EU:n maakohtaiset suositukset
Osana EU:n talouspolitiikan ohjausjaksoa Euroopan komissio antaa vuosittain ehdotukset maakohtaisiksi suosituksiksi kaikille jäsenmaille. Komission suositusten pohjalta Eurooppa-neuvosto hyväksyy ja vahvistaa lopulliset suositukset, joilla ohjataan kansallista päätöksentekoa. Neuvosto on vuosien saatossa antanut suosituksia eri maille koskien eläkejärjestelmien uudistamista, etenkin eläkeiän nostamista ja varhaiseläkeväylien karsimista. Suomelle ei ole annettu vuoden 2017 eläkeuudistuksen täytäntöönpanon jälkeen eläkeaiheista suositusta.
Vuoden 2020 jälkeen ei ole annettu maakohtaisia suosituksia pandemiasta sekä finanssipoliittisia sääntöjä koskevasta uudistamistyöstä johtuen.
Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet ottamaan niille EU-asetusten nojalla annetun ohjauksen asianmukaisesti huomioon talous-, työllisyys- ja budjettipolitiikkansa kehittämisessä. Jäsenvaltiot raportoivat EU:lle kansallisilla ohjelmilla ja komissio valvoo jäsenvaltioiden edistymistä. Tarvittaessa jäsenvaltiolle voidaan antaa lisäsuosituksia ja sanktioita.
Talouspolitiikan EU-tasoinen ohjausjakso käynnistyy komission vuotuisen kasvuselvityksen julkaisulla, jossa arvioidaan EU:n keskeisiä taloudellisia haasteita. Alkuvuodesta julkaistaan maaraportit, joissa analysoidaan jäsenvaltioiden talouden tilaa laajalti. Suomea koskevassa vuoden 2020 raportissa todetaan, että:
- Politiikkakehikon heikkous vähentää joidenkin ryhmien osallistumista työmarkkinoille
- Kannustin- ja työllisyysloukut ovat esteenä paremmalle työvoiman käytölle
- Väestön ikääntyminen ja hoitomenojen pitkän aikavälin kehitys aiheuttavat joitakin riskejä julkisen talouden kestävyydelle
- Tuottavuuden kasvu on haaste
- Tietyt rakenteelliset tekijät saattavat ehkäistä investointeja
- Kotitalouksilla on paljon velkaa, mutta pankkisektori on hyvin pääomitettu
- Toimenpiteissä rahanpesun estämiseksi on tiettyjä heikkouksia
- Suomi tarvitsee uusia kunnianhimoisia toimenpiteitä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.
Maaraportti muodostaa pohjan maakohtaisille suosituksille. Ennen Suomen eläkeuudistusta Suomea suositeltiin maakohtaisissa suosituksissa huomioimaan elinajanodotteen kasvu eläkeiässä sekä karsimaan varhaiseläkeväyliä. Valtaosa muista jäsenvaltioista on saanut samankaltaisia suosituksia.
Eurooppa-neuvoston vahvistamissa suosituksissa Suomelle todetaan, että Suomen tulisi vuosina 2020-2021:
- toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja; puuttuu terveydenhuollon henkilöstöpulaan terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn parantamiseksi ja parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta;
- vahvistaa toimenpiteitä, joilla tuetaan työllisyyttä, ja lujittaa aktiivista työvoimapolitiikkaa;
- toteuttaa toimenpiteitä reaalitalouden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, likviditeetin lisäämiseksi; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, kestävään ja tehokkaaseen infrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja innovointiin;
- varmistaa rahanpesun torjuntasäännöstön tuloksellisen valvonnan ja noudattamisen.
Lue lisää:
Aiheesta muualla: Suomea koskeva maaraportti 2020