Eläketurvan ensisijainen tehtävä on toimeentulon turvaaminen eläkkeellä olon aikana. Ohjelmakaudella tutkitaan eläketurvan tasoa ja eläketurvan kehittämisen kannalta keskeisiä eläkelajeja ja väestöryhmiä.

Eläkeaika on usein vuosien jopa vuosikymmenten mittainen elämänvaihe, joka sisältää toimeentulon näkökulmasta erilaisia ajanjaksoja. Kaudella toteutetaan yksilötason pitkittäistarkasteluja eläkeläisten tulotason muutoksista sekä uusitaan eläkeläisväestön toimeentulokysely.

Toimeentulon riittävyyttä arvioidaan ensisijaisesti tulojen perusteella. Eläkeläisten toimeentuloa tutkitaan lisäksi muun muassa kulutuksen ja subjektiivisten toimeentulokokemusten näkökulmasta.

Ohjelmakaudella tutkitaan suomalaisten eläketurvan tuntemusta sekä näkemyksiä eläketurvan riittävyydestä, kestävyydestä ja eläkejärjestelmän keskeisistä periaatteista.

Uutta tutkimustietoa

Eläkebarometri: Kaksi kolmasosaa suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään

Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmään on säilynyt korkealla tasolla, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta Eläkebarometrista. Luottamus on kuitenkin laskenut hieman edellisvuotisista Eläkebarometri-tutkimuksista. Kaksi kolmasosaa vastaajista luottaa eläkejärjestelmään ja lähes yhtä moni ajattelee, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti.

Lue lisää Etk.fi:ssä


Yrittäjän eläke jää palkansaajien eläkettä pienemmäksi

YEL-vakuutukselta vanhuuseläkkeelle siirtyneiden yrittäjien työeläkkeet ovat pienempiä kuin TyEL-vakuutukselta eläkkeelle siirtyneiden palkansaajien eläkkeet. Keskimäärin yrittäjien eläkkeet ovat noin 80 prosenttia palkansaajien eläkkeistä. Tämä tarkoittaa noin 400 euron eroa kuukausieläkkeessä.

Lue lisää Etk.fi:ssä:


Eläkeläisten tulot suhteessa muuhun väestöön ennallaan – pienituloisuus yleisintä yksin asuvilla

Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa tutkimuksessa on tarkasteltu eläkeläisten toimeentuloa vuosina 1995–2020 muun muassa eläkkeiden, tulojen, varallisuuden ja toimeentulokokemusten kautta.

Eläkeläisistä taloudellisesti parhaassa asemassa ovat 55–74-vuotiaat vähintään kahden hengen taloudessa asuvat. Keskimääräistä selvästi pienemmät tulot ovat alle 55-vuotiailla yksin asuvilla

Lue lisää Etk.fi:ssä:


Kokemus toimeentulosta riippuu tulojen määrän lisäksi tulonlähteestä

Tulojen suuruuden ohella tulonlähteellä on merkitystä toimeentulokokemuksille. Toimeentulo koetaan sitä riittävämmäksi, mitä suurempi osuus kotitalouden tuloista saadaan eläkkeistä tai omaisuustuloista. Muista sosiaalietuuksista ja työstä saatavat tulot heikentävät kokemusta riittävyydestä. Tutkimus tarkastelee tulojen määrän ja tulonlähteiden merkitystä eurooppalaisten ikääntyneiden toimeentulokokemuksissa. Tutkimusartikkeli on julkaistu Journal of Aging & Social Policy – lehdessä.  

Tulonlähteiden vaikutus eläkeläisten toimeentulokokemuksiin Euroopan maissa. Muutos, yksikköä: eläkkeet 0,13, muut sosiaaliturvaetuudet -0,75, työansio -0,17 ja omaisuustulo 0,82.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:


Valtaosa vanhuuseläkeläisistä kokee toimeentulonsa pysyneen hyvänä – viidenneksellä pitkittyneitä talousvaikeuksia

Enemmistö vanhuuseläkeläisistä kokee taloudellisen tilanteensa säilyneen hyvänä vuosien 2017 ja 2020 välillä, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta. Kuitenkin noin viidenneksellä vanhuuseläkeläisistä on pitkittyneitä toimeentulovaikeuksia.

Lue lisää Etk.fi:ssä:


Maahanmuutto yhä suosituin keino eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi, eläkemaksuja korottaisi kolmannes

Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Toiseksi myönteisimmin suhtauduttiin eläkemaksujen nostoon. Sitä kannattaa reilu kolmannes. Vain neljännes kannattaa eläkevarojen tuottojen kasvattamista sijoitustoiminnan riskinottoa lisäämällä, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore eläkebarometri.

Jos eläkejärjestelmää pitäisi rahoituksen riittävyyden vuoksi muuttaa, 62 prosenttia vastaajista pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä hyvänä tai melko hyvänä vaihtoehtona. Eläkemaksujen nostamista pitää hyvänä tai melko hyvänä 34 prosenttia, ja tätä pitää huonona tai melko huonona 35 prosenttia. Eläkeiän nostamista pitää huonona tai melko huonona 55 prosenttia vastaajista. Eläkkeellä jo olevien tai tulevien eläkeläisten eläkkeiden pienentämistä vastustaa selvä enemmistö vastaajista.

Lue lisää Etk.fi:ssä: