Eläketurvakeskus on tuottanut säännöllisesti tietoa eläkemenojen ja -maksujen sekä eläke-etuuksien tulevasta kehityksestä pitkän aikavälin suunnittelumallilla sekä eläkkeiden ELSI-mikrosimulointimallilla.

Ohjelmakaudella peruslaskelmien lisäksi malleilla tehdään erilaisia vaihtoehtolaskelmia esimerkiksi eläkevarojen tuottojen ja väestökehityksen vaikutuksista menojen ja maksujen kehitykseen.

Säännöllisten pitkän aikavälin laskelmien lisäksi tehdään vaikutusarvioita ehdotetuista muutoksista eläkejärjestelmään. Ohjelmakaudella parannetaan valmiuksia analysoida eläketurvan yhteyksiä sosiaaliturvan kokonaisuuteen ja julkiseen talouteen.

Monet eläketurvan rahoitukseen liittyvät haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia ilmiöitä. Ohjelmakaudella toteutetaan kansainvälisiä tarkasteluja eläketurvan rahoituksen kannalta keskeisistä kysymyksistä, kuten eläkevarojen ja sijoitustuottojen kehityksestä. Ohjelmakaudella tuotetaan tietoa automaattisista vakauttajista yhtenä keinona vahvistaa eläkejärjestelmien taloudellista kestävyyttä.


Ajankohtaista

Työkyvyttömyyden ehkäiseminen tuottaa merkittäviä säästöjä

ETK:n asiantuntijat arvioivat Akavan tuoreessa artikkelissa, mihin suuntaan työkyvyttömyyseläkeriski voisi tulevaisuudessa kehittyä sekä miten se vaikuttaa eläkejärjestelmään ja julkiseen talouteen vuoteen 2050 mennessä. Viimeisen 20 vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on selvästi vähentynyt, mutta viime vuosina väheneminen on tasaantunut ja kääntynyt jopa nousuun. Mikäli työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus supistuu maltillisesti myös tulevaisuudessa, työllisten määrä ja bruttokansantuote olisivat 1–2 prosenttia korkeampia verrattuna siihen, että työkyvyttömyysriski pysyisi tämänhetkisellä tasolla. Työikäisen väestön pienentyessä työkykyä edistävien ja työkyvyttömyyttä ehkäisevien toimien merkitys korostuu yhä enemmän.

Artikkelin ovat kirjoittaneet johtaja Jaakko Kiander, tutkimusosaston osastopäällikkö Susan Kuivalainen, erikoistutkija Mikko Laaksonen ja matemaatikko Kaarlo Reipas.

Aiheesta muualla:


Syntyvyys, maahanmuutto ja kuolevuus – kolme väestökehityksen elementtiä, jotka vaikuttavat eläkkeiden rahoitukseen

ETK tutki vuosina 2019-2021 kolmessa skenaarioraportissa syntyvyyden, maahanmuuton ja kuolevuuden merkitystä eläkkeiden rahoitukselle. Syntyvyyden lasku aiheuttaa pitkällä aikavälillä voimakkaan korotuspaineen eläkemaksuihin. Maahanmuutto puolestaan helpottaa maksupainetta. Myös kuolevuuden kehityksellä on vaikutusta eläkkeiden rahoitukseen, vaikka automaattisten mekanismien takia elinikä vaikuttaa ennen kaikkea eläkeiän nousuvauhtiin ja eläke-etuuksiin.

Lue lisää


Naiset hyötyvät eläkkeen lykkäämisestä miehiä enemmän

Vuoden lisätyöskentely yli vanhuuseläkeiän alarajan kasvattaa loppuelämän nettotuloja keskimäärin lähes kymmenen prosenttia. Naiset hyötyvät miehiä enemmän eläkkeelle siirtymisen lykkäämisestä, koska elävät keskimäärin miehiä pidempään.

Lue lisää:


Raportti: Automaattiset vakauttajat mahdollistavat eläkkeiden rahoitusriskien jakamisen

Elinajan pidentyminen, syntyvyyden aleneminen sekä matala korkotaso ajavat monia maita etsimään keinoja eläkejärjestelmiensä rahoituksen vakauttamiseksi. Eläketurvakeskuksen (ETK) raportti valottaa rahoituksen vakautusmekanismeja viidessä eri maassa.

Lue lisää:


Sijoitustoiminta Suomen työeläkejärjestelmässä

Sijoitustoiminta Suomen työeläkejärjestelmässä.

Tuore artikkelikokoelma tarjoaa monipuolisen kokonaiskuvan työeläkejärjestelmän sijoitustoiminnasta. Samalla suunnataan katse kohti tulevaisuutta ja pohditaan vakavaraisuuden sääntelyyn ja sijoitustoiminnan kehittämiseen liittyviä näkökulmia.

Lue lisää: