Nordea julkisti viime viikolla eläkekyselynsä tuloksia luottamuksesta eläkejärjestelmään ja omasta varautumisesta. Aihe on kiinnostava monestakin syystä. Luottamuksessa on kysymys myös siitä, miten hyvin eläketurvan säännöt tunnetaan. Luottamukseen pitäisi vaikuttaa myös eläketurvan rahoituksen objektiivinen tila. On myös kiinnostavaa, miten eläketurvan ja sen rahoituksen tunteminen vaikuttavat ihmisten säästämiskäyttäytymiseen.
Kevään 2027 eduskuntavaalit lähestyvät, ja eläketurvan kehittämiseen ja uudistamiseen liittyvistä kysymyksistä keskustellaan julkisuudessa paljon. Poliitikot esittävät erilaisia näkemyksiä eläketurvasta, mutta eri puolueiden äänestäjien näkemykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Eläkeasioiden tunteminen ei juurikaan heijastu siihen, miten paljon eläketurvaan luotetaan. Erot luottamuksessa juontuvat ennemminkin väestöryhmittäisistä eroista kuin eläketurvan tuntemisesta. Yksi väestöryhmä kuitenkin muodostaa poikkeuksen: matalasti koulutetuilla eläketieto on yhteydessä luottamukseen.
Eläkebarometri mittaa luottamusta eläketurvaan useasta näkökulmasta. Nuorten luottamus eläketurvaan jää jälkeen vanhempien vastaajien näkemyksistä osassa väitteistä. Osassa taas erot jäävät pieniksi, ja eläkkeiden tuomaan toimeentuloon nuoret luottavat vanhempia vastaajia useammin. 2020-luvulla nuorten luottamus eläketurvaan on vaihdellut vain vähän eikä merkkejä luottamuksen romahduksesta ole nähtävissä.
Matti Uimonen 1938–2023.
Kun työeläkkeisiin tai ulkomaantyön vakuuttamiseen liittyvät asiat askarruttavat, Eläketurvakeskuksen (ETK) asiakaspalvelu on valmiina vastaamaan.
Eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen korottaa pysyvästi eläkettä. Vain noin puolet suomalaisista tuntee tämän vaikutuksen. Eläkettä nostaa sekä lykkäyskorotus että työstä karttuva eläke. Työeläkkeisiin tehdään ensi vuoden alussa suuri indeksikorotus hintatason nousun vuoksi. Työssä jatkaminen ja eläkkeen lykkääminen korottavat eläkettä lopulta indeksikorotusta enemmän, jos työssä jatkaa riittävän pitkään.
Sähköinen työeläkeote on ollut pitkään saatavilla työeläkevakuuttajien verkkopalveluissa. Valitettavan paljon on kuitenkin ihmisiä, jotka eivät käytä työeläkealan verkkopalveluita tai edes tiedä sähköisen työeläkeotteen olemassaolosta.
Kun suunnittelimme Työeläkepäivää viime keväänä yhdessä sidosryhmiemme kanssa, valkotauluille kertyi melkoisesti tekstiä. Punaiset langat löytyivät silti helposti: halusimme kuulla tulevaisuudesta työeläkejärjestelmän pitkän tähtäimen ennusteiden valossa – ja muutenkin, tarkastella läpinäkyvyyttä omalla alallamme, kuulla nuorten työelämäajatuksia, ja myös YEL löysi paikkansa listalla.
Vain puolet suomalaisista kertoo tutustuneensa sähköiseen työeläkeotteeseen. Ote jää tarkastamatta etenkin nuorilla ja pienituloisissa kotitalouksissa. Yleisimmin taustalla on se, ettei sähköisestä työeläkeotteesta tiedetty.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.