arvo ei voi laskea. Rahastoeläkeyhtiöihin maksettujen vakuutusmaksujen arvo kehittyy sijoitustuottojen perusteella. Vakuutetun kuoleman yhteydessä voi leski periä rahastoeläkkeen suoraan omaan pääomaansa.

Kaikkien vakuutettujen rahastoeläke maksetaan lopulta ZUSin kautta, vaikka se olisi maksettu rahastoeläkeyhtiöön, sillä kymmenen vuotta ennen kuin vakuutettu jää vanhuuseläkkeelle hänen varoja ryhdytään siirtämään asteittain ZUSin hallintaan. Tähän menettelyyn viitataan termillä ”slider mechanism”. Samalla myös koko rahastoeläkemaksu ohjataan täysimääräisesti ZUSille. Eläkerahastojen on pidettävä huoli likviditeetistään, kun rahoja ryhdytään siirtämään ulos.

Rahastoeläkeyhtiöiden tulee maksaa ZUSille 0,4 prosenttia hallinnointipalkkiota saamastaan vakuutusmaksutulosta.

Vanhuuseläke (emerytura)

Vuonna 2017 tuli voimaan lakimuutos, jonka seurauksena eläkeiät alennettiin miesten osalta 65 vuoteen ja naisten osalta 60 vuoteen.

Puolassa on myös mahdollisuus jäädä varhaiseläkkeelle ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Vakuutetut voivat myös täydentää vakuutushistoriaansa maksamalla vapaaehtoisia vakuutusmaksuja, jos eläkeoikeuden ehdot eivät muuten täyttyisi.

Vanhuuseläkkeen määrä

Puolan lakisääteinen eläke määräytyy maksuperusteisesti. Toisen pilarin täysin rahastoituja maksuperusteisia eläkkeitä hallinnoivat sekä ZUS että yksityiset vakuutuslaitokset (Powszechne Towarzystwa Emerytalne, PTE). Vanhuuseläkkeen maksaa kuitenkin ZUS, jolle siirretään yksityisille vakuutuslaitoksille maksettu rahastoeläkkeen osuus, ennen kuin vakuutettu jää vanhuuseläkkeelle.

Vanhuuseläkkeen määrä saadaan jakamalla vakuutetun eläkepääoma ikäkohortin odotettavissa olevalla elinajalla, joka ilmaistaan kuukausina. Eläkepääomaan lasketaan mukaan sekä maksuperusteinen eläke että rahastoeläke.

Eläkkeen vähimmäismäärä

Vähimmäiseläke vuonna 2019 on 1100 PLN (210 €) kuukaudessa. Tämä on vähimmäismäärä myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeelle. Jotta henkilöllä on oikeus vähimmäiseläkkeeseen, tulee hänellä olla vähintään 25 vuotta (miehet) tai 20 vuotta (naiset) vakuutettua aikaa. Vuodesta 2019 alkaen vähintään neljän lapsen äidit saavat vähimmäiseläkkeen, vaikka heidän oikeutensa siihen ei täyttyisi.

Yli 75-vuotiaalle vakuutetulle myönnetään eläkkeeseen hoivalisä.

Varhaiseläkkeet

Maatalousyrittäjien eläkejärjestelmässä (KRUS) eläkeiät voivat erota yleisen järjestelmän eläkei’istä. Myös tietyillä ammattiryhmillä, kuten kaivostyöläisillä ja rautatietyöläisillä voi olla yleistä eläkeikää alhaisemmat eläkeiät.

Työkyvyttömyyseläke (Renta z tytulu niezdolnosci do pracy)

Työkyvyttömyyseläke myönnetään henkilöille joiden työkyky on vähentynyt osittain tai täysin fyysistä tai henkisistä vaivoista johtuen. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräaikaisesti tai toistaiseksi. Työkyvyttömyyttä on kahta lajia:

• Täysi työkyvyttömyys, kun henkilön ei ole mahdollista tehdä mitään työtä.
• Osittainen työkyvyttömyys, kun henkilö ei kykene harjoittamaan vakiintunutta ammattiaan mutta kykenee muuhun työhön.

Sosiaalivakuutuslaitos ZUS tekee päätöksen vakuutetun työkyvyttömyydestä laitoksen vakuutuslääkärin näkemykseen perustuen. Hakija voi valittaa päätöksestä kahden viikon kuluessa.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vain, jos työkyvyttömyys alkaa työn tai palkattomien aikojen aikana, tai korkeintaan 18 kuukautta näiden päättymisen jälkeen. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan ole, jos työkyvyttömyys on täysi, ja vakuutetuilla on takanaan vähintään 20 vuoden (naiset) tai 25 vuoden (miehet) vakuutushistoria.

Työkyvyttömyyteen vaaditaan tietyn mittainen vakuutushistoria, joka riippuu hakijan iästä:

Ikä	Vakuutusaikavaatimus
<20 vuotta	1 vuosi
20 – 22 vuotta	2 vuotta
22 – 25 vuotta	3 vuotta
25 – 30 vuotta	4 vuotta
yli 30 vuotta	5 vuotta

Yli 30-vuotiaalta vaaditaan, että viiden vuoden vakuutusaikavaatimus on täyttynyt työkyvyttömyyttä edeltävän kymmenen vuoden aikana.

Vakuutetun täyttäessä vanhuuseläkeiän muuttuu työkyvyttömyyseläke automaattisesti vanhuuseläkkeeksi. Tällöin vakuutettu saa myös rahastoeläkkeen maksuun.

Perhe-eläke (Renta rodzinna)

Perhe-eläke voidaan myöntää edunjättäjän lapsille, leskelle, entiselle aviopuolisolle tai huollettavina olleille vanhemmille.

Jotta perhe-eläke voidaan myöntää, täytyi edunjättäjällä olla maksussa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke tai hänellä olisi ollut oikeus näihin eläkkeisiin. Jos kuoleman syy on työtapaturma tai ammattitauti, myönnetään eläke, vaikka vakuutettu ei täyttäisi vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen ehtoja.

Perhe-eläke määräytyy joko maksussa olevan vanhuus-, työkyvyttömyys- tai laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen mukaan.

Edunsaajat:

• Leskelle voidaan myöntää eläke, jos hän oli edunjättäjän kuollessa yli 50-vuotias tai työkyvytön tai hänellä on huollettavanaan lapseneläkkeeseen oikeutettu alle 16-vuotias lapsi tai alle 18-vuotias opiskeleva tai työkyvytön lapsi.
• Entiselle aviopuolisolle voidaan myöntää eläke, jos hän täyttää leskeneläkkeen ehdot ja edunjättäjä maksoi kuollessaan hänelle elatusapua.
• Edunjättäjän tai tämän aviopuolison lapsille (ml. adoptiolapset), jotka ovat alle 16-vuotiaita tai alle 25-vuotiaita mutta opiskelevat täyspäiväisesti. Lapsille, jotka ovat tulleet työkyvyttömiksi ennen 16 ikävuotta, myönnetään eläke ilman ikärajoituksia.
• Edunjättäjän huollettavana olleet vanhemmat, jos heidän kohdallaan täyttyy samat kriteerit kuin entisen aviopuolison osalta.
• Mikäli leski ei täytä ehtoja, muttei pysty elättämään itseään, voidaan myöntää tilapäinen leskeneläke vuodeksi.
• Tietyissä erityistapauksissa myös lastenlapsilla tai muilla huollettavina olleilla lapsilla voi olla oikeus perhe-eläkkeeseen.

Lisäeläkkeet

Vapaaehtoinen eläkevakuuttaminen on mahdollista työnantajakohtaisissa PPE-eläkejärjestelmissä (PPE, Pracownicze Programy Emerytalne). Nämä järjestelmät ovat aina maksuperusteisia ja täysin rahastoituja. Työnantaja maksaa lisävakuutusmaksua seitsemän prosenttia työntekijän palkasta, jonka päälle työntekijä voi itse maksaa lisää. Vuonna 2018 näissä järjestelmissä oli vakuutettuna noin 2,6 prosenttia Puolan työvoimasta.

Henkilökohtaiset IKE-eläketilit (Indywidualne Konto Emerytalne) mahdollistavat taas jokaisen yksilöllisen lisäeläkesäästämisen. Yksittäinen henkilö voi maksaa tililleen maksuja enintään noin kolme kertaa keskipalkan verran. Vuonna 2018 aktiivisia tilejä oli 996 000.

Näiden lisäksi vuodesta 2012 alkaen kaikilla yli 16-vuotiailla on ollut mahdollista säästää henkilökohtaisille IKZE-eläkevakuutustileille (Indywidualne Konto Zabezpieczenia Emerytalnego). Maksukatto on noin 120 % suhteessa keskipalkkaan. Muista lisäeläketavoista poiketen, tässä sekä maksut että tuotto ovat verovapaita. Vuoden 2018 lopussa 4,3 %:lla puolalaisista oli IKZE-tili.

Indeksiturva

Eläkkeisiin tehdään indeksikorotus vuosittain maaliskuussa. Indeksikorotus seuraa yleistä kuluttajahintakehitystä lisättynä vähintään 20 prosentilla keskimääräisestä palkkakehityksestä. Vuoden 2019 indeksikorotus oli 2,86 prosenttia.

Pienimpiin eläkkeisiin tehdään yleensä zlotymääräinen tasokorotus. Yleensä myös vähimmäiseläkkeitä tarkistetaan indeksikorotuksen yhteydessä.

Verotus

Eläkkeet ovat verotettavaa tuloa. Puolassa on kaksiportainen verojärjestelmä; vuonna 2020 veroprosentti on 17 aina 85 550 PLN:n vuosituloihin asti. Tämä raja vastaa noin kaksinkertaista maan keskipalkkaa. Ylittävien tulojen osalta veroprosentti nousee 32 prosenttiin.

Eläkkeistä ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

• Puola laski eläkeikäänsä – ja sillä on merkittävät seuraukset (blogi)

Aiheesta muualla:

• Työ- ja sosiaaliministeriö (Ministerstwo Pracy i Polityki Społecznej)
• Sosiaaliturvalaitos ZUS (Zaklad Ubezpieczen Spolecznych)
  hallinnoi lakisääteisiä ansaintaeläkkeitä. Se kerää vakuutusmaksut sekä myöntää ja maksaa eläkkeet.
• Tilastokeskus (Glowny Urzad Statystyczny; GUS)
• Finanssivalvontaviranomainen (KNF) valvoo eläkerahastoja
• Puolan eläkejärjestelmän kuvaus (SSA)
• Puolan eläkejärjestelmän ja sosiaaliturvan kuvaus (Euroopan komissio)