EU:n maakohtaiset suositukset
Osana EU:n talouspolitiikan ohjausjaksoa Euroopan komissio antaa vuosittain ehdotukset maakohtaisiksi suosituksiksi kaikille jäsenmaille. Komission suositusten pohjalta Eurooppa-neuvosto hyväksyy ja vahvistaa lopulliset suositukset, joilla ohjataan kansallista päätöksentekoa. Neuvosto on vuosien saatossa antanut suosituksia eri maille koskien eläkejärjestelmien uudistamista, etenkin eläkeiän nostamista ja varhaiseläkeväylien karsimista. Vuodesta 2026 alkaen suositukset ovat koskeneet myös lisäeläkejärjestelmiä.
Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet ottamaan niille EU-asetusten nojalla annetun ohjauksen asianmukaisesti huomioon talous-, työllisyys- ja budjettipolitiikkansa kehittämisessä. Suositukset tulisi toimeenpanna 18 kuukauden kuluessa siitä, kun ne on virallisesti hyväksytty. Jäsenvaltiot raportoivat EU:lle kansallisilla ohjelmilla ja komissio valvoo jäsenvaltioiden edistymistä. Tarvittaessa jäsenvaltiolle voidaan antaa lisäsuosituksia ja sanktioita.
Talouspolitiikan EU-tasoinen ohjausjakso käynnistyy komission vuotuisen kasvuselvityksen julkaisulla, jossa arvioidaan EU:n keskeisiä taloudellisia haasteita. Jäsenvaltiot raportoivat EU:lle nykyisin ensisijaisesti keskipitkän aikavälin finanssipoliittisten suunnitelmien ja vuotuisten edistymisraporttien kautta. Suunnitelmissa ja edistymisraporteissa kuvataan muun muassa monivuotinen nettomenopolku sekä uudistukset ja julkiset investoinnit, joilla vastataan ohjausjaksossa tunnistettuihin haasteisiin.
Vuoden 2026 raportissa todetaan työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan osalta, että Suomen:
- parantaa julkisen varainkäytön tehokkuutta säännöllisillä ja yksityiskohtaisilla menokartoituksilla ja sisällyttää niihin sosiaaliturvajärjestelmän uudelleentarkasteluja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden tukemiseksi, samalla haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien tarpeisiin vastaten;
- parantaa aktiivisen työvoimapolitiikan kohdentamista;
- puuttuu osaamisvajeeseen ja osaamisen kohtaanto-ongelmiin työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutuksella sekä laajentamalla korkea-asteen koulutuksen tarjontaa sellaiseen osaamiseen, jolle työmarkkinoilla on eniten kysyntää;
- jatkaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuuden parantamista ja pyrkii samalla parantamaan palvelujen saatavuutta, mukaan lukien vanhustenhoito
Raportin pitkän aikavälin arvion mukaan ikääntymiseen liittyvät kokonaismenot pysyvät lähivuosikymmeninä pääosin vakaina mutta kasvavat vuoteen 2070 mennessä noin 2,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Julkisten eläkemenojen arvioidaan laskevan noin 0,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2040 mennessä mutta nousevan pitkällä aikavälillä noin yhden prosenttiyksikön.
Raportin mukaan vuoteen 2070 mennessä julkiset eläkemenot olisivat noin 14 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun EU:n keskiarvo olisi 12 prosenttia. Raportin mukaan täydentävät eläkejärjestelyt voisivat vahvistaa eläkejärjestelmän resilienssiä hajauttamalla eläketulojen lähteitä ilman suoraa painetta julkiseen talouteen.
Lue lisää Etk.fi:ssä
Aiheesta muualla: