Tutkimusta eläketurvan riittävyydestä
Eläketurvan ensisijainen tehtävä on toimeentulon turvaaminen eläkkeellä olon aikana. Ohjelmakaudella tutkitaan eläketurvan tasoa ja eläketurvan kehittämisen kannalta keskeisiä eläkelajeja ja väestöryhmiä.
Eläkeaika on usein vuosien jopa vuosikymmenten mittainen elämänvaihe, joka sisältää toimeentulon näkökulmasta erilaisia ajanjaksoja. Kaudella toteutetaan yksilötason pitkittäistarkasteluja eläkeläisten tulotason muutoksista sekä uusitaan eläkeläisväestön toimeentulokysely.
Toimeentulon riittävyyttä arvioidaan ensisijaisesti tulojen perusteella. Eläkeläisten toimeentuloa tutkitaan lisäksi muun muassa kulutuksen ja subjektiivisten toimeentulokokemusten näkökulmasta.
Ohjelmakaudella tutkitaan suomalaisten eläketurvan tuntemusta sekä näkemyksiä eläketurvan riittävyydestä, kestävyydestä ja eläkejärjestelmän keskeisistä periaatteista.
Uutta tutkimustietoa
Valtaosalla vanhuuseläkeläisistä toimeentulo helppoa – joka kymmenes kokee pitkittyneitä vaikeuksia
Suurin osa vanhuuseläkeläisistä piti toimeentuloaan helppona, käy ilmi Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksessa, jossa on seurattu samoja vastaajia vuosina 2017, 2020 ja 2023. Kuitenkin noin joka kymmenes koki toimeentulovaikeuksia kaikkina kyselyvuosina, mikä kertoo vaikeuksien pitkittymisestä.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Myös järjestelmän ulkopuoliset tekijät rakentavat luottamusta eläketurvaan
Luottamus eläketurvaan rakentuu kolmesta osa-alueesta. Näitä ovat eläkejärjestelmän toimintavarmuus, sen tuottama lopputulos eli eläkkeiden riittävyys ja oikeudenmukaisuus sekä järjestelmän ulkopuolella olevat tekijät, kuten yleinen taloustilanne, väestön ikääntyminen ja poliittisen päätöksenteon toimivuus. Vapaamuotoisten avovastausten analyysiin perustuva artikkeli julkaistiin Janus-lehdessä syyskuussa 2024.
Aiheesta muualla:
Eläkeläispariskunnilla on erimielisyyksiä rahasta yleisimmin eläkkeelle siirtymisen aikaan
Lähes puolella eläkeläispariskunnista on erimielisyyksiä raha-asioista. Ristiriitoja on enemmän hiljattain eläkkeelle jääneillä kuin vanhemmilla eläkeläisillä. Niitä on useammin taloudellista niukkuutta kokevilla pariskunnilla. Suomalaisten eläkeläisparien rahaerimielisyyksiä on tarkasteltu ensi kertaa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Kolmen kerroksen väkeä – työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tuloissa suuria eroja
Työkyvyttömyyseläkkeensaajissa on entistä enemmän nuorena eläkkeelle siirtyneitä, joiden toimeentulo on kansaneläkkeen tai muun sosiaaliturvan varassa. Samaan aikaan osatyökyvyttömyyseläke on yleistynyt selvästi. Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajille palkkatyö eläkkeen rinnalla on tärkeä toimeentulon lähde. Työkyvyttömyyseläkeläisiä on noin 180 000.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Eläkebarometri: Työperäinen maahanmuutto suosituin keino vahvistaa eläkkeiden rahoitusta – eläkkeitä ei haluta leikata
Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Uuden Eläkebarometrin mukaan toiseksi mieluisin vaihtoehto on eläkemaksujen korottaminen. Sen sijaan nykyisten ja tulevien eläkkeiden leikkauksia vastustaa valtaosa vastaajista.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Säästöt selittävät eläkeikäisten matalampaa riskiä kokea toimeentulovaikeuksia
Tutkimuksessa tarkastellaan ikäryhmien välisiä eroja riskissä kokea toimeentulovaikeuksia Euroopan maissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millainen iän ja koettujen toimeentulovaikeuksien välinen yhteys on eri tulotasoilla. Kun huomioidaan maiden väliset erot sekä ikäryhmien väliset erot tulotasossa, eläkeikäisillä on matalin riski kokea toimeentulovaikeuksia. Tämä selittyy etenkin sillä, että eläkeikäisillä on säästöjä elintasonsa ylläpitämiseksi. Artikkeli on julkaistu Social Indicators Research -lehdessä.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Pohjoismaissa yli 75-vuotiaat asuvat usein yksin, Etelä-Euroopassa taas monen sukupolven kesken – köyhyysriskissä isoja eroja
Suomessa ja Ruotsissa 75 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten ero köyhyysriskissä on suuri, sillä yksinasuvia naisia on selvästi enemmän kuin miehiä. Eläketurvakeskuksen tutkimusartikkelissa on tarkasteltu eroja köyhyysriskissä 14 EU-maassa. Pohjoisen ja etelän maiden väliset erot ovat yllättävän suuria. Tutkimus on julkaistu International Review of Economics -lehdessä.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Eurooppalainen vertailu: miten pienituloiset eläkeläiset tulevat toimeen arjessaan?
Suomessa pienituloisilla yli 65-vuotiailla on ongelmia erityisesti odottamattomien menojen maksamisessa, osoittaa uusi tutkimuksemme. Tavanomaisista menoista suoriudutaan paremmin. Muihin Euroopan maihin verrattuna toimeentulovaikeuksia on Suomessa vähemmän. Tutkimusartikkeli on julkaistu Ageing & Society -lehdessä.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Eläkkeelle jäädessä tulotaso muuttuu verrattain vähän
Tuoreen tutkimuksen mukaan työstä eläkkeelle siirtyneiden tulot laskivat keskimäärin viidenneksen. Pienituloisilla, kuten työttömillä, tulot jopa hieman nousivat. Tulokehitys vaihteli kuitenkin yksilöiden välillä merkittävästi. Tarkastelun kohteena olivat vuonna 2017 eläkkeelle siirtyneet, joiden nettotulojen kehitystä seurattiin vuosina 2013–2020. Tutkimus julkaistiin Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa 4/2023.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Mitä enemmän velkaa, sitä tyytymättömämpi eläkeläinen on taloustilanteeseensa
Velan määrä, tulot ja terveys ovat vahvasti yhteydessä vanhuuseläkeläisten taloudelliseen tyytyväisyyteen. Etelä-Suomessa eläkeläisten taloudellinen tyytyväisyys on heikompi kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa, kun tulo- ja varallisuuserot on otettu huomioon. Tämä selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta tutkimusartikkelista.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla: