Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen yrittäjän eläkelain muuttamisesta. Esityksen keskeisenä tavoitteena on uudistaa YEL-työtulon määräytymistä siten, että yrittäjälle tarjotaan hallittua valinnanvapautta työtuloperusteen valintaan. YEL-vakuuttamisvelvollisuuden edellytykset säilyvät uudistuksessa ennallaan.
Ammatillista kuntoutusta saaneista vain noin 20 prosenttia oli eläkkeellä neljän vuoden jälkeen, kun taas hylkäävän kuntoutuspäätöksen saaneista eläkkeellä oli 40 prosenttia.
Työeläketurvaa kehitetään harvemmin tehtävillä isoilla uudistuksilla ja lisäksi jatkuvalla lainsäädännön kehittämisellä. Vaikka yksittäiset lakimuutokset voivat vaikuttaa pieniltä, niillä varmistetaan työeläkkeen toimivuus myös muuttuvassa työelämässä. Nostan esiin muutamia työeläkealan kannalta ajankohtaisia lakihankkeita.
Nordea julkisti viime viikolla eläkekyselynsä tuloksia luottamuksesta eläkejärjestelmään ja omasta varautumisesta. Aihe on kiinnostava monestakin syystä. Luottamuksessa on kysymys myös siitä, miten hyvin eläketurvan säännöt tunnetaan. Luottamukseen pitäisi vaikuttaa myös eläketurvan rahoituksen objektiivinen tila. On myös kiinnostavaa, miten eläketurvan ja sen rahoituksen tunteminen vaikuttavat ihmisten säästämiskäyttäytymiseen.
Työeläkekuntoutus on keskeinen keino tukea työssä jatkamista tilanteissa, joissa työkyky on heikentynyt. Mutta miten kuntoutus jakautuu hyvinvointialueiden välillä – ja vastaako sen määrä alueellista tarvetta?
Kevään 2027 eduskuntavaalit lähestyvät, ja eläketurvan kehittämiseen ja uudistamiseen liittyvistä kysymyksistä keskustellaan julkisuudessa paljon. Poliitikot esittävät erilaisia näkemyksiä eläketurvasta, mutta eri puolueiden äänestäjien näkemykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Ruotsin rahastoeläkejärjestelmästä julkaistu Pensionsmyndighetenin tuore arvio piirtää kokonaiskuvan, joka on vakuuttava, mutta samalla kysymyksiä herättävä. Rahastoeläke onnistuu siinä, missä sen on tarkoituskin onnistua – tuotoissa. Sen sijaan maksussa olevan eläkkeen vakaus jää tavoitteesta. Myös valinnanvapaus toteutuu, mutta sen laatu herättää kysymyksiä.
Eläketurvakeskuksen julkaisemat uudet pitkän aikavälin laskelmat voivat lyödä monet ällikällä. Laskelmilla on varmasti vaikutuksensa eläketurvaa ja sen rahoitusta koskevan keskustelun sisältöön. Voi jopa olla, että olemme kokonaan uudenlaisen luvun äärellä suomalaisen eläketurvan historiassa.
Joka kymmenes 55–65-vuotias on työtön. Tarkempi ikäjaottelu paljastaa, että iän karttuessa työttömien välillä on selviä eroja.
EU:n ja OECD:n tuoreissa vertailuissa Suomi nousee julkisten menojen kärkeen. Pelkkä prosenttiluku suhteessa bruttokansantuotteeseen ei kuitenkaan kerro menoista riittävästi. Erityisesti eläketurvan rakenne ja lisäeläkkeiden rooli vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miltä julkiset menot tilastoissa näyttävät.
