Blogit

Mitä anteliaampia lakisääteisten järjestelmien tarjoamat eläkkeet ovat, sitä pienempi osa ikääntyneistä elää pienituloisuusrajan alapuolella. Pitkän aikavälin kansainvälinen vertailumme osoittaa myös, että suhteellisesti korkeatkaan eläkkeet eivät merkittävästi lievennä tuloköyhyyden syvyyttä niillä, joiden tulot jäävät pieneksi.

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut viime vuosina. Tutkimuksemme mukaan osatyökyvyttömyyseläkkeeltä siirrytään kohtuullisen harvoin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä on hyvä asia työurien pidentämisen kannalta, sillä suurin osa osatyökyvyttömyyseläkeläisistä työskentelee eläkkeen ohessa, kun vastaavasti täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista vain harva jatkaa työssä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan samaa sukupuolta olevan vanhemman elinikä on yhteydessä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) nostopäätöksiin. Ne, joiden vanhempi on kuollut nuorempana, nostavat OVE:a muita aktiivisemmin 61-vuotiaana. Tällä käyttäytymisellä on vaikutus eläkejärjestelmän perusoletukseen, aktuaariseen neutraaliuteen. Miksi ja miten, selviää alta.

Tänä vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle on hakeuduttu aikaisempaa vähemmän. Poikkeuksellinen aika on saanut uusien eläkkeiden määrän 15 prosentin laskuun. Mielenterveysperusteisissa eläkkeissä pudotus on lähes viidesosan. On epätodennäköistä, että suomalaisten terveystilanne olisi kohentunut niin merkittävästi kuin tilastot tällä hetkellä näyttävät.

Suurin sukupuolten välinen ero on Luxemburgissa, missä naisen eläke on noin puolet miehen eläkkeestä. Toinen ääripää on Viro, missä sukupuolet saavat samansuuruisia eläkkeitä. Suomessa tilanne on hieman EU-maiden keskiarvoa parempi, eläke-eroa on reilu viidennes.

Työeläkekuntoutujien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1992 lähtien. Vuonna 2019 kuntoutujien määrän kehitys hiipui ja viime vuonna heidän määränsä kääntyi pieneen laskuun. Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut. Yrittäjillä kehitys on hieman erilainen.

Suomessa on kaiken kaikkiaan hyvä ja kattava työeläkejärjestelmä. Ajoissa tehtävät muutokset pitävät järjestelmän hyvässä kunnossa. Meneillään on useita järjestelmää kehittäviä uusia lakihankkeita.

Eläketurvakeskuksen vuosittaisessa kansainvälisessä sijoitustuottovertailussa oli mukana 23 eläkesijoittajaa. Vuosittaiset vaihtelut ovat suuria ja kiinnostavia, mutta lopulta pitkäaikainen tuotto on tärkeintä. Viime vuosi eli koronavuosi oli suomaisille eläkelaitoksille melko vaikea, vaikka tulos olikin lopulta positiivinen.

Eläkeaikaan varautumisen tärkeä tavoite on turvata oma toimeentulo ja kulutus eläkeaikana. Jos luottamus lakisääteisen eläkejärjestelmän tuomaan turvaan omana eläkeaikana rakoilee, pitäisikö jokaisen pyrkiä varautumaan omaan eläkeaikaan säästämällä itse? Tuoreen tutkimuksen mukaan luottamuksen ja säästämisen välinen yhteys ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. Osa luottamukseen viittaavista tekijöistä lisää säästämistä, osa vähentää sitä ja osa ei heijastu lainkaan säästämiseen.

Monella tulevalla eläkeläisellä on haaveissa aktiivinen, harrastusten täyteinen eläkeaika. Eläkkeelle halutaan heti kun mahdollista. Mielekkäitä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia ei koronapandemiassa ole pahemmin ollut tarjolla. Moni onkin lykännyt eläkkeelle siirtymistä. Kääntyvätkö eläkekäyrät nousuun, kun paluu normaalin koittaa?