Blogilistaus

Koronavirus on saanut maailman reaalitalouden ja finanssimarkkinoiden pyörät pysähtymään. Kukaan ei vielä tiedä, kuinka pitkän aikaa talouden halvaantuminen kestää. Koronakriisi asettaa joka tapauksessa myös eläkejärjestelmät kovalle koetukselle.

Periaatteessa pihvi on tämä: Eläkejärjestelmän reagoiminen kriiseihin on riippuvainen normaalitapauksessa paljolti eläketurvan perusratkaisuista: onko kyseessä jakojärjestelmä vai rahastoiva järjestelmä, onko se etuus- vai maksuperusteinen ja onko vastuu yksilöllinen vai kollektiivinen.

Suomessa eläkkeensaajien asema turvattu

Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoitu. Sijoitusvaroilla yksityisen puolen eläkemenoista katetaan noin neljännes, mutta suurin osa rahoitetaan suoraan eläkemaksuista jakojärjestelmäperiaatteella. Työeläkkeiden rahoitus ei ole siten täysin pörssikurssien vietävänä. Vaikeuksia ei kuitenkaan voida välttää finanssimarkkinoiden alamäen pitkittyessä. Työllisyyden kehitys on kuitenkin rahoituksen osalta vieläkin kriittisempää. Koronan mahdollisesti aiheuttama työttömyyden voimakas kasvu asettaa työeläkejärjestelmän siten vaikeaan tilanteeseen, etenkin tilanteen pitkittyessä.

Koska järjestelmämme on etuusperusteinen, eli työstä on luvattu tietyn suuruinen eläkekarttuma talouden turbulensseista huolimatta, se tarkoittaa käytännössä rahoitustasapainon säilyttämisen kannalta maksunkorotuspaineita. Jo 90-luvun laman aikoihin sovittiin, että maksujen korotukset jakautuvat tulevaisuudessa tasan työnantajien ja palkansaajien välillä. Näin työnantajat ja palkansaajat kantavat riskit, ja yksittäisen vakuutetun jo karttunut eläke tai eläkkeensaajalle maksettava eläke ei muutu, ainakaan jos pidetään kiinni järjestelmän periaatteista.

Koronakriisin myötä järjestelmän logiikkaa ei kuitenkaan juuri nyt noudateta, kun maksujen tilapäisestä alentamisesta ja mahdollisista lykkäyksistä on sovittu. Kyse onkin siitä, että eläkejärjestelmän työkaluja käytetään nyt tukemaan työllisyyttä, vaikka toimenpiteet ovatkin suoraan järjestelmän mekaniikan kannalta ongelmallisia.

Hollannissa eläkkeiden leikkaukset todennäköisiä

Myös Hollannin, Mercerin maailman parhaaksi rankkaaman eläkejärjestelmän, työeläkkeet ovat ainakin määritelmällisesti etuusperusteisia. Eläkelupaus ei ole yhtä vahva kuin Suomessa ja eroa on myös rahoituksessa. Hollannin työeläkejärjestelmä nojaa täyteen rahastointiin, joten sijoitustuotot ja korkotaso ovat järjestelmän olennaiset parametrit.

Järjestelmän kestävyyttä mitataan vakavaraisuudella, joka suhteuttaa eläkevarojen arvon luvattuihin etuuksiin eli eläkevastuisiin. Varallisuusarvojen pudotessa tai vastuiden kasvaessa vakavaraisuus laskee. Etuusperusteisessa järjestelmässä perinteinen vaihtoehto on maksutasojen nostaminen, mutta Hollannissa myös eläkkeet voivat joustaa, kun maksussa olevien eläkkeiden ja palkansaajien eläkekarttumien indeksitarkistukset ovat kytkettyjä vakavaraisuuteen. Viime kädessä etuuksia on mahdollista, ja itse asiassa jopa pakollista, myös leikata. Näin järjestelmä voi sopeutua myös muilla keinoin kuin maksukorotuksin. Itse asiassa maksumuutoksilla on Hollannissa yhä vähemmän kannatusta, syinä maksutason korkeus ja sen yhä heikompi vaikutus vakavaraisuuteen.

Hollannissa yhä matalammaksi painunut korkotaso on nostanut eläkevastuiden määrät ennätyslukemiin, ja vakavaraisuusasteet ovat painuneet huolestuttavan matalaksi jo ennen koronakriisiä. Tämä on tarkoittanut eläkkeensaajille sitä, että indeksikorotuksista ei ole käytännössä voinut kuin uneksia ja eläkkeiden leikkaukset ovat alkaneet näyttää yhä todennäköisemmiltä. Tältä ikävältä toimenpiteeltä oli tarkoitus välttyä sosiaali- ja työministeri Wouter Koolmeesin johdolla tehdyillä vakavaraisuusvaatimusten keventämisellä 104 prosentista 90 prosenttiin. Koronakriisin myötä pörssikurssit ovat kuitenkin romahtaneet ja vakavaraisuudet painuneet jo osin alle 90 prosentin. Koolmeesin toimenpiteet jäävät siten todennäköisesti riittämättömiksi.

Aiempi korkotason lasku ja nyt käsillä olevan pörssikurssien romahduksen tuplaisku tekevät Hollannin täysin rahastoivassa järjestelmässä pahaa jälkeä. Eläkemaksuja joudutaan todennäköisesti nostamaan, vaikka siihen ei olisi juuri halua. Myös eläkkeiden leikkauksia on odotettavissa viimeistään ensi vuoden alussa, jos pörssikurssit eivät nopeasti palaudu tai tehdä muita helpotuksia. Hollannin onneksi eläketurva sisältää myös hyvätasoisen kansaneläkkeen. Näin eläkkeensaajien eläketurva ei ole vain rahastoidun työeläkkeen varassa.

Hollannissa, samoin kuin Suomessa, eläkejärjestelmän keinoista tukea työllisyyttä keskustellaan juuri nyt tiiviisti. Näihin kuuluu eläkemaksujen lykkäykset pahoin kärsineillä sektoreilla. Hallitus on myös sopinut palkkatukipaketista, jonka avulla vaikeuksissa oleville työnantajille maksetaan jopa 90 prosenttia palkkakustannuksista, jos he eivät irtisano työntekijöitään. Myös työnantajan eläkemaksut voivat tulla palkkatuen piiriin, tosin tästä ei ole vielä selvyyttä.

Yhdysvalloissa eläkesijoitukset yksilön vastuulla

Mutta miltä näyttää puhtaasti maksuperusteinen järjestelmä koronakriisin kynsissä? Yhdysvalloissa työnantajan tarjoamat lisäeläkejärjestelmät ovat lakisääteisen eläkkeen lisäksi merkittävä osa eläketurvaa. Pääosa lisäeläkejärjestelmistä on maksuperusteisia, useimmiten ns. 401(k)-järjestelmiä, joissa eläke muodostuu yksilölliselle eläketilille kertyneestä pääomasta. Kyse ei siis ole mistään eläkelupauksesta, vaan eläkkeeseen vaikuttavat päätetty maksutaso ja maksuille saadut sijoitustuotot. Yhdysvalloissa työntekijä voi myös itse päättää järjestelmään osallistumisesta, omasta maksun tasosta sekä maksujen sijoituskohteista. Valintansa mukaan eläketililtä voi nostaa varoja ennen eläkeikää, joskin siitä on pääsääntöisesti rangaistu lisämaksulla. Vastuu eläkesäästämisestä on siis pitkälti yksittäisellä palkansaajalla.

Ennen koronaepidemiaa vuoden 2019 lopussa 401(k)-tilien saldo oli ennätyspitkän nousukauden jälkeen keskimäärin noin 112 000 dollaria. Vuoden alusta useat pörssi-indeksit ovat tulleet alas 20-30 prosenttia tätä kirjoitettaessa. Työntekijöillä vallitsee suuri epävarmuus siitä, mitä tässä tilanteessa tulisi eläkesäästöjensä suhteen tehdä. Käytännössä ohjeet näyttävät olevan useimmiten pitää pää kylmänä, eläkevarat tilillä ja odottaa kriisin menevän ohi. Tämä voi tarkoittaa myös eläkkeellesiirtymisen lykkäämistä muutamalla vuodella. Mutta monille tämä voi olla helpommin sanottu kuin tehty.

Yksi ilmeinen uhka eläkevarojen ennenaikaiseen kuluttamiseen on ansiotulojen romahtaminen. Yhdysvalloissa työttömyysvakuutus on rajoitettua sekä ajallisesti että muilla kriteereillä. Työttömistä vain noin kolmannes saa työttömyysetuutta. Eläkevarat voivat siten olla monelle ainoa vaihtoehto toimeentulon säilyttämiseen kriisin aikana. Trumpin massiivinen kahden biljoonan dollarin tukipaketti parannettuine työttömyysetuuksineen tulee siten tarpeeseen, mutta se sisältää myös mahdollisuuden jopa 100 000 dollarin nostamiseen eläketililtä ilman lisämaksua, samalla kun nostojen verotuskohtelua lievennetään. Näköpiirissä voi siten olla yhdysvaltalaisten eläkesäästöjen laajamittainen realisointi, jos työllisyys heikkenee merkittävästi.

Eläkevarojen sulamisesta on Yhdysvalloissa kokemuksia kymmenen vuoden takaisen finanssikriisin ajoilta. Tuolloin, kuten mahdollisesti nytkin, 1930-luvun suuren laman yhteydessä luotu lakisääteinen eläketurva osoitti oman tärkeän merkityksensä markkinamyllerryksessä.

Koronan jälki voi kestää pitkään

Loppujen lopuksi koronakriisi vaikeuttaa eläkkeiden rahoitusta kaikissa järjestelmissä, jos ja kun kriisi realisoituu pörsseistä myös työllisyyteen. Juuri nyt rahastoiduissa eläkejärjestelmissä kriisi on akuuteimmillaan, myöhemmin myös jakojärjestelmät voivat olla ongelmissa. Järjestelmätyyppi vaikuttaa siten, että etuusperusteisissa järjestelmissä eläkemaksut uhkaavat nousta, jos muuta sopeutuskeinoa ei ole. Maksuperusteisissa puolestaan riski liittyy eläkkeen tasoon.

Avainkysymys on kriisin kesto. Jos finanssimarkkinat palautuvat kohtuullisessa ajassa ennalleen eikä työllisyys romahda ainakaan pitkällisesti, kriisi voi jäädä myös eläkkeiden suhteen hetkelliseksi. Päinvastaisessa tapauksessa on selvää, että järjestelmät joutuvat luonteidensa mukaisesti sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen.

Lähteet

Suomen hallitus hyväksyi työmarkkinajärjestöjen ehdotuksen eläkemaksujen tilapäisestä alentamisesta – etk.fi -uutinen 19.3.2020

Hollannin hallituksen palkkatukipaketti

Yhdysvaltojen työttömyysetuustilastot. U.S. Department of Labor

401(k)-eläkevarojen tilasto Q42019. Fidelity-investments PDF

Kommentit (6)

  1. Nämä vakavaraisuus-asiat ovat kyllä mielenkiintoisia seurattavia. Tässähän puhutaan vastuuvelasta ja varoista, jotka toivottavasti ylittävät vastuuvelanmäärän. Vastuuvelkaa kertyy vuosittain ja sitä saattaa kertyä kymmeniä vuosia. Vakavaraisuus tietenkin kattaa koko vastuuvelkaa, mutta eihän ansaittuja eläkkeitä makseta esim. vuodessa ulos, joten joustoa järjestelmässä on ikään kuin sisäänrakennettuna. Ongelma olisi todella akuutti, jos kaikki eläkeansiot tulisi maksaa pois heti.

    Myös esim. osakkeiden arvot ovat mielenkiintoisia. Minulla on osakkeita joiden arvot heittelevät vuosien varrella paljon, jopa ostohintaan nähden kaksinkertaisista puoleen arvosta. Ei se minun elämääni juurikaan vaikuta, ennen kuin olen niitä myymässä. Ongelma on lähinnä tekninen.

    Sitten työeläkevakuutusten asiakashyvitykset. Taitaa tänäkin vuonna olla alennuksia laskettu 0,8% työnantajille. Tämän lisäksi tulevat ne uudet sovitut alennukset. Jotenkin nämä ongelmatilanteet tuntuvat hyödyttävän työnantajia pitkällä juoksulla työntekijöitä enemmän, mutta toki eri mieltäkin saa olla.

    Myöhennetyn palkan alentamista takautuvasti pidän kuitenkin perusteettomana toimena, varsinkin kun jo nyt on elinaikakerroin otettu takautuvasti käyttöön.

  2. En tiedä, ovatko Suomenkaan eläkkeet välttämättä automaattisesti ja ikuisesti niin turvattuja kuin joskus ajatellaan. Valmiuslain 56 §:n mukaan:

    ”Väestön toimeentulon ja valtion maksuvalmiuden turvaamiseksi 3 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa voidaan työeläkettä, kansaneläkettä, sairaus-, tapaturma-, potilas- tai liikennevakuutusta sekä ansioperusteista työttömyyspäivärahaa, peruspäivärahaa, vuorotteluvapaakorvauksia tai aikuiskoulutustukea koskevien säännösten perusteella suoritettavan etuuden tai kuntoutusrahan taikka vastaavan muun etuuden maksaminen keskeyttää enintään kolmeksi kuukaudeksi tai sitä voidaan lykätä enintään kolmen kuukauden ajan.”

    Suomen laki sallii työeläkkeiden maksamisen lopettamisen jopa kokonaan 3 kuukaudeksi poikkeusolojen vallitessa. Valmiuslainsäädäntö on nyt aktivoitu. Ei ole kuitenkaan ainakaan julkisesti esitetty, että eläkeleikkauspykälää oltaisiin aikeissa lähiaikoina aktivoida, vaikka eräitä muita valmiuslain pykäliä nyt onkin aktivoitu. Eläkkeiden maksujen väliin jättämisen 3 kuukaudeksikin Suomen työeläkejärjestelmä kuitenkin teoriassa siis mahdollistaa. Eläkelupaus ei Suomessa sisällä lupausta siitä, että poikkeustilanteessakin eläkkeiden maksu jatkuisi välttämättä aina ennallaan, vaan lakiin on päinvastoin säädetty pykälä, jonka nojalla eläkkeiden maksua saa sen ehtojen täyttyessä keskeyttää tai lykätä.

    Maksukorotusten lisäksi yksi vaihtoehto eläkkeiden rahoitustasapainon saavuttamiseksi on toki myös se, että tehtäisiin jotain samantapaista, jolla eläkkeitä jo aiemmin on leikattu verrattuna siihen, mitä ne muuten olisivat tulevaisuudessa ollut. Kyseeseen voisi tällöin tulla esimerkiksi joku sellainen indeksikorotusehtoihin tehtävä muutos, joka käytännössä pienentää vuosittaista indeksikorotusta, ja samalla kutistaa tulevina vuosina maksuun tulevia eläkkeitä. Suomen eläkejärjestelmä ei sisällä eläkelupausta eläkkeen täsmällisestä tulevasta määrästä. Indeksikorotusperiaatteisiin on ennenkin annettu tehdä muutoksia. Jos sellaisia muutoksia eduskunnan enemmistö haluaisi tehdä, voisi lakimuutoksella muuttaa eläkkeiden tulevia määriä.

  3. PITKITETTY KORONASÄÄNTELY johtaa valtiontalouden vararikkoon, kansalaisten konkurssiin (työttömyyspäivärahat, eläkkeiden leikkaukset) ja kansantalouden ja koko yhteiskunnan romahtamiseen.
    Missä viipyykään laajennettu (~koko kansan) testaus kuten Koreassa ja Saksassa jatkossa, ja Islannissa ja Virossa? Entäpä jo kolmessa maassa käytössä olevat pikatestit? Ja kännykkäjäljitys?

    Mitäpä kirjoitinkaan SKYP puolue/vaaliohjelmassa 1970-luvun alkupuolella
    • jokaiselle lakisääteinen peruseläke 1,000 FIM/kk
    • lisäeläkkeen jokainen ottaa haluamallaan tavalla omilla rahoillaan
    Nykypäivään korjattuna peruseläke olisi elinkustannusindeksillä 990 EUR/kk ja palkkaindeksillä 1,880 EUR/kk. Näin pysyisivät työeläkemaksut kurissa, ja eläkkeiden leikkaukset koronasta tai vastaavasta syystä vältettäisiin.

  4. Suomenkaan eläkejärjestelmä ei tarkalleen ottaen ole kokonaan etuusperustainen. Järjestelmässä on joitain poikkeuksia, kuten ammattiurheilijat. Työeläkepalvelu -nettisivulta siteeraten:

    ”Urheilijan vanhuuseläke on maksuperusteinen vakuutus eli eläkkeen määrä perustuu vakuutusmaksuista (4,5 % veronalaisesta palkasta) ja tuotoista kertyneisiin varoihin vähennettynä hoitokuluilla. Laissa ei ole säädetty urheilijan vanhuudenturvan osalta muusta kuin edellä mainitusta eläkeiästä ja vakuutusmaksun määrästä.”

    Suomen lain mukaan urheilijoiden vanhuuseläke on siis täysin maksuperusteinen (+ tuottoperusteinen, hoitokuluilla vähennettynä) eläke urheiluun liittyvien tulojen osalta. Toki moni urheilija tienaa työnsä aikana myös jotain muissa työeläkejärjestelmissä vakuutettuja ansioita urheilutulojen lisäksi, ja saa osan eläkkeestä myös niistä, mutta urheilemisesta saatuihin tuloihin liittyvät eläkkeet ovat Suomen eläkejärjestelmässä ei-etuusperusteisia. Urheilijan vanhuuseläke, jos urheilija ei saa erillistä urheiljaeläkettä, on urheilutulojen osalta varsin samanlainen kuin amerikkalaiset maksuperusteiset eläkkeet. Jos vakuutusyhtiön urhelijavakuutusten sijoitusomaisuuden arvo romahtaa, romahtavat myös urheilijoiden urheilusta saamat eläkkeet.

  5. Tämä oli hyvä kirjoitus. Sosialistinen järjestelmä kestää muita paremmin kriisit. Voisimme nostaa järjestelmän jako-osuutta ja parantaa sitä kautta järjestelmän kestävyyttä ja riippumattomuutta markkinoista. Korkean verotuksen vuoksi myös lupaus totutun kulutustason jatkumisesta kaipaa tarkastelua. Varsinkin kovemmin verotettuja suuria eläkkeitä tulisi vastaavasti korottaa, jotta lupaus täyttyisi ja järjestelmän uskottavuus säilyisi.

  6. Kiitoksia kommenteista, hyviä näkökulmia ja ajatuksia asiaan liittyen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.