Nostaako korona eläkehakemusten määrää?

Alkuvuoden aikana eläkehakemusten määrä on noussut viime vuodesta. Tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä työeläkettä on hakenut yli 50 000 vakuutettua. Viime vuoteen verrattuna määrä on noussut 3 000 hakemuksella ja vuodesta 2018 vajaalla 5 000 hakemuksella. Nousu kohdistuu lähinnä työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeisiin.

Eläkehakemusten kokonaismäärän nousulle tuskin löytyy mitään yksittäistä syytä. Vaikka koronapandemia tullee osaltaan lisäämään eläkehakuisuutta, vaikutus lienee toistaiseksi vähäinen. Tosin kaikissa eläkemuodoissa vuoden ensimmäisinä kuukausina hakemusmäärät laskivat ja viimeistään huhtikuussa nousivat niin, että alkuvuoden hakemusmäärät ylittivät viime vuotiset. Nousun ajankohta saattaa viitata jo epidemian vaikutukseen. Varmistus saadaan lähikuukausina, kun nähdään, jatkuuko eläkehakemusten virta viime vuotta suurempana. Se on mahdollista, jos epidemia jatkuu ja kurjistaa taloutta.

Nostaako korona osittaisen vanhuuseläkkeen hakijamäärää?

Vaikka covid-19-tauti ei selittäisikään hakemusten kokonaismäärän kasvua, osittaisen vanhuuseläkkeen suosiossa se saattaa jo näkyä. Tammi-helmikuussa sitä haettiin vähemmän kuin viime vuonna, mutta maalis- ja huhtikuussa hakemusvauhti kiihtyi sen verran, että vappuna oltiin jo hieman viime vuoden edellä. Kun lomautukset jatkuvat ja työttömien määrä uhkaa nousta, voi osittainen vanhuuseläke tarjota helpotusta talouden ahdinkoon. Hakemuksen käsittely on yksinkertaista ja päätöksen saa nopeasti, koska eläkkeen saamisen ehtona on vain 61 vuoden ikä. Osittaiselle vanhuuseläkkeelle voi veikata tänä vuonna kasvavaa suosiota, vaikka varhennusvähennys on enimmillään jo lähes 16 prosenttia. Leikkuri pienentää lopullista eläkettä pysyvästi. Kehitystä on syytä seurata.

Vanhuuseläkkeiden määrä

Vanhuuseläke otetaan usein heti vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttämisen jälkeen. Tänä vuonna nuorimmat ikärajan täyttävät ovat syntyneet vuonna 1957. Heillä ikäraja on 63 vuotta 9 kuukautta. Koska ikäraja nousee kolmen kuukauden portain, tänä vuonna kukaan ei saavuta vanhuuseläkkeen alaikärajaa heinä-syyskuussa. Viime vuonna vastaava aikaväli osui huhti-kesäkuulle. Tämä heijastuu myös vanhuuseläkehakemusten määriin ja vaikeuttaa eri vuosien vertailua. Usein vanhuuseläke haetaan hyvissä ajoin ennen eläkkeelle jäämistä, joten ikärajamuutos selittänee erityisesti maalis-huhtikuussa tapahtuneen vanhuuseläkehakemusten lisääntymisen verrattuna viime vuoden samaan ajankohtaan. Toki muitakin syitä voi olla.

Taloustilanteen heikkenemisen seurauksena vanhuuseläkkeelle hakeutuminen lisääntynee myös työssä yli vanhuuseläkkeen alaikärajan jatkaneiden keskuudessa. Jos töiden loppuminen uhkaa, työeläke antaa suojan tulojen romahtamiselta. Irtisanomistilanteissa lienee myös yleisempää ja hyväksytympää luopua ensin jo eläkeikään ehtineistä työntekijöistä.

Myös työkyvyttömyyseläkkeet nousussa

Parin viime vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kääntynyt nousuun. Kasvu näyttää jatkuvan myös tänä vuonna. Huhtikuun loppuun mennessä tehtiin reilut 500 hakemusta viime vuotista enemmän. Kasvu painottuu alle 50-vuotiaisiin, joten sitä ei selitä vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu, vaikka kasvua hieman onkin myös 62 vuotta täyttäneiden joukossa. Toki koronaepidemia rasittaa myös henkisesti, mikä voi pahentaa mielenterveyteen liittyviä ongelmia ja lisätä näin myös työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumista.

3 kommenttia
  1. mietintää
    mietintää says:

    Jos ihmisten olettaisi toimivan talouttaan optimoiden, eläkehakuisuuden niin vanhuuseläkkeelle kuin osittaiselle sellaisellekin voisi olettaa työttömyyskassan jäsenien osalta kasvavan pääasiassa vasta viiveellä. Ansiosidonnainen työttömyysaika tuo kohtalaisesti tuloa saajalleen aiempiin tuloihin nähden (varsinkin kun huomioi, että työhön liittyneitä menojakin jää työttömyysaikana pois) ja kerryttää lisäksi tulevaa työeläkettäkin, joten heti esimerkiksi lomautuksen saatuaan tai muutoin työttömäksi jäädessään ei monen työttömyyskassan jäsenen taloudellisesti kannattane siirtyä vielä eläkkeelle, kun tulevaa eläkettä voi kasvattaa olemalla ansiosidonnaisesti työttömänä ennen eläkkeelle siirtymistä.

    Työttömyyksien kasvun iso seuraus on kuitenkin se, että valtion eläkemenot kasvavat merkittävästi. Työeläkejärjestelmä vuodesta 2021 eteenpäin yhä suuremmalta osin valtion subventioiden varassa.

    5.5.2020 julkaistiin Työllisyysrahaston tiedote, jonka mukaan ilman valtion väliintuloa työttömyysvakuutusmaksuja pitäisi korottaa 1-2 % vuodelle 2021, ja valtion tukeaan kasvattaessakin jopa 0,7-1,5 %. Taustalla on paitsi työttömyyskorvausten maksu, myös mm. juuri työttömyysajan eläkekertymien kasvu. Maksujen todennäköinen nousu merkitsee heikentymistä kansalaisten ostovoimaan ja tekee entistäkin epäreilumman oloiseksi sen tilanteen, että eläkekertymää kertyy vain työttömyyskassan jäsenille työttömyysajalta, kun taas työttömyyskassoihin kuulumattomatkin joutuvat maksamaan yhtä ison osan palkastaan työllisyysrahastolle, vaikka eivät saa lakisääteisten maksujensa vastineeksi työttömyysajoiltaan eläkekertymää tai ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Työeläkemaksut eivät vuonna 2021 nouse virallisesti, mutta kun työllisyysrahaston maksut ovat tosiasiassa nimestään huolimatta yksi tapa kerätä myös työeläkkeiden rahoitusta (työttömyysaikojen eläkkeiden osalta), niin siinä mielessä käytännössä työeläkemaksut nousevat näillä näkymin jo vuonna 2021.

  2. mietintää
    mietintää says:

    Työllisyysrahaston 5.5.2020 tiedote kuvasi siis alustavan näkemyksen esityksistä työttömyysvakuutusmaksujen muutostarpeille. Lopullinen esitys annetaan elokuussa, jolloin käytettävissä on jo tietoja useamman kuukauden pidemmälle talouden kehityksestä. Mutta on erittäin todennäköistä, että työttömyysvakuutusmaksut nousevat vuodelle 2021. Työttömyysvakuutusmaksujen nousun tarkka määrä on kuitenkin vielä epäselvä asia.

  3. Jari Kannisto
    Jari Kannisto says:

    On totta, että monelle ansiosidonnainen työttömyysaika antaa hyvän taloudellisen suojan ja kartuttaa näin tosiaan myös työeläkettä. Totta on myös, että peruspäiväraha ei suoraan kartuta työeläkettä, mutta se otetaan kuitenkin huomioon ns. tulevaa aikaa laskettaessa, joten sekään ei ole aivan merkityksetön eläkkeen kannalta.

    Kuvittelen osan työttömistä ajautuvan nopeasti talousahdinkoon, jota he voivat helpottaa esimerkiksi osittaisella vanhuuseläkkeellä. Sen saaminen edellyttää vain 61 vuoden ikää, ja se maksetaan myös työttömälle. Sen varjopuolena on varhennusvähennys, jos eläkkeen ottaa ennen oman ikäluokan vanhuuseläkkeen alaikärajaa.

    Työttömyys voi kohdata myös jo vanhuuseläkeiän täyttäneitä, joilla ei aina ole oikeutta työttömyyskorvaukseen. Heistä moni on pakotettu ottamaan eläkkeen toimentulon turvatakseen.

Kommentoi

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lähettääksesi kommentin, ratkaise oheinen laskutehtävä. *