EU:n sosiaaliturvaa koskeva koordinaatiolainsäädäntö on työeläketurvan kannalta merkittävin EU:n lainsäädäntökokonaisuus. Suomalaisen työeläketurvan osalta EU:n sosiaaliturva-asetuksia sovelletaan sekä yksityisen että julkisen sektorin lakisääteisiin työeläkkeisiin.

Eläketurvakeskus seuraa eri lainsäädäntöalojen kehitystä ja pyrkii tarvittaessa vaikuttamaan niihin Suomen työeläkejärjestelmän näkökulmasta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Eläketurvakeskus osallistuu työeläkejärjestelmän asiantuntijana meneillään olevien säädöshankkeisiin sekä uuden lainsäädännön kehittämiseen.

EU:n sosiaaliturva-asetukset

EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009 muodostavat eri maiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan järjestelmän.

Sosiaaliturva-asetuksien kehittämisestä komissiossa vastaa työllisyys- ja sosiaaliasioiden pääosasto. Merkittävä rooli asetusten kehittämisessä on myös sosiaaliturvan yhteensovittamista käsittelevällä hallintotoimikunnalla.

Hallintotoimikunnassa käsitellään ehdotukset EU-asetusten vuosittaisiksi muutoksiksi. Hallintotoimikunta tehtävänä on muun muassa käsitellä kaikkia hallinnollisia ja tulkinnallisia kysymyksiä, jotka johtuvat EU:n sosiaaliturva-asetusten säännöksistä. Hallintotoimikunnan tehtävänä on lisäksi helpottaa asetusten yhdenmukaista soveltamista jäsenvaltioissa.

Sosiaaliturvan koordinoinnissa tärkeä asema on unionin tuomioistuimen tuomioilla. Tuomioistuin on useassa tapauksessa ottanut kantaa esimerkiksi siihen, mitä kansallista lainsäädäntöä pidetään EU:n sosiaaliturva-asetuksen kuuluvana, ja mitä sosiaaliturvaetuuksia on näin ollen maksettava muihin EU-maihin. Unionin tuomioistuimella on siten keskeinen asema yhteisön oikeuden tulkinnassa ja kehityksessä.

EU:n sosiaaliturva-asetusten uudistustyö on parhaillaan käynnissä EU:n toimielimissä. Komissio antoi ehdotuksen sosiaaliturva-asetusten muuttamisesta loppuvuodesta 2016 ja muutosehdotusten käsittely on ollut käynnissä eri maiden puheenjohtajuuskausilla. Muutoksilla tavoitellaan EU:n sosiaaliturvasäännösten selkeyttämistä ja yksinkertaistamista. Muutoksilla on tarkoitus myös edistää täytäntöönpanon toimivuutta, jotta EU:ssa liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaoikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin. 

Lähetettyihin työntekijöihin liittyvä työoikeudellinen EU-lainsäädäntö ja pimeän työn torjunta

Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työoikeudessa työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa, ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut yritys lähettää tilapäiseen työhön Suomeen tarjotessaan valtioiden rajat ylittäviä palveluja. Lähetetyn työntekijän käsite on siten työoikeudessa eri kuin EU:n sosiaaliturvalainsäädännössä. Työoikeudellinen lähetetyn työntekijän käsite perustuu direktiiviin 96/71/EY palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon. Lähetettyjen työntekijöiden oikeuksista on kansallisesti säädetty lähetetyistä työntekijöistä annetussa laissa.

Lähetettyjä työntekijöitä koskevaa EU-lainsäädäntöä on uudistettu viime vuosina. Vuonna 2016 tuli voimaan palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvaa työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevan direktiivin täytäntöönpanodirektiivi (2014/67/EU). Kyseisen täytäntöönpanodirektiivin perusteella on kansalliseen lainsäädäntöön säädetty ennakkoilmoitusmenettelystä. Syyskuusta 2017 alkaen ulkomailta Suomeen työntekijöitä lähettävien yrityksien on tehtävä ennakolta ilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Ennakkoilmoitus sisältää mm. tiedot lähettävästä yrityksestä ja tilaajasta, työntekopaikasta sekä lähettämisen arvioidusta kestosta. Ilmoitus tehdään sähköisesti työsuojeluviranomaiselle, joka myös valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista.

Viimeksi lähetettyjä työntekijöitä koskevaa direktiiviä (96/71/EY) on muutettu direktiivillä (EU) 2018/957. Muutosdirektiivin tarkoituksena on edistää lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua työntekomaan kansallisten työntekijöiden kanssa ja yritysten tasapuolista kilpailuasemaa. Direktiivissä on laajennettu lähetettyihin työntekijöihin sovellettavien työehtojen alaa vaatimalla samojen palkkasääntöjen ja määräysten soveltamista lähetettyihin työntekijöihin kuin työntekomaan työntekijöihin. Vähimmäispalkka-käsite on muutettu korvaus-käsitteeksi. Kansallisessa täytäntöönpanossa uusia asioita ovat lähetetyille työntekijöille maksettava korvaus vähimmäispalkan sijasta, asumisen laatua koskevat vaatimukset sekä pitkäaikaista lähettämistä koskeva säännös. Muutosdirektiivistä johtuvien lähetetyistä työntekijöistä annetun lain muutosten on tarkoitus tulla voimaan 30.7.2020.

Komissio asetti maaliskuussa 2016 EU:n pimeän työn vastaisen yhteistyöfoorumin (European Platform to Tackle Undeclared Work). Eläketurvakeskus on mukana työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa kansallisessa yhteistyöverkostossa, joka tukee foorumin toimintaa. EU-foorumin keskeisenä tavoitteena on edistää unionin ja jäsenmaiden viranomaisten sekä muiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Lisäksi foorumissa luodaan valmiuksia puuttua pimeän työn rajat ylittäviin tilanteisiin sekä lisätään tietoisuutta pimeään työhön liittyvistä kysymyksistä ja ilmenemismuodoista, jotta niihin voidaan puuttua aiempaa tehokkaammin ja tuloksellisemmin.

Aiheesta muualla:

• EUR-Lex – European Platform to enhance cooperation in the prevention and deterrence of undeclared work
• Euroopan komissio – European Platform tackling undeclared work 
• Tyosuojelu.fi – Työsuojeluviranomaisen ohjeistus

Euroopan työviranomainen (European Labour Authority, ELA)

Euroopan työviranomainen (ELA) on aloittanut toimintansa vuoden 2019 loppupuolella.  ELA:n toimivaltaan kuuluu sekä työoikeuteen että EU:n sosiaaliturva-asetuksiin (asetukset 883/2004 ja 987/2009) liittyvät asiat. ELA:n päätehtävinä on

• helpottaa tiedonsaantia työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä oikeuksista ja velvoitteista EU:ssa sekä asiaankuuluvista palveluista
• helpottaa ja edistää koordinointia jäsenmaiden välillä alan EU-lainsäädännön täytäntöönpanossa, myös helpottamalla samanaikaisia ja yhteisiä tarkastuksia
• tukea jäsenmaiden yhteistyötä pimeän työn torjumisessa
• toimia välittäjänä jäsenmaiden välisissä rajat ylittävissä riita-asioissa ja helpottaa niiden ratkaisemista.

Aiheesta muualla:

• Euroopan työviranomainen (European Labour Authority, ELA)