Eläkkeelle siirrytään erilaisia reittejä pitkin. Eläkkeelle siirtymisen ajankohdan ja eläkelajin tutkimus antaa tietoa työurien pidentymisestä sekä eri eläkelajien, kuten työkyvyttömyyseläkkeen tai osittaisen vanhuuseläkkeen yleisyydestä.

Ohjelmakaudella tutkitaan eläkkeelle siirtymistä eläkelajeittain ja väestöryhmittäin sekä arvioidaan etenkin vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksia. Toteutuneen eläkkeelle siirtymisen ohella tutkitaan väestön eläkeaikeita sekä aiotun ja toteutuneen eläkeiän yhteyttä. Tarkastelussa ovat työpaikkatason tekijöiden yhteys eläkkeelle siirtymiseen ja työnantajien näkemykset muun muassa ikääntyvästä työvoimasta ja eläkejärjestelmän ikärajoista.

Monen työura päättyy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Kaudella tutkitaan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta, hakemista ja hylkäysosuuden ajallista muutosta ja väestöryhmittäisiä eroja sekä näiden vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrään. Lisäksi tarkastellaan terveyden, työkyvyn ja työolojen yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen sekä työkykyä tukevia toimia ja eläkkeelle siirtymisen prosessia.

Uutta tutkimustietoa

Työkykyennusteet viittaavat väestön työkyvyn heikkenemiseen

Useisiin edustaviin väestötutkimuksiin perustuva tutkimus osoitti, että 20–44-vuotiailla koettu työkyky on 2000-luvulla heikentynyt, 45–54-vuotiailla työkyvyn kehitys on ollut vakaata ja 55 vuotta täyttäneillä työkyky on parantunut. Syntymäkohorttiennusteet viittaavat työkyvyn heikkenemiseen tulevaisuudessa. Tutkimusartikkeli on julkaistu Scandinavian Journal of Public Health -lehdessä.

Aiheesta muualla:


Sairauspäivärahakauden aloittavilla työttömillä on heikot työhön paluun mahdollisuudet

Sairauspäivärahalle siirtyvät työttömät ovat heterogeeninen ryhmä, jolla on useita erilaisia työmarkkinapolkuja. Usein työttömyyden ja työkyvyttömyyden yhdistelmä kuitenkin tarkoittaa heikkoja mahdollisuuksia työllistymiseen tai työkyvyn palautumiseen seuraavien vuosien aikana. Työttömät, joilla on pitkä työttömyyshistoria, korkea ikä, alhainen koulutustaso tai mielenterveysoireita, voivat hyötyä kohdennetusta työhön paluun tuesta.

Aiheesta muualla:


Mikä saisi eläkkeelle siirtyvät jatkamaan töissä? – sekä raha että työnantajan asenteet painavat

Kuva: Katri Lehtola

Taloudelliset kannustimet ovat vaikuttaneet työssä jatkamiseen noin kolmanneksella, kun asiaa kysyttiin vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneiltä. Vajaan kolmanneksen mielestä taas työnantajan kannustus, johtamistapojen parantaminen tai ikääntyneiden työntekijöiden arvostaminen olisivat saaneet jatkamaan työssä.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:


Suurin osa ei vähennä työskentelyä osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla

Kuva: Katri Lehtola

Moni osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottaneista jatkaa työskentelyä tavalliseen tapaan eikä heidän palkkatasossaan tapahdu muutoksia. Vain noin viidennes eläkkeen nostaneista näyttää vähentävän työntekoa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:


Työeläkekuntoutuksen suunnittelu toimii pääosin hyvin – erityisesti kolmessa asiassa kuitenkin kehitettävää

Työkokeiluun osallistuvilla työeläkekuntoutujilla on melko myönteinen kokemus kuntoutuksen suunnittelusta ja yhteistyöstä esimerkiksi työterveyshuollon tai työnantajan kanssa. Kehitettävinä asioina esiin nousivat yksilöllinen tuki, kuntoutuksen ajoitus ja keskustelu työllistymismahdollisuuksista. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta, joka perustuu työkokeiluun osallistuvien kuntoutujien haastatteluihin.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:


Eläkkeellä työskentely on usein epäsäännöllistä ja satunnaista – moni ei löydä sopivaa työtä

Keski-ikäinen mies selaa tablettitietokonetta.

Puolet työstä vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneistä on kiinnostunut työskentelemään. Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksen mukaan useimmat eläkkeellä työssäkäyneet ovat jatkaneet samalla työnantajalla samanlaisissa tehtävissä. Työskentely on yleensä epäsäännöllistä ja satunnaista.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:


Sairauspäivärahan tarkistuspisteet lisäsivät kuntoutukseen osallistumista, mutta eivät vaikuttaneet työhön paluuseen

Vuonna 2012 sairauspäivärahajärjestelmään lisättiin 30, 60 ja 90 päivän kohdalle tarkistuspisteitä, joiden tarkoituksena oli parantaa pitkittyvän työkyvyttömyyden havaitsemista ja nopeuttaa työhön paluuta. Eläketurvakeskuksen ja Kelan tutkimuksessa havaittiin, että kuntoutukseen osallistuminen lisääntyi uudistuksen jälkeen, mutta uudistuksella ei ollut vaikutusta työhön paluuseen. Sekä työeläkekuntoutus että Kelan järjestämisvastuulla oleva kuntoutus lisääntyivät.

Kuntoutukseen osallistuneiden osuuden lisääntyminen lakimuutoksen voimaantulon jälkeen 30, 60 ja 90 sairauspäivärahaa ylittäneillä (%). Osuus on kasvanut sekä kaikessa Kelan kuntoutuksessa, Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa että työeläkekuntoutuksessa.

Aiheesta muualla:


Pitkäänkin sairauspäivärahalla olleilla kuntoutukseen osallistuminen on melko vähäistä

Harva pitkään sairauspäivärahalla olleista osallistui kuntoutukseen, jota Kela tai työeläkelaitokset korvaavat. Esimerkiksi 60. sairauspäivärahapäivään mennessä 5 % sairauspäivärahakauden aloittaneista oli osallistunut kuntoutukseen, ja vuotta myöhemmin osuus oli 17 %. Työhön palaaminen oli sitä epätodennäköisempää ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen sitä yleisempää, mitä pidempään sairauspäivärahakausi jatkui. Tulokset perustuvat Kelan ja Eläketurvakeskuksen hankkeeseen.

60, 90, 150 ja 230 päivää sairauspäivärahalla olleiden osallistuminen Kelan tai työeläkelaitosten kor-vaamaan kuntoutukseen sairauspäivärahan alkamisen jälkeen ja vuotta myöhemmin (%). Sairauspäivä-rahapäivien kasvaessa 60:stä 230:een osallistumisprosentti on noussut vajaasta viidestä (4,83) noin vii-teentoista (15,1). Vuotta myöhemmin osallistumisprosentti on noussut noin seitsemästätoista (17,08) kolmeenkymmeneen (30,77).

Aiheesta muualla:


Itse arvioitu työkyky ennustaa voimakkaasti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä

Itseään osittain työkyvyttömänä pitävillä riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavan kolmen vuoden aikana oli kolminkertainen ja itseään täysin työkyvyttöminä pitävillä kuusinkertainen täysin työkykyisiin verrattuna. Tutkimuksessa yhdistettiin Terveys2000- ja FinHealth 2017 -tutkimusten tietoa Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistoon. Tutkimusartikkeli on julkaistu European Journal of Public Health -lehdessä.

Aiheesta muualla:


Miksi työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on vähentynyt?

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt reilun neljänneksen vuodesta 2010 vuoteen 2020. Valtaosa muutoksesta johtuu siitä, että paljon suuriin ikäluokkiin kuuluvia on siirtynyt pois työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle. Samaan aikaan myös uusien työkyvyttömyyseläkkeiden alkaminen on vähentynyt, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimusartikkelista.

Lue lisää Etk.fi:ssä:


Myönteinen kokemus työstä ja työoloista voi kannustaa työskentelemään yli alimman vanhuuseläkeiän

Merkityksellinen ja mieleinen työ sekä vähäisempi kokemus kiireestä ja muutoksista työssä ovat yhteydessä siihen, että työssä jatketaan alimman vanhuuseläkeiän yli. Tämä ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselyssä, jossa tarkasteltiin vuosina 2019–2021 vanhuuseläkkeelle jääneitä.

Lue lisää Etk.fi:ssä:


Työllisyys on kasvanut merkittävästi eläkeiän nousun myötä – myös työttömyys ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittu eläkeiän asteittainen nousu on lisännyt huomattavasti eläkeiän kynnyksellä olevien työllisyyttä. Samaan aikaan myös työttömyys ja työkyvyttömyyseläkkeellä olo ovat kasvaneet selvästi.

Lue lisää Etk:fissä:

Aiheesta muualla:


Vanhuuseläkkeelle siirtyneillä ammattiluokkien väliset erot fyysisessä toimintakyvyssä kasvoivat, työkyvyttömyyseläkeläisillä kaventuivat

Erot fyysisessä toimintakyvyssä ammattiluokkien välillä kasvoivat vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen ja vähenivät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen jälkeen. Helsingin yliopiston ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa on tarkasteltu ensi kertaa toimintakyvyn kehittymistä sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:


Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä eroja julkisen ja yksityisen sektorin välillä

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus julkisen ja yksityisen sektorin palkansaajilla, prosenttia. Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet suhteessa riskiväestöön 100 henkilövuotta kohden. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy julkisen sektorin palkansaajista noin 0,4 prosenttia miehistä, lähes 0,5 prosenttia naisista ja noin 0,45 prosenttia kaikista palkansaajista. Yksityisellä sektorilla vastaavat luvut ovat naisilla, miehillä ja kaikilla noin 0,5 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyy puolestaan julkisella sektorilla noin 0,2 prosenttia miehistä, 0,5 prosenttia naisista ja 0,45 prosenttia kaikista palkansaajista. Yksityisellä sektorilla vastaavat luvut ovat noin 0,1 prosenttia miehistä, 0,2 prosenttia naisista ja alle 0,2 prosenttia kaikista palkansaajista. Kaikille työkyvyttömyyseläkkeille siirtyy julkisella sektorilla lähes 0,7 prosenttia miehistä, 1 prosentti naisista ja 0,9 prosenttia kaikista palkansaajista. Yksityisellä sektorilla kaikille työkyvyttömyyseläkkeille siirtyy noin 0,6 prosenttia miehistä, lähes 0,7 prosenttia naisista ja 0,65 kaikista palkansaajista.

Julkiselta sektorilta siirrytään yksityistä sektoria yleisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Erot yksityisen ja julkisen sektorin välillä ovat erityisen suuria osatyökyvyttömyyseläkkeissä. Lisäksi erot vaihtelevat ammattiryhmittäin. Tutkimusartikkeli on julkaistu Scandinavian Journal of Public Health -lehdessä.

Lue lisää Etk:fi:ssä:

Aiheesta muualla:


Suomalaisten eläkeaikeet myöhentyneet samaa tahtia kuin vanhuuseläkeikä on noussut

Suomessa aiottu eläkeikä on noussut samaa tahtia kuin alin vanhuuseläkeikä vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen. Monissa muissa maissa eläkeaikeet ovat pysyneet lähes ennallaan eläkeuudistuksista huolimatta.

Lue lisää Etk.fi:ssä:


Eläkeiän nosto eläkeuudistuksessa 2017 onnistui – vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentynyt merkittävästi

Vanhuuseläkkeelle siirtymisikä, prosenttisosuudet ikäluokista. Vuonna 1954 syntyneistä 55 prosenttia jäi eläkkeelle ennen 63 vuoden ja 9 kuukauden ikää. Yksityisellä sektorilla työskentelevistä ennen tätä ikää siirtyi eläkkeelle 67 prosenttia ja julkisella sektorilla 36 prosenttia. 1957 syntyneistä puolestaan kaikkiaan 97 prosenttia siirtyi eläkkeelle 63 vuoden ja 9 kuukauden iän jälkeen. Yksityisellä sektorilla työskentelevistä näin teki 99 prosenttia ja julkisella sektorilla 97 prosenttia.
Työkuukaudet 63 ja 65 ikävuoden välillä, mediaani. Vuonna 1954 syntyneillä näiden ikävuosien välillä kertyi kaikkiaan 12 työskentelykuukautta, yksityisellä sektorilla 7 kuukautta ja julkisella sektorilla 16 kuukautta. Vuonna 1957 syntyneillä puolestaan 63 ja 65 ikävuoden välillä kertyi kaikkiaan 16 työskentelykuukautta, yksityisellä sektorilla 14 kuukautta ja julkisella 20 kuukautta.

Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt huomattavasti erityisesti yksityisellä sektorilla, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta. Lisäksi työskentely 63 ikävuoden jälkeen on lisääntynyt selvästi juuri yksityisillä aloilla. Vanhuuseläkeiän asteittaisesta noususta sovittiin vuoden 2017 eläkeuudistuksessa.

Lue lisää Etk.fi:ssä:


Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.