Tutkimusta eläkejärjestelmän taloudellisesta kestävyydestä
Eläketurvakeskus (ETK) on tuottanut säännöllisesti tietoa eläkemenojen ja -maksujen sekä eläke-etuuksien tulevasta kehityksestä pitkän aikavälin suunnittelumallilla sekä eläkkeiden ELSI-mikrosimulointimallilla.
Ohjelmakaudella peruslaskelmien lisäksi malleilla tehdään erilaisia vaihtoehtolaskelmia esimerkiksi eläkevarojen tuottojen ja väestökehityksen vaikutuksista menojen ja maksujen kehitykseen.
Säännöllisten pitkän aikavälin laskelmien lisäksi tehdään vaikutusarvioita ehdotetuista muutoksista eläkejärjestelmään. Ohjelmakaudella parannetaan valmiuksia analysoida eläketurvan yhteyksiä sosiaaliturvan kokonaisuuteen ja julkiseen talouteen.
Monet eläketurvan rahoitukseen liittyvät haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia ilmiöitä. Ohjelmakaudella toteutetaan kansainvälisiä tarkasteluja eläketurvan rahoituksen kannalta keskeisistä kysymyksistä, kuten eläkevarojen ja sijoitustuottojen kehityksestä. Ohjelmakaudella tuotetaan tietoa automaattisista vakauttajista yhtenä keinona vahvistaa eläkejärjestelmien taloudellista kestävyyttä.
Ajankohtaista
Uusi analyysi: Syntyvyyden kehityksen vaikutukset työeläkkeiden rahoitukselle
ETK on analysoinut syntyvyyden vaikutuksia kahden väestötieteellisen syntyvyysskenaarion pohjalta. Laskenut syntyvyys vaikuttaa merkittävästi työikäisten määrään ja eläkkeiden rahoitukseen. Skenaariolaskelmat on tehty ilman eläkeuudistuksen vaikutusta, mutta ne kuvastavat hyvin syntyvyyden merkitystä eläketurvalle.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Kansainvälinen vertailu eläkemaksujen tasosta osoittaa maiden maksutasojen yhtenäistymisen, kun tarkastellaan kokonaiseläketurvaa
Tutkimusartikkelissa tarkastellaan eläkemaksujen tasoa sekä sitä, kenelle eläketurvan rahoitus kohdistuu kahdeksassa Euroopan maassa: Tanskassa, Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Alankomaissa, Norjassa ja Ruotsissa. Kun otetaan huomioon kokonaiseläketurva, eläketurvan maksutasot lähenevät toisiaan. Keskimääräinen maksutaso vertailumaissa on 14,6 % bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Italiassa ja Tanskassa maksutaso nousee korkeimmaksi ja Ruotsissa sekä Suomessa eläkemaksutaso jää puolestaan matalimmaksi. Artikkeli on julkaistu La Revue de l’OFCE:ssa.
Aiheesta muualla:
- Tutkimusartikkeli: The Financial Burden of Pensions in Europe : A Cross-country Comparison (Julkari)
Yli miljoona suomalaista on kartuttanut eläkettä tutkinnosta – kustannukset veronmaksajille täydessä mitassa vuosisadan lopulla
Jo yli miljoonalle suomalaiselle oli kertynyt työeläkkeeseen verrattavaa eläke-etuutta tutkinnosta vuoden 2021 loppuun mennessä. Pitkällä aikavälillä tästä seuraa merkittäviä kustannuksia veronmaksajille, todetaan Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
FLUX: Vajoavan syntyvyyden vaikutuksia voidaan tasapainottaa panostamalla koulutukseen
Väestön koulutustason nostaminen parantaa työn tuottavuutta. Koulutuksen hyöty yhteiskunnalle on niin suuri, että se kompensoi työvoiman pienenevää kokoa, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Rahoitusmarkkinat tukevat eläketurvan kestävyyttä Kanadassa ja Suomessa
Kanadan ja Suomen osittain rahastoivat eläkejärjestelmät ovat hyödyntäneet rahoitusmarkkinoita aiempaa enemmän, jotta eläketurva säilyisi taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävänä. Tutkimusartikkelissa kuvataan, miten rahastoinnin ja osakesijoittamisen merkitys on 2000-luvulla kasvanut näissä maissa. Toisin kuin monissa muissa maissa, tämä ei ole johtanut maksuperusteisiin etuuksiin tai yksilöllisen riskin lisääntymiseen. Artikkeli on julkaistu International Social Security Review’ssä syyskuussa 2023.
Aiheesta muualla: