Uudet eläkelajit ja eläkeuudistus

Uudet eläkelajit ja eläkeuudistus -sivulla esitellään vuoden 2017 eläkeuudistukseen liittyviä tilastotietoja. Eläkeuudistus toi mukanaan kaksi uutta eläkelajia, osittain varhennetun vanhuuseläkkeen ja työuraeläkkeen. Uudistus nostaa myös vanhuuseläkeikää portaittain.

Vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu on myöhentänyt eläkkeelle siirtymistä

Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen näyttää toimivan tavoitteiden mukaisesti. Eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt, ja ikärajan nostamisen seurauksena yhä useampi ikäluokasta ohittaa 63 vuoden iän jäämättä eläkkeelle.

Vuonna 1954 syntyneet olivat viimeinen ikäluokka, jolla vanhuuseläkkeen alaikäraja oli 63 vuotta. Vuonna 1955 syntyneistä alkaen ikäraja on noussut ja nousee edelleen ikäluokittain kolmen kuukauden portain niin, että vuonna 1962 syntyneillä ikäraja on 65 vuotta.

Ennen eläkeiän nostoa eläkkeelle siirtymisen huippukohta osui 63 vuoden iän täyttämiseen. Seuraavilla ikäluokilla huippukohta on siirtynyt ikärajan nousun tahdissa. Vuonna 1958 syntyneillä huippu asettui tasan 64 vuoden kohdalle ja vuonna 1959 syntyneillä 64 vuoden 3 kuukauden kohdalle. Likimain 40 prosenttia vakuutetuista siirtyy eläkkeelle heti vanhuuseläkkeen alaikärajan täytettyään.

Vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu on lisännyt työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä yli 60-vuotiaiden ikäryhmissä. Sen sijaan työttömien määrä lähellä vanhuuseläkeikää on pysynyt samalla tasolla, eikä vanhuuseläkkeen ikärajan nostaminen näytä muuttaneen tilannetta.

(Päivitetty 3.12.2024)

Uusin julkaisu:

Vuoden 2023 lopussa lähes 60 000 sai osittaista vanhuuseläkettä

Kuvion data Excel-taulukkona

Vuonna 2023 osittaista vanhuuseläkettä saaneiden kokonaismäärä nousi edelleen ja oli vuoden lopussa 57 000. Nousu jatkui siitäkin huolimatta, että viime vuonna alkoi uusia osittaisia vanhuuseläkkeitä selvästi edellisvuoden ennätysmäärää vähemmän.

Kuitenkin myös viime vuonna alkoi uusia eläkkeitä reilusti aiempaa vakiintunutta tasoa enemmän. Vuonna 2023 alkoi 21 000 uutta eläkettä. Määrä oli 1,5-kertainen vuotta 2022 edeltävään tasoon nähden.

Vuoden 2022 hakemusmäärän voimakkaaseen nousuun loppuvuodesta oli syynä poikkeuksellinen indeksikehitys, joka houkutteli jäämään eläkkeelle vuoden lopulla. Ilmiö toistui myös viime vuonna, mutta selvästi vaimeampana kuin edellisvuonna. Hyöty eläkkeen aikaistamisesta edullisen eläkeindeksin vuoksi oli vähäinen.

Viime vuonna 15 prosenttia vuonna 1962 syntyneistä valitsi osittaisen vanhuuseläkkeen. Heille maksettu eläke oli keskimäärin 750 €/kk. Koska ikäluokan osittaiset eläkkeet alkoivat pääosin heti 61 vuoden iän täyttämisen jälkeen, varhennusaika oli keskimäärin 46 kuukautta. Se merkitsi ikäluokassa keskimäärin 170 euron varhennusvähennystä 50 prosentin tasoisessa eläkkeessä.

(Päivitetty 6.6.2024)

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Osittainen vanhuuseläke

Työuraeläkkeellä 147 henkilöä vuoden 2023 lopussa

Vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa tuli voimaan uusi eläkelaji, työuraeläke. Sen on voinut saada vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, jolla on takanaan vähintään 38 vuoden työura rasittavassa ja kuluttavassa työssä. Ensimmäiset työuraeläkkeet alkoivat vuonna 2018. Työuraeläkettä voidaan maksaa 63 vuoden iän ja vanhuuseläkkeen alaikärajan välisenä aikana, joten viime vuonna alkanut työuraeläke voi jatkua enintään 1,5 vuoden ajan.

Työuraeläkkeitä on kuuden vuoden aikana hakenut 1 500 henkilöä, joista joka kolmas on jäänyt työuraeläkkeelle. Hakijoista monelle on myönnetty suoraan työkyvyttömyys- tai vanhuuseläke. Osa hakemuksista on kuitenkin hylätty. Hakemusten hylkäysperusteet ovat useimmiten liittyneet työn kuluttavuuden ja rasittavuuden kriteereihin.

Työuraeläke 2018–2023

	2018	2019	2020	2021	2022	2023
Hakijoita	101	111	208	266	352	413
Alkaneita eläkkeitä	21	27	72	84	119	134
– keskieläke €/kk	1 870	2 081	2 173	2 074	2 115	2 410
Eläkkeensaajia 31.12.	5	15	62	75	104	147