Eläkkeelle siirrytään erilaisia reittejä pitkin. Eläkkeelle siirtymisen ajankohdan ja eläkelajin tutkimus antaa tietoa työurien pidentymisestä sekä eri eläkelajien, kuten työkyvyttömyyseläkkeen tai osittaisen vanhuuseläkkeen yleisyydestä.

Ohjelmakaudella tutkitaan eläkkeelle siirtymistä eläkelajeittain ja väestöryhmittäin sekä arvioidaan etenkin vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksia. Toteutuneen eläkkeelle siirtymisen ohella tutkitaan väestön eläkeaikeita sekä aiotun ja toteutuneen eläkeiän yhteyttä. Tarkastelussa ovat työpaikkatason tekijöiden yhteys eläkkeelle siirtymiseen ja työnantajien näkemykset muun muassa ikääntyvästä työvoimasta ja eläkejärjestelmän ikärajoista.

Monen työura päättyy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Kaudella tutkitaan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta, hakemista ja hylkäysosuuden ajallista muutosta ja väestöryhmittäisiä eroja sekä näiden vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrään. Lisäksi tarkastellaan terveyden, työkyvyn ja työolojen yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen sekä työkykyä tukevia toimia ja eläkkeelle siirtymisen prosessia.

Uutta tutkimustietoa

Miksi mielenterveysongelmat ajavat meitä eläkkeelle?

Mielenterveysongelmat ovat aikaisempaa keskeisempi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt kaikissa tärkeimmissä diagnoosiryhmissä, mutta somaattisten sairauksien perusteella myönnetyissä eläkkeissä väheneminen on ollut nopeampaa kuin mielenterveyssyissä, kirjoittaa erikoistutkija Mikko Laaksonen blogissaan.

Lue lisää:


Osatyökyvyttömyys muuttuu kohtuullisen harvoin täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut viime vuosina. Tutkimusartikkelimme mukaan osatyökyvyttömyyseläkkeeltä siirrytään kuitenkin kohtuullisen harvoin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä on hyvä asia työurien pidentämisen kannalta, sillä suurin osa osatyökyvyttömyyseläkeläisistä työskentelee eläkkeen ohessa, kun vastaavasti täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista vain harva jatkaa työssä. Tutkija Anu Polvinen kirjoittaa aiheesta tarkemmin blogissaan.

Lue lisää:


Suomalaiset arvioivat omaa elinajanodotettaan eläkepäätöstä tehdessään

Suomalaisten kiinnostus hakea osittaista vanhuuseläkettä on yhteydessä heidän vanhempiensa elinikään, ilmenee ETK:n uudesta tutkimuksesta. Mitä lyhyemmäksi henkilö arvioi oman elinikänsä, sitä todennäköisemmin hän hakee osittaista vanhuuseläkettä. Miesten odotettu elinikä on naisia lyhyempi, ja he myös hakevat osittaista vanhuuseläkettä aktiivisemmin. Vuonna 2019 liki 14 prosenttia 61-vuotiaista miehistä haki osittaista vanhuuseläkettä. Naisilla vastaava osuus oli alle 9 prosenttia.

Lue lisää:


Määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen jälkeinen työhön paluu on yleisempää kuntoutukseen osallistuneilla

Kelan ja ETK:n tuoreessa selvityksessä kartoitettiin kuntoutustuelta työhön palaamista koskevaa aiempaa tutkimusta sekä tarkasteltiin rekisteriaineistolla kuntoutustuen vuonna 2015 aloittaneiden henkilöiden siirtymistä muille etuuksille ja työelämään. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin kuntoutustuen aikaisen kuntoutukseen osallistumisen merkitystä työhön paluun näkökulmasta. Rekisteritarkastelu osoitti, että työhön palaaminen kuntoutustuelta oli kahden ja neljän vuoden seurannassa harvinaista. Kuntoutusta saaneilla työhön palaaminen oli kuitenkin muita yleisempää.

Lue lisää:


Kuntoutustuelta siirrytään entistä harvemmin pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta työhön paluu ei juuri lisäänny

Siirtyminen kuntoutustuelta pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle on huomattavasti vähentynyt, mutta työhön paluu ei ole kasvanut vastaavassa suhteessa. Monien kuntoutustuki joko jatkuu entistä pidempään tai he jäävät työttömiksi tai muiden tukien varaan.

Lue lisää:


Palkansaajien eläkeaikeet myöhentyneet selvästi – joka toinen haluaa eläkkeelle aikaisintaan 65-vuotiaana

Moni palkansaaja aikoo jatkaa työssä yli vanhuuseläkkeen alaikärajan. Miehet ja korkeasti koulutetut aikovat siirtyä eläkkeelle muita myöhemmin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus.

Lue lisää:


Vakavat terveysongelmat horjuttavat pariskuntien työuria

Kun parisuhteessa elävä mies sairastuu vakavasti, naisen työskentelyn merkitys pariskunnan toimeentulolle kasvaa. Korkeakoulutetulla naisella on paremmat mahdollisuudet tukea pariskuntaa taloudellisesti kuin perus- tai keskitason koulutustaustaisella naisella, kertoo uusi tutkimus.

Lue lisää:


Osatyökyvyttömyyseläkkeet yleisiä kunta-alan työntekijöillä

Kuntien työntekijät siirtyvät kolme kertaa useammin osatyökyvyttömyyseläkkeelle kuin yksityisen sektorin työntekijät. Osatyökyvyttömyyseläke on myös yleisempää naisilla, kertoo tuore tutkimus.

Lue lisää: