Eläketurvakeskuksen julkaisemat uudet pitkän aikavälin laskelmat voivat lyödä monet ällikällä. Laskelmilla on varmasti vaikutuksensa eläketurvaa ja sen rahoitusta koskevan keskustelun sisältöön. Voi jopa olla, että olemme kokonaan uudenlaisen luvun äärellä suomalaisen eläketurvan historiassa.
Joka kymmenes 55–65-vuotias on työtön. Tarkempi ikäjaottelu paljastaa, että iän karttuessa työttömien välillä on selviä eroja.
EU:n ja OECD:n tuoreissa vertailuissa Suomi nousee julkisten menojen kärkeen. Pelkkä prosenttiluku suhteessa bruttokansantuotteeseen ei kuitenkaan kerro menoista riittävästi. Erityisesti eläketurvan rakenne ja lisäeläkkeiden rooli vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miltä julkiset menot tilastoissa näyttävät.
Kanadan malli nousee suomalaisessa eläkekeskustelussa esiin yhä uudelleen. Sillä tarkoitetaan milloin yhtä suurta sijoittajaa, milloin koko eläkejärjestelmän keskittämistä. Mutta mistä Kanadan mallissa oikeastaan on kyse – ja mistä ei?
Eläkeaikaan varautuminen on yleistynyt viime vuosikymmenen aikana kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisen nopeasti nuorilla aikuisilla. Samalla miesten ja naisten välinen ero säästämisessä on muuttunut: nuorimmissa ikäluokissa miehet säästävät naisia useammin, mutta erot pienenevät iän myötä ja tasoittuvat kokonaan eläkeikää lähestyttäessä.
Vaikka sopisit palkkaamasi ”kevytyrittäjän” kanssa, että hän ei työskentele sinulle työsuhteessa, työsuhde voi silti todentua. Näin on, mikäli työsopimuslaissa olevat työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät. Säästät rahaa, kun työeläkevakuuttaminen on hoidettu oikein heti alusta lukien. Tarvittaessa Eläketurvakeskus järjestää vakuuttamisen kuntoon pakkovakuutuksella.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on päättänyt kehysriihen yhteydessä merkittävästä muutoksesta yrittäjien työeläkevakuuttamiseen. Yritystoiminnasta saadut ansiot tulevat vaikuttamaan kaikkien yrittäjien vakuuttamisen. Ansioiden merkitykselle työtulossa asetetaan vähimmäisvaatimus. Muotonsa saavassa hybridimallissa lisätään yrittäjien mahdollisuutta valita vakuuttamisperusteensa.
Ruokalähettien oikeudellinen asema on ollut viime vuosina yksi keskeisimmistä alustatyöhön liittyvistä kysymyksistä. Alkuvaiheessa eri instanssien ratkaisut työntekijän ja yrittäjän välisestä rajanvedosta erosivat toisistaan, mutta viime vuosina oikeuskäytäntö on selvästi yhdenmukaistunut.
Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on selvästi suurempi Pohjois- ja Itä-Suomessa sijaitsevissa maakunnissa syntyneillä kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Eläkekeskustelussa nostetaan usein esille erot työeläkemaksuista saatavassa vastineessa. Erityisesti tätä keskustelua käydään sukupolvinäkökulmasta. Samanaikaisesti suurempaa vastinetta saaneet syntymäkohortit ovat pienentyneet, ja tämä kehityskulku vain kiihtyy. Kaikista suurinta vastinetta työeläkemaksuilleen saaneet ovat iältään 80 vuoden molemmin puolin.
