Kehysriihen alla huomio kiinnittyi vahvasti siihen, otetaanko myös eläkkeet ja eläkkeensaajat hallituksen sopeutustoimien piiriin. Nyt tiedämme, että Suomessa asuvien eläketurvaan ei kohdistettu säästötoimia, mutta verotuksen muutokset koskevat myös eläkkeensaajia.
Työeläkejärjestelmää on uudistettu säännöllisesti, ja näin on huolehdittu työeläketurvan toimivuudesta. Työeläkkeiden tulevia muutoksia on viitoitettu pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa.
Suomessa keskustellaan parhaillaan eläkkeiden automaattisista vakauttajista. Pohjimmiltaan vakauttajissa on kyse eläkejärjestelmien rahoitusta kohtaavien riskien jakamisesta. Vakauttajia on käytössä monissa OECD-maissa. Tarkastelen tässä kirjoituksessa Alankomaiden, Ruotsin ja Saksan mekanismeja.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma – Vahva ja välittävä Suomi – julkaistiin vähän ennen juhannusta. Eläkejärjestelmää koskeva raskaansarjan kirjaus löytyy luvusta ”1.5 Eläkkeet”. Hallitus haluaa valmistella kolmikantaisesti työeläkelakien muuttamista eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin vakauttamiseksi sekä julkisen talouden kokonaisuuden merkittäväksi vahvistamiseksi pitkällä aikavälillä. Uudistamisesta pitäisi saavuttaa kolmikantainen yhteisymmärrys tammikuuhun 2025 mennessä.
Eläketurvakeskus julkaisi viime viikolla uusimmat pitkän aikavälin eläkelaskelmansa. Peruslaskelmassa yksityisen sektorin työeläkemaksun (TyEL-maksu) näkymät ovat vakaat noin 30 vuoden ajan, mutta sen jälkeen maksuun kohdistuu tasaisesti kohoava nousupaine. Laskentajakson lopulla eli vajaan 70 vuoden päästä nousupaine olisi jo liki 6 prosenttia palkoista. Kun tarkasteluun otetaan koko työeläkejärjestelmä, kuva rahoitustasapainosta muuttuu. Muuttuneista näkymistä huolimatta julkisen sektorin …
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.