Blogit

Eläkeaikaan varautumisen tärkeä tavoite on turvata oma toimeentulo ja kulutus eläkeaikana. Jos luottamus lakisääteisen eläkejärjestelmän tuomaan turvaan omana eläkeaikana rakoilee, pitäisikö jokaisen pyrkiä varautumaan omaan eläkeaikaan säästämällä itse? Tuoreen tutkimuksen mukaan luottamuksen ja säästämisen välinen yhteys ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. Osa luottamukseen viittaavista tekijöistä lisää säästämistä, osa vähentää sitä ja osa ei heijastu lainkaan säästämiseen.

Monella tulevalla eläkeläisellä on haaveissa aktiivinen, harrastusten täyteinen eläkeaika. Eläkkeelle halutaan heti kun mahdollista. Mielekkäitä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia ei koronapandemiassa ole pahemmin ollut tarjolla. Moni onkin lykännyt eläkkeelle siirtymistä. Kääntyvätkö eläkekäyrät nousuun, kun paluu normaalin koittaa?

Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on vähentynyt merkittävästi kymmenessä vuodessa. Eniten on vähentynyt tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella myönnetyt eläkkeet. Poikkeuksen muodostavat 25–39-vuotiaat naiset. Tässä ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on kasvanut.

Viime vuoden tilinpäätöksen jälkeen mietimme seuraavien vuosien tehtäviämme tavallista syvällisemmin ja pidemmällä perspektiivillä, kun Eläketurvakeskukselle on hyväksytty uusi strategia. Menneen ja tulevan lomaan mahtuu tietysti tämän vuoden töistä huolehtiminen, toivottavasti syntymäpäiväjuhlatkin.

Norjassa on korkein nettovähimmäiseläke, mutta Tanskassa se on ostovoimaltaan paras. Tanskalainen saa kuukausieläkkeellä hampurilaisen vuoden jokaisena päivänä. Suomessa on tyydyttävä puoleen kyseisestä määrästä. Ruotsalainen kansankoti tarjoaa vähiten hampurilaisia.

Pyöräily on suosittu harrastus ja lumien sulaessa myös työsuhdepolkupyörät ovat olleet monessa uutisessa ja blogissa esillä. Tämän vuoden alusta lukien työnantajan tarjoama polkupyöräetu muuttui verovapaaksi luontoiseduksi vuositasolla 1200 euroon asti.

Oppivelvollisuus laajentuu 18 vuoteen. Tämä voi vaikuttaa alle 18-vuotiaiden työskentelymahdollisuuksiin. Luvut 17-vuotiaiden työskentelystä havainnollistavat, että he työskentelevät kuitenkin varsin vähän kesäkuukausien ulkopuolella.

Koronapandemia on kohdellut eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteessa olevia eri tavalla. Eläkkeensaajista moni kuuluu riskiryhmään; osa ikänsä, osa terveydentilansa, osa molemmista syistä. Riskiryhmään kuuluvat ovat eläneet pitkälti eristyksissä jo reilun vuoden ajan. Minkälaisia vaikutuksia koronatilanteella on ollut 55-88-vuotiaiden eläkeläisten elämään? Tarkastelemme tätä kysymystä syksyllä kerätyn kyselyaineiston pohjalta.

Vanhuuseläkeiät nousevat useassa maassa tyypillisestä 65 vuodesta kohti 67–68-vuotta. Samanaikaisesti on luotu uusia varhaiseläkereittejä, jotka kohdentuvat pitkän ja raskaan työuran tehneisiin. Eläkeiän nousua on myös jarruteltu osassa maita.

Minna Canthin kehotuksen taustalla oli turhautuminen siihen, että naisten kyvyt ja työpanos menivät hukkaan, kun naisten koulutus keskittyi käsitöihin ja elinpiiri rajautui kotiin. Canth ajoi naisille parempaa koulutusta ja itsenäisempää asemaa oman elantonsa hankkijana. Canthin tavoitteet eivät ole tänä päivänäkään täysin vanhentuneita, kun katsotaan esimerkiksi sukupuolten eroja ansioissa ja eläkkeissä.