Työeläke ja kansaneläke sekä takuueläke takaavat toimeentulon vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Lisäksi eläkkeitä maksetaan esimerkiksi lakisääteisistä liikenne- ja työtapaturmavakuutusjärjestelmistä. Kokonaiseläketurvaan voi kuulua myös yksityisesti hankittua tai työnantajan maksamaa lisäeläkettä. Lakisääteiset eläkkeet ovat verotettavaa ansiotuloa.

Työeläke, kansaneläke, takuueläke ja asumistuki vuonna 2024

Työeläkettä palkkaan perustuen

Työeläketurvan tarkoituksena on turvata työuranaikaisen toimeentulon kohtuullinen säilyminen eläkkeelle siirryttäessä sekä säilyttää toimeentulon taso myös eläkeaikana.

Työeläkettä karttuu kaikesta työeläkelakien mukaisesti vakuutetusta työstä palkansaajalle 17 vuoden iästä ja yrittäjälle 18 vuoden iästä lähtien. Keskimääräisen työuran tehneen henkilön eläkeaikainen toimeentulo muodostuukin pääosin työeläkkeestä.

Kansaneläke ja takuueläke turvaavat vähimmäiseläkkeen

Jos työeläketurva jää vähäiseksi lyhyen työuran tai matalan ansiotason vuoksi, tai jos työeläkettä ei ole kertynyt lainkaan, kansaneläke ja takuueläke takaavat toimeentulon. Kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen oikeutettuja ovat tietyin edellytyksin kaikki Suomessa asuvat henkilöt.

Pienituloisen eläkkeensaajan toimeentuloa parantavat lisäksi Kelan maksamat muut tulonsiirrot, kuten eläkkeensaajan asumistuki ja hoitotuki.

Lähes kaikki eläkkeensaajat saavat työeläkettä

Asteittain voimaan tullut työeläkejärjestelmä muodostaa merkittävän osan eläketurvasta. Vuoden 2023 lopussa pelkkää työeläkettä sai 66 prosenttia Suomessa asuvista eläkkeensaajista.

Eläkettä sekä kansaneläke- että työeläkejärjestelmästä sai 29 prosenttia ja pelkästään kansaneläkettä 5 prosenttia eläkkeensaajista. Suomessa asuvia eläkkeensaajia oli vuoden 2023 lopussa kaikkiaan noin 1 598 000. Omaa eläkettä saavia (perhe-eläkkeen saajat eivät mukana) oli 1 568 000.

Lisäeläkkeillä vapaaehtoista täydentävää eläketurvaa

Työnantajan maksamat tai yksityisesti rahoitetut lisäeläkkeet täydentävät eläkeaikaista toimeentuloa. Lisäeläketurvan merkitys on kokonaiseläketurvan kannalta vähäinen. Lakisääteinen eläketurva kattaa noin 94 prosenttia kokonaiseläketurvasta.

Verotus määrää lopullisen tason

Lopullinen eläketaso muodostuu verotuksen ja sosiaaliturvamaksujen jälkeen käteen jäävästä eläkkeestä. Lakisääteisten eläkkeiden verotus määräytyy pääosin samoin kuin muidenkin ansiotulojen verotus. Eläketulon ja palkkatulon vero- ja maksurasite eroavat kuitenkin erilaisten verovähennysten ja sosiaalivakuutusmaksujen takia.

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.