Tutkimusta eläkkeelle siirtymisestä

Eläkkeelle siirrytään erilaisia reittejä pitkin. Eläkkeelle siirtymisen ajankohdan ja eläkelajin tutkimus antaa tietoa työurien pidentymisestä sekä eri eläkelajien, kuten työkyvyttömyyseläkkeen tai osittaisen vanhuuseläkkeen yleisyydestä.

Ohjelmakaudella tutkitaan eläkkeelle siirtymistä eläkelajeittain ja väestöryhmittäin sekä arvioidaan etenkin vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksia. Toteutuneen eläkkeelle siirtymisen ohella tutkitaan väestön eläkeaikeita sekä aiotun ja toteutuneen eläkeiän yhteyttä. Tarkastelussa ovat työpaikkatason tekijöiden yhteys eläkkeelle siirtymiseen ja työnantajien näkemykset muun muassa ikääntyvästä työvoimasta ja eläkejärjestelmän ikärajoista.

Monen työura päättyy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Kaudella tutkitaan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta, hakemista ja hylkäysosuuden ajallista muutosta ja väestöryhmittäisiä eroja sekä näiden vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrään. Lisäksi tarkastellaan terveyden, työkyvyn ja työolojen yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen sekä työkykyä tukevia toimia ja eläkkeelle siirtymisen prosessia.

Uutta tutkimustietoa

Miksi työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on vähentynyt?

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt reilun neljänneksen vuodesta 2010 vuoteen 2020. Valtaosa muutoksesta johtuu siitä, että paljon suuriin ikäluokkiin kuuluvia on siirtynyt pois työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle. Samaan aikaan myös uusien työkyvyttömyyseläkkeiden alkaminen on vähentynyt, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimusartikkelista.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Miksi työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on vähentynyt? (19.9.2023)

Myönteinen kokemus työstä ja työoloista voi kannustaa työskentelemään yli alimman vanhuuseläkeiän

Merkityksellinen ja mieleinen työ sekä vähäisempi kokemus kiireestä ja muutoksista työssä ovat yhteydessä siihen, että työssä jatketaan alimman vanhuuseläkeiän yli. Tämä ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselyssä, jossa tarkasteltiin vuosina 2019–2021 vanhuuseläkkeelle jääneitä.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Tutkimus: Myönteinen kokemus työstä ja työoloista voi kannustaa työskentelemään yli alimman vanhuuseläkeiän (14.9.2023)

Työllisyys on kasvanut merkittävästi eläkeiän nousun myötä – myös työttömyys ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittu eläkeiän asteittainen nousu on lisännyt huomattavasti eläkeiän kynnyksellä olevien työllisyyttä. Samaan aikaan myös työttömyys ja työkyvyttömyyseläkkeellä olo ovat kasvaneet selvästi.

Lue lisää Etk:fissä:

Työllisyys on kasvanut merkittävästi eläkeiän nousun myötä – myös työttömyys ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet (15.6.2023)

Aiheesta muualla:

Vuoden 2017 eläkeuudistus: Vanhuuseläkeiän nousun vaikutus työllisyyteen ja muihin työmarkkinatiloihin (Julkari)

Vanhuuseläkkeelle siirtyneillä ammattiluokkien väliset erot fyysisessä toimintakyvyssä kasvoivat, työkyvyttömyyseläkeläisillä kaventuivat

Erot fyysisessä toimintakyvyssä ammattiluokkien välillä kasvoivat vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen ja vähenivät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen jälkeen. Helsingin yliopiston ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa on tarkasteltu ensi kertaa toimintakyvyn kehittymistä sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Vanhuuseläkkeelle siirtyneillä ammattiluokkien väliset erot fyysisessä toimintakyvyssä kasvoivat, työkyvyttömyyseläkeläisillä kaventuivat (24.5.2023)

Aiheesta muualla:

Trajectories in physical functioning by occupational class among retiring women: the significance of type of retirement and social and health-related factors. Journal of Epidemiology & Community Health (BMJ) | Artikkelin hyväksytty käsikirjoitus (Helda)

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä eroja julkisen ja yksityisen sektorin välillä

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus julkisen ja yksityisen sektorin palkansaajilla, prosenttia. Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet suhteessa riskiväestöön 100 henkilövuotta kohden. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy julkisen sektorin palkansaajista noin 0,4 prosenttia miehistä, lähes 0,5 prosenttia naisista ja noin 0,45 prosenttia kaikista palkansaajista. Yksityisellä sektorilla vastaavat luvut ovat naisilla, miehillä ja kaikilla noin 0,5 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyy puolestaan julkisella sektorilla noin 0,2 prosenttia miehistä, 0,5 prosenttia naisista ja 0,45 prosenttia kaikista palkansaajista. Yksityisellä sektorilla vastaavat luvut ovat noin 0,1 prosenttia miehistä, 0,2 prosenttia naisista ja alle 0,2 prosenttia kaikista palkansaajista. Kaikille työkyvyttömyyseläkkeille siirtyy julkisella sektorilla lähes 0,7 prosenttia miehistä, 1 prosentti naisista ja 0,9 prosenttia kaikista palkansaajista. Yksityisellä sektorilla kaikille työkyvyttömyyseläkkeille siirtyy noin 0,6 prosenttia miehistä, lähes 0,7 prosenttia naisista ja 0,65 kaikista palkansaajista.

Julkiselta sektorilta siirrytään yksityistä sektoria yleisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Erot yksityisen ja julkisen sektorin välillä ovat erityisen suuria osatyökyvyttömyyseläkkeissä. Lisäksi erot vaihtelevat ammattiryhmittäin. Tutkimusartikkeli on julkaistu Scandinavian Journal of Public Health -lehdessä.

Lue lisää Etk:fi:ssä:

Miksi julkiselta sektorilta siirrytään työkyvyttömyyseläkkeelle yleisemmin kuin yksityiseltä sektorilta? (13.3.2023)

Aiheesta muualla:

Contribution of age, gender and occupational group to the higher risk of disability retirement among Finnish public sector employees (Julkari)

Suomalaisten eläkeaikeet myöhentyneet samaa tahtia kuin vanhuuseläkeikä on noussut

Suomessa aiottu eläkeikä on noussut samaa tahtia kuin alin vanhuuseläkeikä vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen. Monissa muissa maissa eläkeaikeet ovat pysyneet lähes ennallaan eläkeuudistuksista huolimatta.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Suomalaisten eläkeaikeet myöhentyneet samaa tahtia kuin vanhuuseläkeikä on noussut (25.4.2023)

Eläkeiän nosto eläkeuudistuksessa 2017 onnistui – vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentynyt merkittävästi

Vanhuuseläkkeelle siirtymisikä, prosenttisosuudet ikäluokista. Vuonna 1954 syntyneistä 55 prosenttia jäi eläkkeelle ennen 63 vuoden ja 9 kuukauden ikää. Yksityisellä sektorilla työskentelevistä ennen tätä ikää siirtyi eläkkeelle 67 prosenttia ja julkisella sektorilla 36 prosenttia. 1957 syntyneistä puolestaan kaikkiaan 97 prosenttia siirtyi eläkkeelle 63 vuoden ja 9 kuukauden iän jälkeen. Yksityisellä sektorilla työskentelevistä näin teki 99 prosenttia ja julkisella sektorilla 97 prosenttia.

Työkuukaudet 63 ja 65 ikävuoden välillä, mediaani. Vuonna 1954 syntyneillä näiden ikävuosien välillä kertyi kaikkiaan 12 työskentelykuukautta, yksityisellä sektorilla 7 kuukautta ja julkisella sektorilla 16 kuukautta. Vuonna 1957 syntyneillä puolestaan 63 ja 65 ikävuoden välillä kertyi kaikkiaan 16 työskentelykuukautta, yksityisellä sektorilla 14 kuukautta ja julkisella 20 kuukautta.

Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt huomattavasti erityisesti yksityisellä sektorilla, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta. Lisäksi työskentely 63 ikävuoden jälkeen on lisääntynyt selvästi juuri yksityisillä aloilla. Vanhuuseläkeiän asteittaisesta noususta sovittiin vuoden 2017 eläkeuudistuksessa.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Eläkeiän nosto eläkeuudistuksessa 2017 onnistui – vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentynyt merkittävästi (24.1.2023)