Eläketurvan ensisijainen tehtävä on toimeentulon turvaaminen eläkkeellä olon aikana. Ohjelmakaudella tutkitaan eläketurvan tasoa ja eläketurvan kehittämisen kannalta keskeisiä eläkelajeja ja väestöryhmiä.

Eläkeaika on usein vuosien jopa vuosikymmenten mittainen elämänvaihe, joka sisältää toimeentulon näkökulmasta erilaisia ajanjaksoja. Kaudella toteutetaan yksilötason pitkittäistarkasteluja eläkeläisten tulotason muutoksista sekä uusitaan eläkeläisväestön toimeentulokysely.

Toimeentulon riittävyyttä arvioidaan ensisijaisesti tulojen perusteella. Eläkeläisten toimeentuloa tutkitaan lisäksi muun muassa kulutuksen ja subjektiivisten toimeentulokokemusten näkökulmasta.

Ohjelmakaudella tutkitaan suomalaisten eläketurvan tuntemusta sekä näkemyksiä eläketurvan riittävyydestä, kestävyydestä ja eläkejärjestelmän keskeisistä periaatteista.

Uutta tutkimustietoa

Kokemus toimeentulosta riippuu tulojen määrän lisäksi tulonlähteestä

Tulojen suuruuden ohella tulonlähteellä on merkitystä toimeentulokokemuksille. Toimeentulo koetaan sitä riittävämmäksi, mitä suurempi osuus kotitalouden tuloista saadaan eläkkeistä tai omaisuustuloista. Muista sosiaalietuuksista ja työstä saatavat tulot heikentävät kokemusta riittävyydestä. Tutkimus tarkastelee tulojen määrän ja tulonlähteiden merkitystä eurooppalaisten ikääntyneiden toimeentulokokemuksissa. Tutkimusartikkeli on julkaistu Journal of Aging & Social Policy – lehdessä.  

Tulonlähteiden vaikutus eläkeläisten toimeentulokokemuksiin Euroopan maissa. Muutos, yksikköä: eläkkeet 0,13, muut sosiaaliturvaetuudet -0,75, työansio -0,17 ja omaisuustulo 0,82.

Lue lisää:

Aiheesta muualla:


Valtaosa vanhuuseläkeläisistä kokee toimeentulonsa pysyneen hyvänä – viidenneksellä pitkittyneitä talousvaikeuksia

Enemmistö vanhuuseläkeläisistä kokee taloudellisen tilanteensa säilyneen hyvänä vuosien 2017 ja 2020 välillä, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta. Kuitenkin noin viidenneksellä vanhuuseläkeläisistä on pitkittyneitä toimeentulovaikeuksia.

Lue lisää:


Maahanmuutto yhä suosituin keino eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi, eläkemaksuja korottaisi kolmannes

Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Toiseksi myönteisimmin suhtauduttiin eläkemaksujen nostoon. Sitä kannattaa reilu kolmannes. Vain neljännes kannattaa eläkevarojen tuottojen kasvattamista sijoitustoiminnan riskinottoa lisäämällä, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore eläkebarometri.

Jos eläkejärjestelmää pitäisi rahoituksen riittävyyden vuoksi muuttaa, 62 prosenttia vastaajista pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä hyvänä tai melko hyvänä vaihtoehtona. Eläkemaksujen nostamista pitää hyvänä tai melko hyvänä 34 prosenttia, ja tätä pitää huonona tai melko huonona 35 prosenttia. Eläkeiän nostamista pitää huonona tai melko huonona 55 prosenttia vastaajista. Eläkkeellä jo olevien tai tulevien eläkeläisten eläkkeiden pienentämistä vastustaa selvä enemmistö vastaajista.

Lue lisää:


Miksi työkyvyttömyyseläkkeet ovat pienentyneet?

Työkyvyttömyyseläkeläisten keskimääräinen eläke on kymmenessä vuodessa pienentynyt noin kolmella prosentilla. Työkyvyttömyyseläkkeitä on kuitenkin korotettu säännöllisesti työ- ja kansaneläkeindekseillä, eikä merkittäviä heikennyksiä ole tehty.

Ekonomisti Juha Rantala ja erikoistutkija Mikko Laaksonen ottivat selvää, missä määrin työkyvyttömyyseläkkeiden pienemisen taustalla on työkyvyttömyyseläkkeensaajien joukon rakenteen muuttuminen ja eläkeaikojen pidentyminen. He kertovat havainnoistaan etk.fi-blogissa.

Lue lisää:

Aiheesta muualla:


Valtaosa eläkeläisistä kokee toimeentulonsa jossain määrin helpoksi

Kaksi kolmesta eläkeläisestä kokee tavanomaisten menojen kattamisen jossain määrin helpoksi. Joka kymmenellä on kuitenkin vaikeampia toimeentulo-ongelmia, ilmenee Eläketurvakeskuksen tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan suurin osa eläkeläisistä arvioi viime vuonna taloudellisen tyytyväisyytensä joko keskinkertaiseksi tai korkeaksi. Toimeentulo-ongelmia kokevien eläkeläisten osuus on pienentynyt.

Lue lisää:


Lakisääteisten eläkkeiden korvaustaso vaikuttaa oleellisesti ikääntyneiden pienituloisuusriskiin eläkejärjestelmästä riippumatta

Mitä anteliaampia lakisääteisten järjestelmien tarjoamat eläkkeet ovat, sitä pienempi osa ikääntyneistä elää pienituloisuusrajan alapuolella. Pitkän aikavälin kansainvälinen vertailu osoittaa myös, että suhteellisesti korkeatkaan eläkkeet eivät merkittävästi lievennä tuloköyhyyden syvyyttä niillä, joiden tulot jäävät pieneksi. Tutkija Kati Kuitto tarkastelee aihetta blogissaan.

Lue lisää:


Nettotulot laskevat keskimäärin viidenneksen työstä eläkkeelle siirryttäessä

Työstä eläkkeelle siirtyneen nettotulot ovat keskimäärin 79 prosenttia aktiiviajan nettotuloista, ilmenee ETK:n uudesta tutkimuksesta. Nettotulosuhteen muutos on pysynyt samanlaisena 2000-luvun alusta saakka, huolimatta työmarkkinoiden ja väestön demografisesta muutoksesta ja eläkeuudistuksista. Eläkettä edeltävä työmarkkina-asema vaikuttaa merkittävästi tulojen muutokseen.

Työstä, ei työstä ja kaikkien eläkkeelle siirtyneiden nettotulosuhteiden mediaanit, % 

VuosiTyöstä eläkkeelle siirtyneetEi työstä eläkkeelle siirtyneetKaikki
20027911889
20078011386
20127812583
20177911387

Lue lisää:


Koko elinkaaren olosuhteilla vaikutusta ikääntyvien toimeentuloon

Verrattain pieni osa yli 55-vuotiaista suomalaisista kokee toimeentulovaikeuksia, mutta niitä jossain vaiheessa elämäänsä kokeneiden osuus on korkeampi kuin monissa Euroopan maissa. Lapsuudessa ja aiemmin elinkaaren varrella koetut taloudelliset vaikeudet heijastuvat myös myöhemmän iän toimeentulokokemuksiin. Hyvä terveys, korkea koulutus ja omistusasuminen olivat yhteydessä ikääntyvien parempaan toimeentuloon. Tutkimuksessa käytettiin Suomessa vuonna 2017 ensimmäistä kertaa kerättyä kansainvälisesti vertailevaa SHARE-aineistoa.

Aiheesta muualla:


Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten

Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.

Lue lisää: