Uudet eläkelajit ja eläkeuudistus -sivulla esitellään vuoden 2017 eläkeuudistukseen liittyviä tilastotietoja. Eläkeuudistus toi mukanaan kaksi uutta eläkelajia, osittain varhennetun vanhuuseläkkeen ja työuraeläkkeen. Uudistus nostaa myös vanhuuseläkeikää portaittain.

Vanhuuseläke alkaa entistä myöhemmin

Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus vakuutetuista 63 vuoden iän täyttämisvuonna 2017-2021

Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen kolmen kuukauden portain näyttää toimivan tavoitellun mukaisesti. Ensimmäinen ikärajan nosto kolmella kuukaudella vuonna 2018 lykkäsi eläkkeelle siirtymistä yli 10 000 henkilöllä. Uudet kolme lisäkuukautta ovat lykänneet seuraavina vuosina eläkkeelle siirtymistä edelleen vastaavalla tavalla.

Muutos näkyy mm. 63 vuoden iän täyttämisvuonna vanhuuseläkkeelle siirtyneiden vähenemisenä. Osuus ikäluokan ei-eläkkeellä olleista vakuutetuista on laskenut parin prosentin tasolle, kun se ennen eläkeuudistusta oli lähellä 50 prosenttia.

Enemmistö työntekijöistä on jatkanut työssä uudelle ikärajalle. Muutos on siis johtanut työnteon jatkamiseen aiempaa pitempään. Se näkyy myös Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa 63-vuotiaiden työllisyysasteen nousuna.

Ikärajan nousu on lisännyt myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä lähellä vanhuuseläkeikää olevilla. Muutos on kuitenkin maltillinen verrattuna eläkkeelle siirtymistä lykänneiden määrään. Työttömien määrä lähellä vanhuuseläkeikää on pysynyt viime vuodet samalla tasolla, eikä ikärajan nostaminen näytä muuttaneen tilannetta merkittävästi.

(Päivitetty 7.11.2022)

Uusin julkaisu:

Lähes joka toisen alkaneen osittaisen vanhuuseläkkeen varhennusaika oli yli kolme vuotta

Vuonna 2021 uusia osittaisia vanhuuseläkkeitä alkoi edellisvuoden tapaan 13 000, joista ennen eläkeikää alkoi runsaat 12 000 eläkettä. Keskimääräinen varhennusaika oli 31 kuukautta, mikä merkitsi runsaan sadan euron leikkausta 50 prosentin tasoiseen kuukausieläkkeeseen. Tällöin keskieläke jäi vajaaseen 800 euroon.

Nuorimmat osittaisen vanhuuseläkkeen valinneet olivat 5 500 vuonna 1960 syntynyttä. Heillä varhennusaika oli keskimäärin 41 kuukautta, jolloin eläkkeestä tehtävä varhennusvähennys oli 16,4 prosenttia. Euromääräinen vähennys 50 prosentin tasoisessa eläkkeessä oli keskimäärin 150 €/kk ja maksettava eläke 740 €/kk.

Vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu merkitsee samalla osittaisen vanhuuseläkkeen pisimmän mahdollisen varhennusajan pitenemistä. Se vaikuttanee myös eläketason valintaan, kun eläkkeen varhennusvähennyksen euromäärä kasvaa. 25 prosentin tasoisen eläkkeen suosio on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2021 sen valitsi joka viides eläkkeen ottanut.

Vuoden 2021 lopussa oli voimassa lähes 32 000 osittaista vanhuuseläkettä. Miesten osuus eläkettä saaneista oli 58 prosenttia. Eläkkeen valinneista vajaat 27 000 sai 50 prosentin tasoista eläkettä, joka oli keskimäärin 800 €/kk ja mediaani 720 €/kk.

Valtaosa osittaisista vanhuuseläkkeistä alkaa ennen varsinaisen vanhuuseläkkeen alaikärajaa. Vuoden 2021 lopussa joka viides osittaisella vanhuuseläkkeellä olleista oli täyttänyt oman ikäluokan vanhuuseläkkeen alaikärajan, naiset hieman yleisemmin kuin miehet.

Lue lisää:

Työuraeläkkeellä 75 henkilöä vuoden 2021 lopussa

Vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa tuli voimaan uusi eläkelaji, työuraeläke. Sen voi saada vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, jolla on takanaan vähintään 38 vuoden työura rasittavassa ja kuluttavassa työssä. Ensimmäiset työuraeläkkeet alkoivat vuoden 2018 keväällä. Työuraeläkettä voidaan maksaa 63 vuoden iän ja vanhuuseläkkeen alaikärajan välisenä aikana, joten viime vuonna alkanut työuraeläke on ollut voimassa enintään yhdeksän kuukautta.

Työuraeläke 2018–2021

2018201920202021
Hakijoita101111208266
Alkaneita eläkkeitä21277284
 – keskieläke €/kk1 8702 0812 1732 074
Eläkkeensaajia 31.12.5156275

Lue lisää:

Uusin julkaisu:

Lisätietoa tilastopalvelusta: