Kansainväliset säännöt

Sosiaaliturva-asetukset ja valtioiden väliset sopimukset säätelevät sosiaaliturvaa. EU:n sosiaaliturva-asetukset muodostavat eri maiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan järjestelmän. Sosiaaliturvasopimus on puolestaan valtioiden välinen sopimus.

Sosiaaliturvasopimuksilla ja EU:n sosiaaliturva-asetuksilla pyritään siihen, että henkilö kuuluu vain yhden valtion lainsäädännön alaisuuteen kerrallaan.

Sosiaaliturvasopimukset ja EU:n sosiaaliturva-asetus määrittelevät

  • minkä valtion lainsäädäntöä maasta toiseen liikkuvaan henkilöön kulloinkin sovelletaan ja
  • millaiset oikeudet sosiaaliturvaan on eri maiden välillä liikkuvilla henkilöillä.

Asetusten ja sopimusten tavoitteena

  • on turvata sosiaaliturvan jatkuvuus maasta toiseen siirryttäessä
  • estää tilanteet, joissa työntekijällä olisi kaksinkertainen sosiaaliturva tai kaksinkertaiset sosiaaliturvamaksut
  • poistaa sosiaaliturvan saamista koskevia rajoituksia.

Sosiaaliturvan taso ja etuudet puolestaan määräytyvät aina kunkin maan kansallisen lainsäädännön mukaan.

Sosiaaliturvasopimusten ja EU:n sosiaaliturva-asetuksen keskeinen periaate on, että henkilöitä kohdellaan yhdenvertaisesti. Lähtökohtana on, että toisen sopimuspuolen kansalaisille taataan samat oikeudet ja asetetaan samat velvoitteet kuin valtion omille kansalaisille.

Vakuuttamisen pääsääntö

Pääsääntö niin EU:n sosiaaliturva-asetuksissa kuin sosiaaliturvasopimuksissakin on, että ulkomailla työskentelevä kuuluu työskentelyvaltion sosiaaliturvan piiriin. Sosiaalivakuutusmaksut maksetaan kyseiseen maahan ja oikeus sosiaaliturvaetuuksiin (esimerkiksi eläke) on työskentelymaan lakien mukaisesti.

Työskentelymaan sosiaaliturvaan siirtymisestä pitää ilmoittaa Kelaan. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä Eläketurvakeskukselle.

Työskentely ulkomailla

Sosiaaliturva ulkomailla työskentelyn aikana riippuu siitä, onko kyseessä:

  • EU-maa
  • sosiaaliturvasopimusmaa
  • maa, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta.

Suomen kansalaisuus, suomalainen työnantaja tai verojen maksaminen Suomeen ei automaattisesti tarkoita Suomen sosiaaliturvaan kuulumista ulkomaantyön aikana.

Tilapäisesti ulkomaille työskentelemään lähetetty työntekijä,  yrittäjä tai yrittäjään rinnastettava apurahansaaja voi kuitenkin kuulua ulkomailla työskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvaan. Myös etätyöntekijä voidaan rinnastaa lähetettyyn työntekijään. Eläketurvakeskus voi myöntää todistuksen Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta EU-/ETA- ja sopimusmaassa tai Sveitsissä työskentelyn ajalle.

Virkamiehiä, merimiehiä ja lentohenkilöstöä  koskevaa tarkempaa tietoa löydät sivuilta Työ EU-maassa, Työ sosiaaliturvasopimusmaassa ja Työ sopimuksettomassa maassa.

Useassa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä samanaikaisesti työskentelevää henkilöä koskevat erilliset säännöt. Tarkempaa tietoa löydät sivulta Työ EU-maassa.

Lähettämisen edellytykset

Alla olevista otsikkopalkeista saat lisätietoa lähettämisen edellytyksistä.

Lähetettynä työntekijänä voidaan pitää henkilöä, joka

  • on suomalaisen työnantajan lähettämä
  • kuuluu ulkomaille lähtiessään Suomen sosiaaliturvaan
  • tekee ulkomailla työtä tilapäisesti.

Lähetettynä yrittäjänä voidaan pitää henkilöä, joka

  • tavallisesti harjoittaa yritystoimintaa Suomessa
  • harjoittaa ulkomailla samankaltaista yritystoimintaa kuin Suomessa
  • on ennen ulkomaille lähtöään harjoittanut yritystoimintaa Suomessa (käytännössä yrittäjällä on tullut olla YEL-vakuutus vähintään 4 kuukautta voimassa ennen ulkomaille lähtöä).

Apurahalla tilapäisesti ulkomailla työskentelevä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos

  • apuraha on myönnetty Suomesta
  • apurahansaaja on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan välittömästi ennen ulkomaille lähtöään
  • apurahansaaja on ottanut MYEL-vakuutuksen ulkomaantyöskentelyn ajalle.

Ulkomailla etätyötä tekevä työntekijä tai yrittäjä kuuluu sen maan sosiaaliturvaan, jossa etätyö tosiasiallisesti tehdään.

Työnantaja voi kuitenkin hakea A1-todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi, jos etätyön tekemisestä ulkomailta käsin on sovittu. Yrittäjä hakee todistusta itse.

Aiheesta muualla:

Eri Pohjoismaissa työskentelevistä henkilöistä käytetään usein termiä rajatyöntekijä. Rajatyöntekijä tekee töitä tai toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana yhdessä EU-maassa, mutta asuu toisessa EU-maassa.

Rajatyöntekijä ja hänen työnantajansa maksavat sosiaaliturvamaksut vain yhteen maahan. Suomessa asuva voi kuitenkin olla oikeutettu joihinkin Kelan maksamiin etuuksiin. Lisätietoja rajatyöntekijän sosiaaliturvaetuuksista saa Kelasta.

Aiheesta muualla:

Useilla kansainvälisillä järjestöillä on omat eläkejärjestelmänsä, esimerkkinä YK ja sen erityisjärjestöt. Tietoja tällaisesta kansainvälisen järjestön omasta eläkejärjestelmästä saa suoraan työnantajalta.

EU:n palveluksessa on mm. virkamiehiä, sopimussuhteisia toimihenkilöitä, tilapäistä henkilökuntaa, paikalta palkattua henkilökuntaa, erityisavustajia ja tutkijoita. EU:n palveluksessa työskentelevän kannattaa kääntyä työnantajansa puoleen selvittääkseen oikeutensa eläke- ja sosiaaliturvaan.

Tietyt Euroopan yhteisöjen palveluksessa työskentelevät virkamiehet kuuluvat EU:n oman eläkejärjestelmän piiriin.

Lue lisää:

Aiheesta muualla: