Eläkevakuutus turvaa ihmisten toimeentulon erilaisten pitkäaikaisten riskien varalta. Kansaneläke kattaa kaikki Suomessa asuvat, jos he täyttävät asumisaikaan liittyvät minimivaatimukset. Työeläketurva sen sijaan kattaa ansiotyön tekijät.

Suomessa työeläketurva kattaa lähes kaiken ansiotyön ja työeläkelakeja on useita. Palkansaajat ansaitsevat työeläketurvaa pääasiassa työntekijän eläkelain (TyEL), merimieseläkelain (MEL) ja julkisten alojen eläkelain (JuEL) mukaan. Julkisten alojen eläkelakiin (JuEL) on yhdistetty vuoden 2017 alusta kunnallisen eläkelain (KuEL), valtion eläkelain (VaEL), evankelis-luterilaisen kirkon (KiEL) ja Kelan toimihenkilöiden (KelaL) työeläketurvaa koskevat säännökset. Myös Suomen Pankin eläketurvasta on säädetty julkisten alojen eläkelaissa vuoden 2021 alusta lukien.

Yrittäjätoiminta vakuutetaan joko yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaan.

Työeläketurva järjestetään yksityisellä puolella suurimmaksi osaksi vakuutussopimuksin. Julkisella puolella palkansaajat kuuluvat automaattisesti työnantajansa kautta julkisen puolen eläkelakien piiriin.

Työeläkejärjestelmän piiriin kuului vuoden 2022 lopussa 3 790 000 17–68-vuotiasta henkilöä.

Suomen työeläkejärjestelmä luotiin 1960-luvulla

Työeläkelait tulivat voimaan pääasiassa 1960-luvulla. Valtion ja kuntien viranhaltijoiden ja työntekijöiden eläketurva oli tosin jo ennenkin järjestetty, mutta vasta uudet julkisen puolen eläkelait kattoivat käytännössä kaikki julkisen työnantajan palveluksessa olevat työntekijät.

Eläketurvan kattavuutta on parannettu kautta vuosien. Vuonna 2005 tehtiin mittava eläkeuudistus, joka toi ansiot aikaisempaa kattavammin eläkkeeseen oikeuttavaksi. Vuoden 2017 alusta tuli voimaan seuraava eläkeuudistus, jonka mukaan eläkeikärajat nousevat vaiheittain ja eläkettä karttuu 17 vuoden iästä lähtien yhtäläisesti 1,5 % koko palkasta eri ikäisille. Uusina eläkemuotoina tulivat osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke.

Kokonaan uusia ryhmiä on tullut vielä 2000-luvulla eläketurvaan oikeutetuiksi: Vuonna 2000 säädettiin laki urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta. Vuoden 2009 alusta apurahalla työskentelevät tutkijat ja taiteilijat saatiin vakuutetuiksi maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaan. Vuonna 2011 otettiin käyttöön takuueläke, joka turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen.

Suomalaisen eläketurvan laajentumisen tärkeitä vuosilukuja

Vuosi	Uudistus
1956	Merimieseläkelaki (MEL) ja uusi kansaneläkelaki (KEL)
1962	Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki (LEL)
1964	Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki (KVTEL, vuodesta 2003 KuEL)
1966	Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki (KiEL)
1967	Valtion eläkelaki (VEL, vuodesta 2007 VaEL)
1970	Yrittäjän eläkelaki (YEL) ja maatalousyrittäjän eläkelaki (MYEL)
1986	Eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelaki (myöhemmin Taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelaki) (TaEL)
1998	Kaikki lyhyet ja kaikki pienipalkkaiset työsuhteet eläketurvan piiriin
2000	Laki urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta
2005	Eläkeuudistus, jossa mm. eläkeaikainen työ eläketurvaa kartuttavaksi
2007	TEL, LEL ja TaEL yhdistyvät TyEL:iksi, jossa vakuuttamisella hyvin matala alaraja
2009	Apurahalla työskentelevät tutkijat ja taiteilijat MYEL:iin
2011	Takuueläke
2017	Eläkeuudistus. Vanhuuseläkeikä nousee asteittain. Eläkettä karttuu 17 vuoden iästä lähtien 1,5 % koko palkasta. Uusina eläkemuotoina osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. KuEL, VaEL, KiEL ja KelaL yhdistyvät JuEL:ksi.