Indeksiturva kansainvälisesti
Suomen tapaan eläkkeiden indeksitarkistukset muissa maissa perustuvat usein kuluttajahintojen kehitystä mittaavan hintaindeksin ja palkansaajien keskimääräisen ansiotason muutoksia mittaavan palkkaindeksin muutoksiin. Usein eläkeindeksit seuraavat määrätyssä suhteessa kummankin indeksin muutoksia.
Tyypillistä myös on, että työuran aikana karttuneiden eläkeoikeuksien tarkistamiseen käytetään eläkkeen alkumäärää laskettaessa eri indeksiä kuin maksussa olevien eläkkeiden tarkistamiseen.
Indeksitarkistuksiin saattavat hintojen ja palkkojen kehityksen lisäksi vaikuttaa myös muut tekijät, kuten talouden kehitys tai väestön ikääntyminen. Tähän ryhmään kuuluvat maat, joissa on käytössä erilaisia sopeutusindeksejä (esim. Ruotsi ja Saksa).
Eläketurvakeskus julkaisi vuonna 2020 raportin, missä esitellään käytössä olevia eläkejärjestelmän rahoituksellista vakautta vahvistavia sopeutusindeksejä tai niin sanottujen automaattisten vakauttajien malleja Alankomaissa, Japanissa, Kanadassa, Ruotsissa ja Saksassa.
Raportti osoittaa, että vaikka eläkejärjestelmien tavoitteet sekä väestö ja talouskehityksen luomat paineet ovat tarkasteltavissa maissa monilta osin yhteneviä, sopeuttamismekanismit poikkeavat toisistaan merkittävästi.
Automaattiset vakautusmekanismit eivät sinällään takaa, että järjestelmä olisi rahoituksellisesti kestävässä tilassa tai että se pääsisi siihen pidemmälläkään aikavälillä mekanismin aktivoiduttua. Mekanismit kuitenkin mahdollistavat tasaisemman riskinjaon, ja tekevät siitä ennakoitavamman, mutta kuten maaesimerkit osoittavat, on poliittisella päätöksenteolla edelleen keskeinen rooli lopullisessa riskinjaossa.
Ruotsissa riskin siirto eläkkeensaajien kannettavaksi on viety luultavasti pisimmälle. Periaatteessa kaikki lakisääteisen ansioeläkkeen taloudelliset ja väestölliset riskit heijastuvat nykyisten tai tulevien eläkkeiden tasoon. Mekanismi mahdollistaa ja on myös leikannut maksussa olevia eläkkeitä. Tosiasiallinen riskinjako Ruotsissakin voi poiketa lainsäädännön periaatteista. Esimerkiksi leikkauksien kompensointi verotuksen kautta on tarkoittanut, että kaikki veronmaksajat ovat kantaneet jonkin osan riskeistä.
Saksassa mekanismi ottaa huomioon väestörakenteen ja eläkemaksujen tason. Näin riskejä on siirretty eläkkeisiin. Silti riskinjako rahoittajien ja eläkkeensaajien välillä on jokseenkin epäselvä. Tämä johtuu siitä, että etuuksille ja maksuille on määritelty tietyt reunaehdot. Määrittelemättä on kuitenkin se, miten toimitaan, jos nämä reunaehdot eivät toteudu. Suojamekanismi estää eläkkeiden nimellisen leikkaamisen.
Japanissa tilanne on hyvin samankaltainen kuin Saksassa. Eläkemaksu on kiinnitetty ja suojamekanismi estää eläkkeiden nimellisen leikkaamisen. Maassa on lisäksi poliittisilla päätöksillä poikettu useaan otteeseen eläkkeiden indeksointia koskevista normisäännöistä, mikä on johtanut siihen, että vuonna 2004 automaattiseksi tarkoitettua makrotaloudellista indeksointimekanismia sovellettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 2015.
Kanadan työeläkkeet ovat tarkastelluista maista lähinnä perinteistä etuusperusteista järjestelyä. Esimerkiksi elinajan kasvuun liittyvää elinaikakerrointa, eläkeiän sopeutusta tai maksussa olevien eläkkeiden sopeutusta ei ole. Eläke-eduille ja eläkemaksuille on tavoitetasot, kuten Saksassa. Oleellinen ero näiden kahden maan välillä on se, että Kanadassa on selkeät säännökset, kuinka riskejä jaetaan, mikäli tavoitteet eivät näyttäisi toteutuvan. Tässä tilanteessa eläkkeiden indeksoinnista tingittäisiin ja maksuja korotettaisiin. Riskinjaon kannalta on kuitenkin oleellista huomata, että Kanadan työeläkkeet ovat eurooppalaisittain vaatimattomia. Tavoitteena keskituloisille on 25 prosentin korvausaste uran keskiansioista. Matalasta etuustasosta johtuen vakautusmekanismin vaikutus eläkeläisten kokonaiseläketurvassa on pienempi kuin maassa, jossa työeläke on keskeisemmässä asemassa.
Ruotsin ja Alankomaiden asiantuntijat kommentoivat sopeutusindeksejään Eläketurvakeskuksen asiantuntijaseminaarissa (22.11.2019) seuraavasti:
- Ole Settergren, analyysiosaston päällikkö Pensionsmyndighetenistä kommentoi Ruotsin tasapainomekanismia: Reasons, design and performance of the Swedish automatic balance mechanism (pdf)
- Benne van Popta, hallituksen puheenjohtaja, Metalli- ja teknologiateollisuuden eläkekassasta (PMT) kommentoi Alankomaiden tasapainotusmekanismia: Stabilization Mechanisms in the Dutch Pension System (pdf)
- Ole Settergren: tasapainoon pääsee myös eläkkeitä sopeuttamalla (Työeläkelehti 1/2020).
Maksussa olevien eläkkeiden tarkistukset
Maksussa olevien eläkkeiden tarkistuksiin sovelletaan usein erilaisia hintojen- ja palkkojen yhdistelmäindeksejä tai hintojen kehitykseen liittyviä indeksejä. Puhtaasti palkkojen kehitykseen perustuvien indeksien käyttö on sen sijaan harvinaista. Virossa kuitenkin palkkojen kehitystä painotetaan 80 prosentin osuudella. Useassa maassa on myös käytössä erilaisia taulukossa esitettyjä muita menettelyjä, jossa tarkistukset ovat yhteydessä myös eläkejärjestelmän taloudelliseen tasapainoon tai koko maan talouden kehitykseen.
Esimerkiksi Saksassa tarkistuksessa otetaan huomioon palkkojen kehityksen lisäksi myös eläkemaksun ja eläkkeensaajien määrän muutokset. Ruotsissa työeläkkeiden tarkistukset perustuvat palkkakehitykseen, josta vähennetään kiinteä 1,6 prosenttiyksikköä. Jos eläkejärjestelmä on taloudellisesti epätasapainossa, vähennetään tästä sopeutusindeksistä vielä alijäämän osoittama osuus, eli ns. jarru. Ylijäämätilanteessa sopeutusindeksiä parannetaan (ns. kaasu). Ruotsissa tarkistus voi olla negatiivinen. Sen sijaan Saksassa sopeutusmekanismia on lievennetty suojalausekkeella, jonka mukaan eläkkeiden tarkistukset eivät voi olla negatiivisia.
Ansaittujen eläkeoikeuksien eli eläkekarttuman tarkistamisessa palkkojen muutoksella on tyypillisesti suurempi paino. Näin on myös Suomessa.
Alla olevassa taulukossa on esitetty maksussa olevien eläkkeiden indeksisäännöt eri maissa. Eri eläkelajeja voidaan kuitenkin tarkistaa taulukosta poikkeavalla tavalla.
Työeläkkeen tarkistaminen eri maissa
| Hintaindeksi | Palkkaindeksi | Yhdistelmäindeksi (H/P, %) | Sopeutusindeksi | Muu menettely |
|---|---|---|---|---|
| Belgia | Irlanti* | Bulgaria (50/50) | Espanja* | Iso-Britannia |
| Italia | Norja* | Kroatia (70/30;50/50;30/70)* | Japani* | – |
| Itävalta | – | Kypros* | Kreikka* | – |
| Islanti | – | Latvia (75/25) | Liettua* | – |
| Kanada | – | Puola (80/20) | Luxemburg* | – |
| Malta | – | Romania (50/50)* | Ruotsi* | – |
| Portugali* | – | Slovakia (80/20) | Saksa* | – |
| Ranska | – | Slovenia (40/60) | – | – |
| Tanska* | – | Suomi (80/20) | – | – |
| Unkari | – | Sveitsi (50/50) | – | – |
| Venäjä | – | Tšekki (67/33) | – | – |
| Yhdysvallat | – | Viro (20/80) | – | – |
* ES: Eläkejärjestelmän tulojen ja menojen tasapainosta riippuen: min. 0,25% – max. H + 0,5%.
* DK: Rahastojen tuoton rajoitteissa
* IE: Erillinen päätös. Tavoite: eläkkeen taso kiinteä (35 %) suhteessa keskipalkkaan. Eläkkeitä ei korotettu v.2009–2015.
* UK: H tai P tai 2,5 % riippuen mikä korkein.
* JP: 65–68-vuotiailla P – elinajanodotteen ja vakuutettujen määrän muutokset, yli 68-vuotiailla H – elinajanodotteen ja vakuutettujen määrän muutokset.
* HR: Mikä eläkeläiselle edullisin.
* CY: Perusosa: P, lisäosa: H.; EL: H(50) / BKT(50)
* LT: Palkkasumman kehitykseen sidottu indeksi.
* LU: H automaattinen; lisäksi P, eläkejärjestelmän tulojen ja menojen tasapainosta riippuen.
* NO: Työeläke: P – 0,75 %.
* PT: kun BKT:n kasvu <2%, mikäli BKT >2% maksetaan lisäkorotus.
* RO: Asteittain hintaindeksiin v. 2030 mennessä.
* SE: P-1,6%. Lisäksi tarkistukseen vaikuttaa eläkejärjestelmän menojen ja tulojen välinen tasapaino.
* DE: P ja eläkemaksutason muutos + vakuutettujen ja eläkkeensaajien lkm. suhteessa tapahtunut
Kansaneläkkeiden ja työmarkkinaeläkkeiden indeksitarkistukset
Joissain maissa lakisääteisellä työeläkkeellä on pieni rooli kokonaiseläketurvassa tai se voi puuttua jopa kokonaan. Tällöin eläketurva rakentuu pääasiassa kansaneläkkeen ja työmarkkinaeläkkeiden varaan. Esimerkiksi Tanskassa lakisääteisen työeläkkeen (ATP) merkitys on pieni, ja kansaneläke muodostaa merkittävän osan kokonaiseläketurvasta. Varsinainen työeläketurva on järjestetty työmarkkinaeläkeratkaisuin samoin kuin Alankomaissa. Tanskassa ja Alankomaissa kansaneläkkeen indeksitarkistus perustuu palkkojen kehitykseen. Alla olevassa taulukossa on eritelty kansaneläkkeiden ja työmarkkinaeläkkeiden indeksitarkistukset.
| Hintaindeksi | Palkkaindeksi | Muu menettely |
|---|---|---|
| Islanti, työmarkkinaeläke | Alankomaat, kansaneläke* | – |
| Ranska, työmarkkinaeläke | Tanska, kansaneläke | Tanska, työmarkkinaeläke* |
| Ruotsi, kansan- ja työmarkkinaeläke | Norja, kansaneläke* | – |
| Sveitsi, työmarkkinaeläke | – | – |
| Suomi, kansaneläke | – | – |
* NO: Kansaneläke: P – 0,5 %
* DK: Rahastojen kehitys
Maksussa olevien työeläkeindeksien kehitys esimerkkimaissa
Alla olevassa kuviossa on esitetty Suomen, Saksan (vanhat osavaltiot), Ruotsin ja Viron maksussa olevien työeläkkeiden kumulatiivinen kehitys viimeisen kymmenen vuoden ajalta (2013-2022). Ensimmäinen kuvio osoittaa siten kymmenen vuotta sitten eläkkeelle siirtyneen henkilön työeläkkeen nimelliskehityksen. Jälkimmäinen ottaa huomioon myös hintojen muutokset eli työeläkkeen reaalikehityksen samalta ajalta.
Seuraavassa taulukossa on esitetty maksussa olevien eläkkeiden vuosittaiset indeksitarkistukset kyseisten maiden osalta.
Suomen, Ruotsin, Viron ja Saksan maksussa olevien työeläkkeiden indeksitarkistukset (nimellinen), %
| Vuosi | Suomi | Ruotsi | Viro | Saksa (vanhat osavaltiot) | Saksa (uudet osavaltiot) |
|---|---|---|---|---|---|
| 2023 | 6,8 | 3,0 | 13,9 | 4,39 | 5,86 |
| 2022 | 2,28 | 2,5 | 7,9 | 5,35 | 6,12 |
| 2021 | 0,53 | 0,5 | 1,6 | 0 | 0,72 |
| 2020 | 1,23 | 2,1 | 8,0 | 3,45 | 4,2 |
| 2019 | 1,45 | 1,4 | 8,4 | 3,18 | 3,91 |
| 2018 | 0,6 | 1,0 | 7,6 | 3,22 | 3,37 |
| 2017 | 0,6 | 2,8 | 5,1 | 1,9 | 3,59 |
| 2016 | 0,0 | 4,2 | 5,7 | 4,25 | 5,95 |
| 2015 | 0,39 | 0,9 | 6,3 | 2,1 | 2,5 |
| 2014 | 1,37 | -2,7 | 5,8 | 1,67 | 2,53 |
| 2013 | 2,82 | 4,1 | 5,0 | 0,25 | 3,29 |
| 2012 | 3,61 | 3,5 | 4,4 | 2,18 | 2,26 |
| 2011 | 1,35 | -4,3 | 0,0 | 0,99 | 0,99 |
| 2010 | 0,3 | -3,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| 2009 | 5,0 | 4,5 | 5,0 | 2,4 | 3,4 |
| 2008 | 2,4 | 2,8 | 21,6 | 1,1 | 1,1 |
| 2007 | 2,2 | 1,6 | 12,2 | 0,5 | 0,5 |
| 2006 | 1,7 | 1,1 | 9,7 | 0,0 | 0,0 |
| 2005 | 0,9 | 0,8 | 6,7 | 0,0 | 0,0 |
| 2004 | 1,3 | 1,8 | 6,3 | 0,0 | 0,0 |
Aiheesta muualla:
