Suomen työeläkkeensaajat (SVT)
Suomen työeläkkeensaajat -tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkejärjestelmästä. Tilasto sisältää keskeiset tiedot kaikista Suomen työeläkkeensaajista ja työeläkkeelle siirtyneistä.
Tilasto ilmestyy kuukausittain. Vuosikohtaisia tietoja julkaistaan kolme kertaa vuodessa. Tarkemmat tiedot ilmestymisajankohdista löytyvät julkistamiskalenterista.
Kuukausitilasto
Kuukausitilasto sisältää tuoreimman tiedon Suomen työeläkkeensaajista. Tilastossa on kuukausitason tietoa työeläkkeensaajista, keskimääräisestä työeläkkeestä, työeläkemenosta ja työeläkkeelle siirtyneistä.
Vajaa kolmannes vanhuuseläkeläisistä alle 70-vuotiaita
Vuoden 2022 lopussa työeläkejärjestelmästä vanhuuseläkettä sai 1 346 000 henkilöä. Heistä 55 prosenttia oli naisia ja 45 prosenttia miehiä. Vanhuuseläkkeensaajia oli vuoden 2022 lopussa vajaa 14 000 enemmän verrattuna vuoden 2021 lopun tilanteeseen. Vanhuuseläkettä saavien luvut eivät sisällä osittaisen vanhuuseläkkeen saajia.
Vanhuuseläkettä saavista neljännes oli 80 vuotta täyttäneitä. Naisilla 80 vuotta täyttäneiden osuus oli 28 prosenttia ja miehillä 21 prosenttia. 70–79-vuotiaissa vanhuuseläkkeensaajissa miesten (47 %) ja naisten (45 %) osuudet olivat lähes yhtä suuret. 65–69-vuotiaiden osuus oli noin neljännes sekä miehillä että naisilla. Alle 65-vuotiaiden osuudet olivat noin 5 prosenttia molemmilla sukupuolilla.
(Päivitetty 29.6.2023)
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle
Vuonna 2022 työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 17 900 henkilöä. Siirtyneiden määrä nousi hieman edellisvuoteen verrattuna, jolloin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli 17 500. Yleisimmät syyt siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (34 %) sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (32 %).
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet nousivat suurimmaksi sairauspääryhmäksi vuonna 2022. Edelliset kolme vuotta suurin sairauspääryhmä oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Muutos näkyy erityisesti 60 vuotta täyttäneiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän kasvussa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi. Eläkkeelle siirtyneitä oli vuonna 2022 tässä ikäryhmässä viidennes enemmän kuin vuonna 2021.
Vuonna 2022 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä naisia oli 54 prosenttia ja miehiä 46 prosenttia. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien takia eläkkeelle siirtyi noin kolmannes sekä naisissa että miehissä. Mielenterveyden häiriöiden kohdalla oli puolestaan eroa sukupuolten välillä: naisista 36 prosenttia siirtyi eläkkeelle mielenterveyden häiriöiden perusteella ja miehistä 27 prosenttia. Vuoteen 2021 verrattuna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä nousi tuki- ja liikuntaelinten sairauksien pääryhmässä niin miehillä kuin naisillakin. Mielenterveyden häiriöiden ryhmässä määrät laskivat molemmilla sukupuolilla.
(Päivitetty 9.3.2023)
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Vuonna 2022 työeläkkeelle siirtyi 71 500 henkilöä
Vuonna 2022 työeläkkeelle siirtyi 71 500 henkilöä. Määrä oli 10 000 suurempi kuin edellisenä vuonna. Nousu kohdistui lähes pelkästään vanhuuseläkkeelle siirtyneisiin. Vuonna 2022 varsinaiselle vanhuuseläkkeelle jäi 54 000 vakuutettua.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 900 henkilöä, mikä oli pari prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Nousua voi pitää pienenä, koska eläkeuudistuksen jälkeen työkyvyttömyyseläkkeitä on myönnetty myös 63 vuotta täyttäneille. Määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta.
Osittaisen vanhuuseläkkeen valitsi poikkeuksellisesti 35 000 vakuutettua. Uusien osittaisen vanhuuseläkkeen määrä ehti jo vakiintua 13 000 tasolle vuosittain, mutta poikkeuksellinen indeksikehitys kannusti tarttumaan eläkkeeseen jo vuoden 2022 puolella. Eläkkeitä korottava työeläkeindeksi nousi poikkeuksellisen paljon verrattuna palkkakertoimeen, jolla ansiohistoria korotetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneita ei katsota eläkkeelle siirtyneiksi Eläketurvakeskuksen tilastoissa.
Yleisin ikä siirtyä eläkkeelle nousi 63 vuodesta 64 vuoteen. Vuonna 2022 työeläkkeelle siirtyi 64-vuotiaana yli 35 000 henkilöä. Vanhuuseläkkeen alaikäraja oli 64 vuotta, jonka saavuttivat vuonna 1958 syntyneet. Vanhuuseläkkeen alaikäraja on nyt noussut vuodella eläkeuudistusta edeltävästä 63 vuoden ikärajasta.
(Päivitetty 14.2.2023)
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Tilaston taulukot tilastotietokannassa:
- Työeläkkeensaajien kuukausitilasto
- Työeläkkeensaajien lukumäärä
- Työeläkkeelle siirtyneiden lukumäärä
- Työeläkkeensaajien eläkkeen suuruus
- Työeläkkeelle siirtyneiden eläkkeen suuruus
- Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus
- Ulkomailla asuvat työeläkkeensaajat
Taulukot ja kuviot Avainluvut-palvelussa:
Uusin julkaisu:
Lisätietoa tilastopalvelusta:
Suomen työeläkkeensaajat
Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Suomen työeläkkeensaajat
Aihealue: Sosiaaliturva
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Kyllä
ISSN: 2343-1342
Kuvaus
Tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkkeensaajista.
Tietosisältö
Tilasto sisältää keskeiset tiedot kaikista Suomen työeläkkeensaajista, työeläkkeelle siirtyneistä ja työeläkemenosta.
Käytetyt luokitukset
Yksityinen ja julkinen sektori, eläkelaji, sukupuoli ja ikä, eläkkeen suuruus, tautiluokitus ICD-10, alueluokitus: kunta, maakunta, asuinmaa
Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde
Tilaston tiedot perustuvat eläkerekisterin sisältämiin tietoihin. Eläkerekisteriin tallennetaan tiedot työeläkelaitoksissa tehdyistä eläkepäätöksistä.
Aluetiedot perustuvat Kelan väestötietoihin. Niitä täydennetään työeläkelaitoksilta saaduilla tiedoilla ulkomaille maksetuista lähdeveronalaisista työeläkkeistä.
Päivitystiheys
Suppeampi Tilasto Suomen työeläkkeensaajista ilmestyy kerran kuukaudessa ja laajempi tilastojulkaisu Suomen työeläkkeensaajat kerran vuodessa.
Valmistumis- tai julkistamisaika
Kuukausitilasto ilmestyy seuraavan kuukauden puolivälin aikaan ja vuositilasto tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä. Tilaston julkistamisajankohdat ilmoitetaan Julkistamiskalenterissa.
Aikasarja
Tilastoa on tuotettu vuodesta 1996 alkaen. Vuosina 2005–2013 tilasto ilmestyi nimellä Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut.
Tietoja aikasarjojen vertailukelpoisuudesta on esitetty tilaston laatuselosteessa kohdassa Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus.
Asiasanat
sosiaalivakuutus, eläke, työeläke, vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, työttömyyseläke, maatalouden erityiseläke, osa-aikaeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke, eläkkeelle siirtyminen
Yhteystiedot
Käsitteet ja määritelmät
Asuinkunta, asuinmaa, maakunta
Henkilön asuinkunnaksi katsotaan hänen asuinkuntansa tilastovuoden viimeisenä päivänä. Ulkomaille maksetuissa eläkkeissä henkilön asuinmaa on tilastovuoden viimeisen päivän asuinmaa. Asuinmaat luokitellaan tilastovuoden lopussa voimassa olevan maaluokituksen mukaan. Maakunnat luokitellaan tilastovuoden lopussa voimassa olevan alueluokituksen mukaan.
Eläkelaji
Työeläkejärjestelmän eläkelajeja ovat vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, maatalouden erityiseläke, osa-aikaeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke sekä perhe-eläke. Yksittäistä tilastovuotta koskevat tarkemmat tiedot eläkelajeista (esim. myöntämisperusteet ja ikärajat) on esitetty kunkin tilastovuoden julkaisun kohdassa Eläke-etuudet.
Eläkesektori
Julkaisun taulukoissa on tilastoitu koko työeläkejärjestelmän kattavien lukujen lisäksi myös eläkesektorikohtaiset luvut yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Sektorien tarkempi sisältö on esitetty kunkin tilastovuoden julkaisun luvussa 1.1. Yleistä.
Työeläkettä saava luetaan aina siihen sektoriin, jolta hän saa vähintään yhtä tarkasteltavaa eläkettä. Jos henkilö saa eläkettä molemmilta sektoreilta, hän kirjautuu molempien sektoreiden lukuihin, mutta on koko työeläkejärjestelmän luvuissa vain kerran.
Työeläkkeelle siirtynyt lasketaan sektorikohtaisiin lukuihin, jos eläkkeelle siirtyminen kyseiseltä sektorilla tapahtuu tilastovuonna. Koko työeläkejärjestelmän lukuihin henkilö kirjautuu vain sinä tilastovuonna, kun ensimmäinen eläke alkaa.
Eläkkeen suuruus
Tilastossa esitetyt rahamäärät ovat kuukausieläkkeiden bruttomääriä. Työeläkettä voi pienentää yhteensovitus, jos henkilölle maksetaan eläkettä erityisriskejä varten säädettyjen lakien mukaan (liikennevakuutuslaki, tapaturma- ammattitautilaki, laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä, sotilasvammalaki). Nämä eläkkeet vähennetään karttuneesta työeläkkeestä. Nämä korvaukset saattavat olla niin suuria, että työeläkettä jää maksettavaksi vain vähän tai ei lainkaan.
Työeläkkeensaajan ja työeläkkeelle siirtyneen työeläke sisältää kaikkien tilastovuoden lopussa maksussa olleiden omaan työuraan perustuvien eläkkeiden euromäärät molemmilta sektoreilta. Eläkkeeseen sisältyy sekä perus- että rekisteröityjen lisäeläkkeiden euromäärät. Jos tilastovuoden aikana eläkkeelle siirtyneen eläke on ehtinyt päättyä ennen tilastovuoden loppua, työeläkkeen määräksi tilastoidaan eläkkeen päättymishetkellä maksussa ollut eläke.
Osa-aikaeläkkeensaaja ei saa samanaikaisesti muuta omaan työuraan perustuvaa työeläkettä, joten osa-aikaeläkkeensaajan ja osa-aikaeläkkeelle siirtyneen työeläke sisältää ainoastaan osa-aikaeläkkeen euromäärän.
Kokonaistyöeläke sisältää edellisten lisäksi myös eläkkeensaajan mahdollisen perhe-eläkkeen. Kokonaistyöeläkettä ei lasketa työeläkkeelle siirtyneille.
Keskimääräiset työ- ja kokonaistyöeläkkeet ovat aritmeettisia keskiarvoja. Joissakin taulukoissa on lisäksi esitetty mediaanieläke. Mediaanieläke on aineiston keskimmäisen havainnon eläke eli puolet eläkkeensaajista saa mediaanieläkettä pienempää ja puolet sitä suurempaa eläkettä.
Ikä
Työeläkkeelle siirtyneiden taulukoissa käytetään ikää eläkkeen alkaessa. Muissa taulukoissa on ikä tilastovuoden lopussa.
Keskiarvoikä on ikien aritmeettinen keskiarvo. Työeläkkeensaajille se lasketaan iästä tilastovuoden lopussa ja työeläkkeelle siirtyneille iästä eläkkeen alkaessa.
Mediaani-ikä on aineiston keskimmäisen havainnon ikä.
Palkaton aika
Aika, jolta henkilö saa sosiaalietuutta, josta hänelle karttuu eläkettä. Palkatonta aikaa ovat esimerkiksi vanhempainraha-, sairauspäiväraha- ja työttömyyspäivärahakaudet.
Sosiaaliturvasopimus
Kahden valtion välinen sopimus, joka säätelee niiden välillä liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaa.
Suomella on sosiaaliturvasopimus Australian, Chilen, Etelä-Korean, Intian, Israelin, Kanadan, Kiinan, Quebecin ja Yhdysvaltojen kanssa.
Työeläkemeno
Työeläkemeno sisältää tilastovuoden aikana yksityiseltä ja julkiselta sektorilta maksetut lakisääteiset eläkkeet sekä työnantajan kustantamat vapaaehtoiset rekisteröidyt lisäeläkkeet. Kuntien vanhojen sääntöjen mukaan maksetut eläkkeet eivät sisälly tilaston lukuihin.
Työeläkettä saava
Omaan työuraan perustuvaa eläkettä saavia ovat ne henkilöt, jotka saavat tilastovuoden viimeisenä päivänä työeläkejärjestelmästä vanhuus-, työkyvyttömyys-, maatalouden erityis-, osa-aika- tai osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Kaikki työeläkettä saavat -luokka sisältää edellisten lisäksi perhe-eläkettä saavat. Työeläkettä voidaan maksaa samanaikaisesti sekä usean eri eläkelain että usean eri eläkelajin mukaan.
Työeläkkeelle siirtynyt
Omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneet ovat henkilöitä, joiden omaan työuraan perustuva eläke (vanhuus-, työkyvyttömyys- tai maatalouden erityiseläke) on alkanut tilastovuoden aikana. Lisäksi edellytetään, etteivät henkilöt ole saaneet mitään em. eläkettä ainakaan kahteen vuoteen.
Sektorikohtainen tarkastelu tehdään aina kyseisen sektorin kannalta. Jos henkilö on siirtynyt eläkkeelle toiselta sektorilta jo ennen tilastovuotta ja siirtyy tilastovuonna eläkkeelle toiselta sektorilta, kirjautuu hän tilastovuonna vain jälkimmäisen sektorin lukuihin, ei enää kaikkien eläkkeelle siirtyneiden lukuihin. Ts. koko työeläkejärjestelmää koskeviin lukuihin henkilö kirjautuu vain sinä tilastovuonna, kun ensimmäinen eläke alkaa. Taulukoiden sektorikohtaiset luvut eivät siten ole yhteenlaskettavia.
Vanhuuseläkkeelle siirtyneet ovat henkilöitä, joiden vanhuuseläke on alkanut tilastovuonna ja jotka eivät ole saaneet mitään omaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Työkyvyttömyys- ja maatalouden erityiseläkkeiden kohdalla edellytetään, että henkilöt eivät ole saaneet kyseisen eläkelajin mukaista eläkettä kahteen vuoteen. Työkyvyttömyyseläkkeiden eri alalajien kohdalla edellytetään, että henkilöt eivät ole saaneet minkään lajista työkyvyttömyyseläkettä kahteen vuoteen.
Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei katsota työeläkkeelle siirtyneiksi. Osa-aikaeläkkeensaajat tulevat mukaan eläkkeelle siirtyneisiin vasta sinä vuonna, kun heillä alkaa jokin muu omaan työuraan perustuva eläke, useimmiten vanhuuseläke.
Vuonna 2017 käyttöön otettua eläkelajia, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, käsitellään tilastossa samalla tavoin kuin osa-aikaeläkettä. Henkilöitä, joilla on alkanut osittainen varhennettu vanhuuseläke, ei siis katsota eläkkeelle siirtyneiksi.
Työkyvyttömyyden pääasiallinen syy
Työkyvyttömyyden pääasiallisella syyllä tarkoitetaan eläkkeen perusteena olevaa pääsairautta. Vaikka joskus työkyvyttömyyden syynä voi olla pääsairauden lisäksi jokin merkittävä lisäsairaus, tilastot perustuvat vain pääsairauden luokitteluun.
Sairausdiagnoosit ja niitä vastaavat koodit perustuvat vuodesta 1996 lähtien kansainväliseen ICD-10-tautiluokitukseen. Ennen vuotta 1996 myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet perustuvat edelliseen, ICD-9-luokitukseen. Luokittelu tehdään ensisijaisesti uuden tautiluokituksen mukaisena. Vanhan luokituksen mukaiset koodit on pyritty sijoittamaan mahdollisimman tarkasti uuden luokituksen mukaisiin luokkiin.
Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus
Vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus promilleina työeläkevakuutetusta väestöstä.
Alkavuuksia lasketaan sekä ikävakioituna että ikävakioimattomana. Ikävakioinnissa käytetään vakioväestönä joko vuoden 2012 tai viimeisen tilastovuoden työeläkevakuutettujen lukumäärää. Vakioinnilla poistetaan väestön ikärakenteen muutoksen vaikutus alkavuuteen.
Tilastossa käytetty ikä on henkilön ikä tilastovuoden lopussa.
Työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet, työuraeläkkeet vuodesta 2018 alkaen sekä yksilölliset varhaiseläkkeet vuoteen 2012 asti.
Ennen vuotta 2018 työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin vain alle 63-vuotiaille. Tämän vuoksi alkavuuksia on esitetty eri ikäryhmille, mutta vertailukelpoisin ikäryhmä pitkällä aikavälillä on 25–62-vuotiaat. Vanhuuseläkkeen ikärajan yhä noustessa työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään entistä vanhemmille, joten tilaston ikäluokitusta joudutaan muuttamaan jatkossa.
Laatuseloste: Suomen työeläkkeensaajat 2022
Suomen työeläkkeensaajat -tilasto tuotetaan Eläketurvakeskuksessa.
Laissa Eläketurvakeskuksesta (ETKL) todetaan Eläketurvakeskuksen (ETK) yhdeksi tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa. ETK:ssa tilastojen tuottamisesta vastaa suunnitteluosasto.
Suomen työeläkkeensaajat -tilaston kustannuksista vastaa ETK.
Aiheesta muualla:
Tilastotietojen relevanssi
Suomen lakisääteinen eläketurva koostuu pääpiirteissään työ- ja kansaneläkejärjestelmistä. Työeläkejärjestelmän eläkkeet ovat ansiosidonnaisia, kansaneläke on puolestaan asumisperusteinen järjestelmä. Suomen työeläkkeensaajat -tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkejärjestelmästä maksetuista eläkkeistä.
Työeläketurvaa hoitavat yksityisellä sektorilla työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja -kassat sekä julkisella sektorilla pääasiassa Keva. Eläketurvakeskus toimii työeläkejärjestelmän keskuksena ja kerää mm. työeläkeasioiden hoidon edellyttämät tiedot sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten.
Suomen työeläkkeensaajat -tilasto kattaa lakisääteisen työeläketurvan lisäksi myös työnantajan kustantaman vapaaehtoisen rekisteröidyn lisäeläketurvan. Vapaaehtoinen työnantajan kustantama rekisteröimätön lisäeläketurva ei sisälly tämän tilaston lukuihin, kuten ei myöskään henkilöiden itsensä kustantama vapaaehtoinen eläketurva. Tilaston ulkopuolelle jäävät myös kansaneläkejärjestelmän eläkkeet sekä seuraavien lakien perusteella maksetut etuudet:
- Työtapaturma- ja ammattitautilaki
- Liikennevakuutuslaki
- Laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta
- Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä
- Sotilasvammalaki
Tilastossa esitetään tietoja työeläkettä saaneiden sekä työeläkkeelle siirtyneiden lukumääristä ja keskieläkkeistä. Tilasto sisältää tietoja myös työeläkemenosta ja ulkomaille maksetuista työeläkkeistä.
Keskeisenä luokittelijana on työeläkejärjestelmän jakautuminen yksityiseen ja julkiseen sektoriin. Lisäksi käytetään myös seuraavia luokituksia: eläkelaji, eläkkeen suuruus, henkilön sukupuoli ja ikä sekä työkyvyttömyyseläkkeiden osalta sairausryhmä (ICD-10). Alueluokituksena käytetään työeläkemenon osalta maakuntaa ja ulkomailla asuvien työeläkkeensaajien osalta henkilön asuinmaata ja maaryhmää.
Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston verkkosivulla.
Aiheesta muualla:
- Tautiluokitus ICD-10 (Kansallinen koodistopalvelu)
- Alueluokitus: maakunnat (Tilastokeskus)
- Alueluokitus: valtiot ja maat (Tilastokeskus)
Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilaston tiedot perustuvat eläkerekisteristä saataviin tietoihin (kokonaisaineisto). Rekisteri sisältää eläkepäätöksistä rekisteröidyt tiedot. Niiden avulla muodostetaan eläkejaksot ja eläkkeet, jotka talletetaan tilastorekisteriin. Tämä tilastorekisteri muodostaa eläketilastoinnin pohjan.
Eläketurvakeskuksen rekisteripalveluosasto vastaa yhdessä työeläkelaitosten kanssa eläkerekisterin sisällöstä, eläketurvan toimeenpanossa tarvittavien tietojen saatavuudesta, kattavuudesta, lainmukaisuudesta ja oikeellisuudesta sekä sisällön virhetilanteiden selvittelystä. Tietoteknisesti eläkerekistereistä vastaa eläkevakuuttajien ja ETK:n yhteisesti omistama yhtiö Arek Oy.
Tilastossa esitetyt aluetiedot perustuvat Kelan väestötietoihin. Niitä täydennetään työeläkelaitoksilta saaduilla tiedoilla ulkomaille maksetuista lähdeveronalaisista työeläkkeistä.
Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Korjauksen yhteyteen verkkosivulle lisätään tieto korjauksen sisällöstä ja sen ajankohdasta. Isoista virheistä laaditaan erillinen tiedote.
Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto ilmestyy kerran kuukaudessa. Laajempi tilastokokonaisuus ilmestyy kerran vuodessa tilastovuotta seuraavan vuoden alkupuoliskon aikana. Tilaston julkistamisajankohta on esitetty ETK:n tilastojen julkistamiskalenterissa.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa on tuotettu vuodesta 1996 lähtien ja sen aikasarjat ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia kyseisestä ajankohdasta alkaen. Työeläkkeensaajien lukumäärätietojen osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1981 saakka.
Tilasto on alusta lähtien kuvannut työeläkejärjestelmästä eläkettä saaneiden ja työeläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumääriä ja keskieläkkeitä sekä työeläkejärjestelmän eläkemenoa. Tilaston tietosisältöä on vuosien varrella laajennettu.
Tilasto on ilmestynyt vuosina 2005–2013 nimellä Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut (Suomen virallinen tilasto). Tilastovuodesta 2014 lähtien kokonaisuus julkaistaan kahtena erillisenä tilastona: Suomen työeläkkeensaajat (SVT) ja Suomen työeläkevakuutetut (SVT).
Työeläkkeelle siirtyneiden määritelmää muutettiin vuonna 1999. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei ole sen jälkeen katsottu eläkkeelle siirtyneiksi. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet lasketaan mukaan työeläkkeelle siirtyneisiin vasta heidän siirtyessä jollekin muulle omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle, useimmiten vanhuuseläkkeelle.
Vuonna 2017 käyttöön otettua eläkelajia, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, käsitellään tilastossa samalla tavoin kuin osa-aikaeläkettä. Henkilöitä, joilla on alkanut osittainen varhennettu vanhuuseläke, ei siis katsota eläkkeelle siirtyneiksi.
Tilastovuodesta 2020 lähtien nollan euron suuruiset perhe-eläkkeet (leskeneläke ja lapseneläke) eivät enää sisälly vuositilaston lukuihin. Kuukausitilastoinnissa vastaava muutos tehtiin tilastovuoden 2021 alussa. Muutos vaikuttaa perhe-eläkettä saavien lukumääriin ja keskimääräiseen eläkkeen tasoon.
Maksettavan perhe-eläkkeen määrään vaikuttavat lesken oma työeläke (tai laskennallinen karttunut työeläke) sekä liikenne- ja tapaturmavakuutuksen mukaiset etuudet. Niiden huomioon ottaminen voi johtaa nollan suuruiseen perhe-eläkkeeseen.
Tilaston tulkinnassa tulee ottaa huomioon työeläkelainsäädännössä tapahtuneet muutokset.
Tilastossa käytetään standardiluokituksia, esim. tautiluokitus ICD-10 ja alueluokitukset (maakunta, asuinmaa ja maaryhmä).
ETK tuottaa yhteistyössä Kelan kanssa vuosittain tilaston Tilasto Suomen eläkkeensaajista (SVT), joka kattaa sekä työ- että kansaneläkejärjestelmän eläkkeet. Sen työeläkkeensaajia, työeläkkeelle siirtyneitä ja työeläkemenoa koskevat luvut ovat yhteneväisiä tämän tilaston lukujen kanssa.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
- Suomen työeläkevakuutetut
- Tilasto Suomen eläkkeensaajista
- Eläkelainsäädännössä tapahtuneita muutoksia
Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston tiedot julkaistaan tilaston kotisivulla, ETK:n tilastotietokannassa sekä vuosittain ilmestyvässä Suomen työeläkkeensaajat -julkaisussa.
Tilaston kuvaus on esitetty tilaston verkkosivulla.
Lisätietoja tilastosta antaa ETK:n tilastopalvelu.