Tutkimusseminaarit
Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimusseminaareissa esitellään uusinta tutkimusta eläketurvan kehittämisen kannalta tärkeistä aiheista niin Suomessa kuin muuallakin. Tutkimusseminaareillamme pyrimme edistämään tutkijoiden, asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden vuoropuhelua sekä eläketutkimuksen vaikuttavuutta.
Seminaarit ovat maksuttomia ja avoimia kaikille ja niitä järjestetään sekä suomen- että englanninkielisinä. Tilaisuudet järjestetään joko webinaareina Teams-sovelluksessa tai seminaarina paikan päällä.
ETK Pension Research Forum -tutkimuswebinaarisarja
Työskenteletkö eläkkeisiin liittyvän tutkimuksen parissa? Tarjoamme kaikille avoimen mahdollisuuden esitellä työtään laajalle ja kansainväliselle yleisölle, johon kuuluu eläkealan asiantuntijoita, tutkijoita, sidosryhmiä ja päätöksentekijöitä.
Kutsumme mukaan ETK Pension Research Forum -tutkimuswebinaariin valmiita tai käynnissä olevia tutkimuksia, jotka liittyvät eläkkeisiin, eläkkeelle siirtymiseen, työuriin tai väestön ikääntymiseen. Ensimmäinen webinaari järjestetään 17.3.2025, ja siihen toivomme erityisesti – muttei yksinomaan – tutkimuksia, jotka käsittelevät eläkeuudistusten vaikutuksia työllisyyteen, eläkkeelle siirtymiseen ja toimeentuloon.
Pyydämme lähettämään tutkimuspaperisi tai laajennetun tiivistelmäsi 2.12.2024 mennessä. Täytä hakemus Webropolissa. Päätöksistä ilmoitetaan joulukuun 2024 loppuun mennessä.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Tutkimuswebinaari: Sosioekonomiset erot työuran pituudessa ja työllisyyden kasvussa eläkeiän kynnyksellä
Maanantaina 11. marraskuuta 2024, 14.00–15.15
Teams-webinaari
Miten sosioekonominen asema näkyy työ- ja eläkevuosien määrässä? Entä miten eläkeiän nousu on vaikuttanut työllisyyteen? Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaarissa maanantaina 11.11.2024 keskustellaan tuoreista työuriin ja työllisyyteen liittyvistä tutkimustuloksista.
Suomalaisten elinikä on pidentynyt. Missä määrin elinajan piteneminen tuo lisää työ- tai eläkevuosia? Kaikilla ei ole mahdollisuuksia jatkaa työssä vanhemmalle iälle, vaan henkilön sosioekonominen asema näkyy muun muassa siinä, miten pitkään hän on työssä tai eläkkeellä. Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkimuksessa on tarkasteltu odotettavissa olevan työuran pituutta sosioekonomisen aseman mukaan Suomessa viime vuosikymmeninä.
Väestön ikääntymiseen on varauduttu eläkejärjestelmän uudistuksilla muun muassa nostamalla eläkeikää. Tavoitteena on kannustaa pidempiin työuriin ja varmistaa eläkkeiden rahoituksen kestävyys. Eläkeiän nousu onkin kasvattanut työllisyyttä merkittävästi – työntekijäammateissa enemmän kuin ylemmillä toimihenkilöillä. Eläketurvakeskuksen ekonomisti Satu Nivalainen on tarkastellut eläkeiän nousun työmarkkinavaikutuksia vuosina 1954–1957 syntyneillä.
Ohjelma
Esitykset:
- Taina Leinonen (Työterveyslaitos, LIFECON): Odotettavissa oleva työuran pituus sosioekonomisen aseman mukaan Suomessa 1991–2020
- Satu Nivalainen (Eläketurvakeskus): Vanhuuseläkeiän nousun vaikutukset vuosina 1954–1957 syntyneillä ja sosioekonomiset erot
Kommentit:
- Tarmo Valkonen (Etla)
Moderaattori:
- Ilari Ilmakunnas (Eläketurvakeskus)
Ilmoittaudu webinaarin Webropolissa. Ilmoittautumisen jälkeen saat sähköpostiisi vahvistuksen ja kalenterikutsun, jossa on Teams-linkki.
Tervetuloa!
Aiemmat seminaarit
2024
- Tutkimusseminaari: Työ murroksessa – työurat pitenevät ja kevytyrittäjyys yleistyy (13.5.2024)
- Early exit or working longer through flexible retirement? Lessons from the Nordic countries (22.4.2024)
2023
- Working in retirement (20.11.2023)
- Will the 2023 pension reform really strengthen the sustainability of the Dutch pension system? (1.11.2023)
- Työstä eläkkeelle – miten työ ja työolot vaikuttavat eläkkeelle siirtymiseen? (18.9.2023)
- Youth employment insecurity and pension adequacy (8.5.2023)
- Eläkeiät nousevat – miten eläkeuudistukset vaikuttavat työllisyyteen ja eläkkeelle siirtymiseen? (27.3.2023)
2022
- Työnantajien näkemyksiä työurien pidentämisestä (14.11.2022)
- Miten muuttuvat vanhuuseläkkeelle siirtyminen ja eläkeläisten kokemukset toimeentulosta eläkeaikana? (26.9.2022)
- Työmarkkinoilta poistumisikä Pohjoismaissa ja Euroopassa – kehitys ja erot (7.6.2022)
- Eläkeikä nousee ja henkilöstö ikääntyy – mitä ajattelevat työnantajat? (16.5.2022)
- Pension reforms and extending working lives: Lessons from Finland and the United Kingdom (10.5.2022)
- Uusia näkökulmia eläkeläisköyhyyteen (14.3.2022)
2021
- Mielenterveys ja työkyvyn haasteet Pohjoismaissa (8.11.2021)
- Ajankohtaista työkyvystä ja työkyvyttömyydestä (12.10.2021)
- Pitääkö työurista huolestua? (13.9.2021)
- Toimeentulon muuttuminen eläkkeelle siirryttäessä ja varautuminen eläkeaikaan (25.5.2021)
- Kasvavatko erot eläkkeen riittävyydessä ja eläkkeelle siirtymisessä? (10.5.2021)
- Edistävätkö joustavat eläkemuodot työurien pidentämistä? (19.4.2021)
2020
- Eläkeosaaminen Suomessa ja Ruotsissa (3.12.2020)
- Työeläkekuntouksen onnistumiset ja kipukohdat (10.11.2020)
- Vauvakato: syyt, seuraukset ja näkymät (27.2.2020)
- Miten Suomen eläketurva pärjää OECD-vertailussa? (4.2.2020)
2019
- Pension Adequacy in Europe –Today and Tomorrow (17.9.2019)
- Eläkeuudistusten vaikutus eläkkeelle siirtymiseen ja eläkeaikeisiin (11.6.2019)
- Saksan eläkeuudistukset muuttuvassa yhteiskunnassa (23.5.2019)
- Eläkeläisten toimeentulo uuden tutkimustiedon valossa (4.4.2019)
- Työpaikkatekijöiden vaikutus työmarkkinoilta poistumiseen (14.2.2019)
2018
- Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäyspäätökset tarkastelussa – mikä selittää hylkäyspäätösten kasvua, mitä tapahtuu hylkäyspäätöksen saaneille? (4.10.2018)
- Flexible retirement – Do Pension Reforms Work in the Expected Direction? (5.9.2018)
- ETK Conference: Gender inequalities in employment and pensions (18.5.2018)
- Eläkeläisten toimeentulo (26.4.2018)
- Pension information and retirement behaviour (22.3.2018)
