Työnantaja, huolehdithan, että kahdessa tai useassa EU-maassa säännöllisesti työskentelevällä työntekijälläsi on voimassa oleva A1-todistus. Yksi todistus kattaa työskentelyn kaikissa EU-maissa.
Eläketurvakeskus (ETK) tuottaa riippumatonta tutkimustietoa työeläkejärjestelmän toimivuudesta, uudistusten vaikutuksista ja eläketurvan tavoitteiden toteutumisesta. Vuosien 2025–2029 tutkimusohjelma keskittyy neljään painoalueeseen: työurat, eläkkeelle siirtyminen, eläketurvan riittävyys ja eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys.
Vuonna 2017 eläkeuudistuksessa käyttöön otettu työuraeläke näyttää toimivan suunnitellulla tavalla: erityiseläkkeenä pitkään raskasta työtä tehneille. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus osoittaa, että työuraeläkkeensaajat ovat tehneet keskimäärin 44 vuoden työuran 63 vuoden ikäisenä ja altistuneet fyysiselle rasitukselle työuransa aikana.
Eläkeläisten työ on usein epäsäännöllistä ja osa-aikaista. Työstä kertynyttä uutta eläkettä on haettava erikseen, muistuttaa asiantuntija.
Uusi ikäluokka, vuonna 1961 syntyneet, saavuttaa alimman työeläkeikänsä loppuvuodesta 2025 alkaen. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja nousee 62 vuoteen. Työeläkkeisiin on tulossa reilun prosentin korotus. Eläkeuudistuksen sisällöstä saadaan tarkempaa tietoa.
Työurien kokonaispituus kasvaa melko hitaasti. Enemmistöllä suomalaisista työurat ovat pidentyneet, mutta osalla työurat ovat jopa aikaisempaa lyhyemmät, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi tutkimus.
Onko työurien pidentäminen mahdollista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista niille, jotka ovat jo tehneet pitkän uran raskaassa työssä? Eläketurvakeskuksen englanninkielisessä tutkimuswebinaarissa 14.1.2025 keskustellaan siitä, voidaanko pitkän ja vaativan työuran tehneiden varhaisempi eläkkeelle siirtyminen toteuttaa eläkejärjestelmässä oikeudenmukaisella ja tehokkaalla tavalla.
Eläkeiän nostaminen on myöhentänyt selvästi vanhuuseläkkeelle siirtymistä ja työnteon lopettamista. Se on muun muassa nostanut 63-vuotiaiden työllisyysasteen jo lähelle 60 prosenttia. Ennen vuoden 2017 eläkeuudistusta työllisyysaste oli 34 prosenttia.
Joulukuun Työeläke-lehdessä puheenaiheena on valtion ja työeläkejärjestelmän suhde. Lehdessä ekonomistikolmikko perustelee, mikä rooli työeläkevaroilla on julkisen talouden tasapainottajana.
Palkansaajien mediaaniansio oli viime vuonna 3 105 euroa kuukaudessa, nousua edellisvuodesta 4,1 prosenttia. Miesten mediaaniansio oli yli 3 400 euroa ja naisten yli 2 800 euroa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta työeläkevakuutettujen palkkatilastosta.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.