Tutkimusta eläkejärjestelmän taloudellisesta kestävyydestä
Eläketurvakeskus (ETK) on tuottanut säännöllisesti tietoa eläkemenojen ja -maksujen sekä eläke-etuuksien tulevasta kehityksestä pitkän aikavälin suunnittelumallilla sekä eläkkeiden ELSI-mikrosimulointimallilla.
Ohjelmakaudella peruslaskelmien lisäksi malleilla tehdään erilaisia vaihtoehtolaskelmia esimerkiksi eläkevarojen tuottojen ja väestökehityksen vaikutuksista menojen ja maksujen kehitykseen.
Säännöllisten pitkän aikavälin laskelmien lisäksi tehdään vaikutusarvioita ehdotetuista muutoksista eläkejärjestelmään. Ohjelmakaudella parannetaan valmiuksia analysoida eläketurvan yhteyksiä sosiaaliturvan kokonaisuuteen ja julkiseen talouteen.
Monet eläketurvan rahoitukseen liittyvät haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia ilmiöitä. Ohjelmakaudella toteutetaan kansainvälisiä tarkasteluja eläketurvan rahoituksen kannalta keskeisistä kysymyksistä, kuten eläkevarojen ja sijoitustuottojen kehityksestä. Ohjelmakaudella tuotetaan tietoa automaattisista vakauttajista yhtenä keinona vahvistaa eläkejärjestelmien taloudellista kestävyyttä.
Ajankohtaista
Rahoitusmarkkinat tukevat eläketurvan kestävyyttä Kanadassa ja Suomessa
Kanadan ja Suomen osittain rahastoivat eläkejärjestelmät ovat hyödyntäneet rahoitusmarkkinoita aiempaa enemmän, jotta eläketurva säilyisi taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävänä. Tutkimusartikkelissa kuvataan, miten rahastoinnin ja osakesijoittamisen merkitys on 2000-luvulla kasvanut näissä maissa. Toisin kuin monissa muissa maissa, tämä ei ole johtanut maksuperusteisiin etuuksiin tai yksilöllisen riskin lisääntymiseen. Artikkeli on julkaistu International Social Security Review’ssä syyskuussa 2023.
Aiheesta muualla:
Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Maailmalla pahin sijoitusvuosi sitten finanssikriisin
Vertailuun valittujen eläkesijoittajien keskimääräinen nimellistuotto oli viime vuonna yli kahdeksan prosenttia negatiivinen. Sijoittajien reaalituotto oli tätäkin huonompi, sillä inflaatio painoi kaikissa maissa tappioita syvemmälle. Keskimääräinen reaalituotto oli lähes –15 prosenttia. Suomalaiset työeläkesijoittajat pärjäsivät kuitenkin keskimääräistä paremmin.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
PTS-laskelmat: Eläkkeiden rahoitus yhä enemmän sijoitustuottojen varassa
Eläketurvakeskus julkaisi viimeisimmät pitkän aikavälin laskelmat lakisääteisten eläkkeiden tulevasta kehityksestä lokakuussa 2022. Raportissa esitellään laskelmat vuoteen 2090 saakka. Pääpaino on työeläkkeitä koskevissa laskelmissa. Raportissa tarkastellaan eläkemenojen ja etuustason kehitystä sekä työeläkkeiden rahoitusta. Rahoituslaskelman keskeisimpiä tuloksia ovat TyEL-maksun ja -varojen kehitys sekä arvio työeläkejärjestelmän rahoituksellisesta tasapainosta.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Ruotsissa ja Suomessa matalin maksutaso eläkkeiden hintavertailussa
Eläketurvakeskus vertaili eläkkeiden maksutasoa kahdeksassa Euroopan maassa. Vähiten kokonaiseläketurva maksaa Ruotsissa ja Suomessa, reilut 12 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Eniten eläkkeisiin laitetaan rahaa Italiassa ja Tanskassa. Työnantaja maksaa suurimman osuuden eläkkeistä kaikissa muissa maissa paitsi Tanskassa.
Eläketurvakeskuksen maksutasovertailussa on mukana kahdeksan maata: Ruotsi, Suomi, Saksa, Hollanti, Ranska, Norja, Tanska ja Italia. Vertailu kattaa kaikki työntekijöiden, työnantajien, yrittäjien ja valtion maksamat eläkkeiden maksutulot vuonna 2020.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla: