Eläketurvan ensisijainen tehtävä on toimeentulon turvaaminen eläkkeellä olon aikana. Ohjelmakaudella tutkitaan eläketurvan tasoa ja eläketurvan kehittämisen kannalta keskeisiä eläkelajeja ja väestöryhmiä.

Eläkeaika on usein vuosien jopa vuosikymmenten mittainen elämänvaihe, joka sisältää toimeentulon näkökulmasta erilaisia ajanjaksoja. Kaudella toteutetaan yksilötason pitkittäistarkasteluja eläkeläisten tulotason muutoksista sekä uusitaan eläkeläisväestön toimeentulokysely.

Toimeentulon riittävyyttä arvioidaan ensisijaisesti tulojen perusteella. Eläkeläisten toimeentuloa tutkitaan lisäksi muun muassa kulutuksen ja subjektiivisten toimeentulokokemusten näkökulmasta.

Ohjelmakaudella tutkitaan suomalaisten eläketurvan tuntemusta sekä näkemyksiä eläketurvan riittävyydestä, kestävyydestä ja eläkejärjestelmän keskeisistä periaatteista.


Uutta tutkimustietoa

Tutkimus: eläkeajan toimeentulo huolestuttaa naisia

Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot.

Tutkimuksen mukaan pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta on huolestunut kolme neljästä suomalaisesta. Naiset ovat toimeentulosta huolissaan miehiä useammin.

Lue lisää:


Väitös: Eläkeläisten toimeentulo säilyy eläkeaikana kohtuullisena

Suomen eläkepolitiikalle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet melko hyvin. Eläkettä edeltävään aikaan verrattuna toimeentulo säilyy eläkkeelle siirryttäessä kohtuullisena ja pienituloisilla toimeentulo hieman nousee. Osalla eläkeläisistä köyhyys on kuitenkin pitkäkestoista, ilmenee Juha Rantalan tekemästä, pitkän aikavälin rekisteritietoja hyödyntävästä väitöstutkimuksesta.

Eläketurvakeskuksessa ekonomistina työskentelevä Juha Rantala havaitsi väitöskirjassaan, että pienituloisten eläkeläisten joukossa on ryhmiä, joiden ongelmana on pitkäkestoinen köyhyys.

Yleisintä pienituloisuus on iäkkäiden yksin asuvien eläkeläisnaisten joukossa. Pienituloisuus on yleistynyt myös yksin asuvilla eläkeläismiehillä.

Kaiken kaikkiaan eläkevuosien toimeentulo ja köyhyys on usein yhteydessä eläkettä edeltävään aikaan. Pitkäaikaistyöttömyydestä, epätyypillisistä työsuhteista sekä yksin asumisesta syntyvät aktiiviajan toimeentulo-ongelmat jatkuvat eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin.

Lue lisää:


Valtaosa suomalaisista ei tunne eläkkeiden hintalappua

Vain 13 prosenttia suomalaisista tietää, kuinka paljon tuloista maksetaan eläkemaksuja. 29 prosenttia aliarvioi maksun. Tulokset ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta eläketurvan tuntemista kartoittavasta kyselytutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan korkeakoulutetut, yrittäjät ja korkeimpaan tuloluokkaan kuuluvat tietävät eläkemaksun tason oikein muita useammin. Naiset, perusasteen koulutustaustaiset, eläkeläiset sekä alimpiin tuloryhmiin kuuluvat osaavat muita harvemmin arvioida eläkemaksun tasoa.

Parhaiten suomalaisilla on tiedossa vanhuuseläkkeen ikäraja. ETK:n tutkimukseen osallistuneista lähes kolme neljästä tietää, että vanhuuseläkkeen ikäraja ei ole sama kaikille. Vanhuuseläkeikä muuttui ikäluokkakohtaiseksi vuoden 2017 eläkeuudistuksessa.

Heikoiten suomalaisten tunnistavat lastenhoidon ja opiskelun vaikutuksen eläketurvaan

Lue lisää: