Tilastot kertovat

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on selvästi suurempi Pohjois- ja Itä-Suomessa sijaitsevissa maakunnissa syntyneillä kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä saaneiden määrä oli toistaiseksi korkeimmillaan helmikuussa 2025. Sen jälkeen eläkkeiden määrä kääntyi hitaaseen laskuun. Helmikuussa eläkkeensaajia oli 72 500, heinäkuussa 3 400 vähemmän. Laskun voi odottaa jatkuvan ainakin tämän vuoden.

Väestön ikääntymisen takia Suomessa ja Ruotsissa on haluttu pidentää työuria. Tähän tavoitteeseen on molemmissa maissa pyritty ensisijaisesti eläkeikää nostamalla. Pidempiä työuria on tavoiteltu myös eläkkeisiin liittyvien rahallisten houkuttimien ja verotuksen avulla. Verotus on lähtökohtaisesti matalampaa Ruotsissa, mutta länsinaapurissa verotukseen vaikuttaa lisäksi eläkkeensaajan ikä ja eläkkeen tarkoitus.

Joulukuun alussa julkaistiin vanhuuseläkeiän muutosta tarkasteleva tilasto. Se osoittaa selkeästi, että vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen on myöhentänyt eläkkeelle siirtymistä ja pidentänyt työuria loppupäästä. Muutos on tukenut vahvasti vuoden 2017 eläkeuudistuksen keskeisintä tavoitetta.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) voi ottaa maksuun jo ennen eläkeikää. OVE:n ottaminen voi houkutella, koska etukäteen ei voi tietää, miten pitkään vanhuuseläkkeestä ehtii nauttimaan. Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaminen voi lisätä kulutus- tai sijoitusmahdollisuuksia, erityisesti jos jatkaa työskentelyä entisenlaisesti OVE:n rinnalla. Kun otetaan huomioon verotus, OVE:n ottaminen voi teoriassa olla edullisempaa matalammilla tulotasoilla.

Työeläkeindikaattorit ovat eläketurvan kehittäjille ja päätöksentekijöille arvokas työkalu. Uusin indikaattoriraportti kertoo, että eläkejärjestelmä voi hyvin: eläkkeellesiirtymisiän odote nousee, keskimääräinen eläke on noin puolet keskiansiosta, ja rahastointiastekin on kohtalaisen hyvällä tasolla.

Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta sisältää monipuolisesti tietoa eläkkeistä eri tavoin luokiteltuna. Nyt sinne on lisätty tietoa myös työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuksista. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on puoliintunut työeläkejärjestelmässä 2000-luvulla.

Pääosa työeläkkeestä kertyy työstä. Eläkettä kertyy myös ansiosidonnaisilta sosiaalietuusjaksoilta, kuten työttömyys- ja vanhempainpäivärahakausilta sekä suoritetuista tutkinnoista. Työkyvyttömyyseläkkeeseen sisältyy lisäksi ns. tulevan ajan karttuma. Eläkkeeseen saa myös lykkäyskorotuksen, jos jatkaa työskentelyä yli alimman vanhuuseläkeikänsä.

Suomessa eläkkeellesiirtymisikä on noussut reippaasti ja on nyt samalla tasolla muiden Pohjoismaiden kanssa. Selvästi on noussut myös työnjättöikä ja työllisyysaste, mutta ne ovat edelleen verrokkeja alemmalla tasolla. Erityisesti tekemistä olisi 60–64-vuotiaiden miesten työllisyyden parantamiseksi.

Suomen eläkkeellesiirtymisikä on noussut yhdeksi korkeimmista Pohjoismaissa. Silti työnteko lopetetaan nuorempana kuin naapurimaissa. Miten ihmeessä näin? Syitä on useita, joista ehkä tärkein on naapurimaiden joustavat työmarkkinat.