Pääosa työeläkkeestä kertyy työstä. Eläkettä kertyy myös ansiosidonnaisilta sosiaalietuusjaksoilta, kuten työttömyys- ja vanhempainpäivärahakausilta sekä suoritetuista tutkinnoista. Työkyvyttömyyseläkkeeseen sisältyy lisäksi ns. tulevan ajan karttuma. Eläkkeeseen saa myös lykkäyskorotuksen, jos jatkaa työskentelyä yli alimman vanhuuseläkeikänsä.
Suomessa eläkkeellesiirtymisikä on noussut reippaasti ja on nyt samalla tasolla muiden Pohjoismaiden kanssa. Selvästi on noussut myös työnjättöikä ja työllisyysaste, mutta ne ovat edelleen verrokkeja alemmalla tasolla. Erityisesti tekemistä olisi 60–64-vuotiaiden miesten työllisyyden parantamiseksi.
Suomen eläkkeellesiirtymisikä on noussut yhdeksi korkeimmista Pohjoismaissa. Silti työnteko lopetetaan nuorempana kuin naapurimaissa. Miten ihmeessä näin? Syitä on useita, joista ehkä tärkein on naapurimaiden joustavat työmarkkinat.
Suomessa on ollut 40 vuotta käytössä kattava ja monipuolinen tilasto Suomen eläkkeensaajista. Tänä aikana eläkkeensaajien määrä on kasvanut 50 prosentilla. Samalla kansaneläkkeen merkitys on vähentynyt. Nykyään yhä useampi nauttii oman työuransa hedelmiä vanhuuseläkkeenä.
Työmarkkinajärjestöjen suuri tavoite eläkkeelle siirtymisen myöhentymisestä saavutettiin viime vuonna. Koronan jälkeen kehityksessä voi tulla takapakkia, mutta suunta on oikea. Suomalaisten työurat pidentyvät ja 60-vuotias ei ole harvinainen näky työpaikalla.
Suomalaisten elinajan piteneminen on suuri kansallinen menestystarina. Vuosituhannen vaihteesta 25-vuotiaan elinajanodote on noussut lähes neljä vuotta ja eläkkeellesiirtymisiän odote yli kolme vuotta. Suurin osa lisävuosista on kohdistunut eläkettä edeltävään aikaan, mikä on ollut hyväksi julkisen talouden kestävyydelle.
Pääosa työeläkkeestä kertyy työstä, mutta vuodesta 2005 eläkettä on kertynyt myös ansiosidonnaisilta sosiaalietuusjaksoilta, kuten työttömyys- ja vanhempainpäivärahakausilta. Mikä on uusien eläke-etuuksien merkitys alkavissa vanhuuseläkkeissä? Selvitimme asiaa tutkimalla vuonna 2019 eläköityneitä.
Tänä vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle on hakeuduttu aikaisempaa vähemmän. Poikkeuksellinen aika on saanut uusien eläkkeiden määrän 15 prosentin laskuun. Mielenterveysperusteisissa eläkkeissä pudotus on lähes viidesosan. On epätodennäköistä, että suomalaisten terveystilanne olisi kohentunut niin merkittävästi kuin tilastot tällä hetkellä näyttävät.
Työeläkekuntoutujien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1992 lähtien. Vuonna 2019 kuntoutujien määrän kehitys hiipui ja viime vuonna heidän määränsä kääntyi pieneen laskuun. Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut. Yrittäjillä kehitys on hieman erilainen.
Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on vähentynyt merkittävästi kymmenessä vuodessa. Eniten on vähentynyt tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella myönnetyt eläkkeet. Poikkeuksen muodostavat 25–39-vuotiaat naiset. Tässä ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on kasvanut.