Rahoitusmuutokset vuosi vuodelta

Lakisääteisen eläketurvan rahoitussäädöksiin tehdään muutoksia vuosittain. Muutoksia voidaan tehdä työeläkelakeihin, työeläkelaitosten vakuutustoimintaa sääteleviin laskuperusteisiin tai eläkelaitosten väliseen rahaliikenteeseen liittyviin kustannustenjakoperusteisiin. Hallituksen esityksistä ja perusteiden perusteluista löytyy muutoksista tarkempaa tietoa.

Alla on listattu rahoitussäädöksissä eri vuosina tapahtuneita muutoksia aikajärjestyksessä. Laajemmin eläketurvan muutoksia kuvaillaan sivulla Eläketurvan muutokset vuosi vuodelta.

  • Keskimääräinen TyEL-maksuprosentti oli 24,81 %.
  • TyEL-maksuun sisältyi 0,41 prosenttiyksikön suuruisena määrä, jolla työnantajat palauttivat vuonna 2020 annettua TyEL-maksun alennusta.
  • Eläkelaitoksen työkyvyttömyyseläkkeen rahastointivastuuseen liittyvää ansiorajaa korotettiin rajaten kaikkein lyhimmät, korkeintaan keskimäärin muutaman kuukauden mittaiset työsuhteet rahastoinnin piiristä.
  • TyEL-yhtiöiden maksuluokkamalliin vahvistettiin useampia muutoksia. Esimerkiksi yli kaksi vuotta jatkuneet kuntoutustuet vaikuttavat jatkossa työnantajan maksuluokkaan.

  • Keskimääräinen TyEL-maksuprosentti oli 24,84 %.
  • TyEL-maksuun sisältyi 0,44 prosenttiyksikön suuruisena määrä, jolla työnantajat palauttivat vuonna 2020 annettua TyEL-maksun alennusta.
  • TyEL-maksun hoitokustannusosa määräytyi kullekin TyEL-yhtiölle erikseen vahvistetun yhtiökohtaisen laskuperusteen mukaisesti 1.1.2023 alkaen.
  • Kevan jäsenyhteisöjen työeläkemaksun eläkemenoperusteinen maksunosa poistui. Vuodesta 2023 alkaen kunnat ja hyvinvointialueet maksavat palkkaperusteisen maksun lisäksi euromääräistä tasausmaksua.
  • Täydennyskertoimen laskentakaava muuttui mahdollistaen myös negatiiviset arvot huonossa vakavaraisuustilanteessa. Osaketuotto- ja täydennyskertoimen arvot laskettiin kuukausittain vuoden 2023 alusta alkaen.

  • Keskimääräinen TyEL-maksuprosentti oli 24,85 %.
  • TyEL-maksuun sisältyi 0,45 prosenttiyksikön suuruisena määrä, jolla työnantajat palauttivat vuonna 2020 annettua TyEL-maksun alennusta.
  • TyEL-vakuutuksen yleisiä laskuperusteita päivitettiin työkyvyttömyyseläkkeiden laskentamallin (Z-malli) osalta 1.1.2022 alkaen. Mallin parametreja päivitettiin vastaamaan nykyisin havaittua työkyvyttömyyden päättyvyyttä. Muutoksen vaikutus eläkelaitoskohtaisiin työkyvyttömyyseläkevastuisiin siirrettiin TyEL- ja MEL-eläkelaitosten yhteiseen tasausvastuuseen.
  • Työeläkkeiden vuosittaisen lopullisen kustannustenjaon aikataulua aikaistettiin syksystä kevääseen.
  • Laki eläkesäätiöistä ja eläkekassoista astui voimaan 1.1.2022 ja korvasi aiemmat eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain. Uudistuksella pyrittiin rakenteellisesti selkeämpään sääntelyyn muun muassa konkurssien ja vakuutuskannan luovuttamisen tilanteissa.

  • Keskimääräinen TyEL-maksuprosentti oli 24,4 %.
  • Työeläkevarat 31.12.2021 olivat 258 miljardia euroa.
  • Vuoden 2020 maksunalennuksen ajalta ei jaettu asiakashyvityksiä vuonna 2021.
  • Valtion kustantama osuus MEL-eläkemenosta aleni 31 prosentista 29 prosenttiin.
  • Suomen Pankin henkilöstöä koskevien työeläkeasioiden toimeenpano siirtyi 1.1.2021 Kevan hoidettavaksi ja säädökset Suomen Pankin eläketurvan sisällöstä siirrettiin julkisten alojen eläkelakiin.
  • Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin konkurssipesän vakuutuskanta jaettiin neljälle työeläkeyhtiölle 30.6.2021.

  • Keskimääräinen TyEL-maksuprosentti oli 24,4 % ajalle 1.1.2020–30.4.2020 ja 21,8 % ajalle 1.5.2020–31.12.2020.
  • Työeläkevarat 31.12.2020 olivat 225 miljardia euroa.
  • Koronapandemian seurausten lieventämiseksi säädettiin TyEL-maksun alennus 2,6 prosenttiyksikköä ajalle 1.5.2020–31.12.2020. Alennus koski työnantajan maksunosaa, mutta ei työntekijän maksua tai yrittäjän maksua. TyEL-maksun väliaikainen alennus vaikutti kuitenkin MEL-maksun tasausosaan. TyEL-maksun alennuksen määrä 1,075 miljardia euroa säädettiin kerättäväksi takaisin vuosina 2022–2025.
  • Koronapandemian johdosta säädettiin useita määräaikaisia muutoksia sosiaaliturva- ja työmarkkinalainsäädäntöön, mm. lomautuksen ehtoja kevennettiin, työttömyysetuuksien saamisen ehtoja kevennettiin, velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin rajoitettiin ja yritykset saivat kolme kuukautta lisää maksuaikaa työeläkemaksuille.
  • Vuoden 2020 toisen ja kolmannen kvartaalin täydennyskerroin vahvistettiin Eläketurvakeskuksen laskemasta vertailuarvosta poiketen nollaksi. Vertailuarvo oli 1,16 prosenttia toisella ja 0,02 prosenttia kolmannella kvartaalilla.
  • Eläketurvakeskuksen kustannusosuudet alenivat väliaikaisesti ETK:n toimitilojen myynnin johdosta.
  • TyEL- ja YEL-hoitokustannusosiin tehtiin noin seitsemän prosentin leikkaus.

  • Keskimääräinen TyEL-maksuprosentti oli 24,4 %.
  • Työeläkevarat 31.12.2019 olivat 218 miljardia euroa.
  • Kansallinen sähköinen tietokanta Tulorekisteri otettiin käyttöön 1.1.2019.
  • Julkisalojen työeläkemaksun rakenne muuttui. Kevan jäsenyhteisöillä varhaiseläkemenoperusteisen maksun tilalle tuli työkyvyttömyyseläkemaksu, joka on osa palkkaperusteista maksua. Osa kunta-alan työnantajista maksoi edelleen eläkemenoperusteista maksua, joka perustuu ennen vuotta 2005 karttuneisiin eläkkeisiin. Valtiotyönantajan maksu muuttui rakenteeltaan samankaltaiseksi kuin Kevan jäsenyhteisöjen palkkaperusteinen eläkemaksu.
  • TyEL-maksun toimeenpano muuttui tulorekisterin myötä. Kunkin palkkailmoituksen yhteydessä määrättävä vakuutusmaksu oli heti lopullinen ja erääntyi maksettavaksi vakuutuksenantajan ilmoittamana päivänä. Etukäteen maksetuista vakuutusmaksuista ei enää hyvitetty korkoa.
  • Työeläkeyhtiöt Veritas ja Pensions-Alandia fuusioituivat 1.1.2019.
  • Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto yhdistyivät Työllisyysrahastoksi.

  • Keskimääräinen TyEL-maksuprosentti oli 24,4 %.
  • Työeläkevarat 31.12.2018 olivat 196 miljardia euroa.
  • Työeläkeyhtiöiden asiakashyvitysten jakoperuste määräytyi kullekin TyEL-yhtiölle erikseen vahvistetun yhtiökohtaisen laskuperusteen mukaisesti 1.1.2018 alkaen.
  • TyEL:n 168 §:n mukainen osaketuottosidonnaisuuden aste rahastoonsiirtovelvoitteessa nousi arvoon 0,2.
  • Työeläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Etera yhdistyivät 1.1.2018 alkaen.

  • Keskimääräinen TyEL-maksuprosentti oli 24,4 %.
  • Työeläkevarat 31.12.2017 olivat 202 miljardia euroa.
  • Työeläkeuudistus astui voimaan.
  • TyEL-maksun rakenne ja rahastointi uudistui.
    • Vanhuuseläkeosaa perittiin 17–68-vuotiailta vanhuuseläkkeen alkamiseen saakka.
    • Vanhuuseläkettä rahastoitiin 0,4 prosenttia vuosiansioista aiemman 0,5 prosentin sijaan.
    • Vanhuuseläkkeiden pääoma-arvon määrittävä kuolevuusperuste oli uudistettu 31.12.2016.
    • Hoitokustannusosa pieneni 7,1 prosenttia.
  • Työeläkevakuutusyhtiöiden vastuuvelkaan sisältyvä tasoitusmäärä yhdistettiin osittamattomaan lisävakuutusvastuuseen. Tämä vaikutti myös asiakashyvitysten sekä täydennyskertoimen laskentaan. Jatkossa vakuutusliikkeiden yli- tai alijäämää seurataan liukuvan keskiarvon avulla.
  • TyEL:n 168 §:n mukainen osaketuottosidonnaisuuden aste rahastoonsiirtovelvoitteessa oli 0,15.
  • Lakisääteiset vanhuuseläkeiät ja samalla yksityisalojen työkyvyttömyyseläkkeiden rahastoinnin pääteiät muuttuivat. Rahastoinnin pääteiät vahvistettiin laskuperusteeseen ja ne perustuivat Eläketurvakeskuksen laskemiin syntymävuosikohtaisiin alimman lakisääteisen vanhuuseläkeiän ennusteisiin.
  • Yksityisalojen vanhuuseläkerahastoihin tehtävät täydennykset (nk. iv-korotukset) tehtiin sekä vuoden 2016 että vuoden 2017 osalta 31.12.2017, yhteensä 3,6 miljardia euroa.
  • Suurtyönantajien TyEL-maksun työkyvyttömyysosaa koskevaan maksuluokkamalliin määritettiin poikkeustapauksia vapaa-ajan tapaturmien, raideliikennevahinkojen ja vajaakuntoisten työntekijöiden osalta.
  • Julkisten alojen eläkelaki (JuEL) tuli voimaan. Siihen yhdistettiin Kunnallinen eläkelaki (KuEL), Valtion eläkelaki (VaEL) ja Kirkon eläkelaki (KiEL). Julkisten alojen eläkelaki koski myös Kansaneläkelaitoksen henkilökuntaa.
  • Kilpailukykysopimus mm. nosti työntekijän työeläkevakuutusmaksun osuutta ja alensi työnantajan osuutta.

Lue lisää ETK.fi:stä:

Aiheesta muualla:

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.