Vuonna 2019 tehtyyn hallitusohjelmaan sisältyy eläketurvaan tehtäviä muutoksia. Lisäksi työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat tehneet keskenään sopimuksen työeläkkeiden kehittämislinjauksista.

Eläkelakien yhdistäminen

Kunnallisen ja yksityisen sektorin työntekijöiden työeläkejärjestelmät ehdotetaan yhdistettäväksi. Vaikka nykyiset työeläkkeen määräytymissäännöt ovat pitkälti yhteneväiset, on kuntien työntekijöillä siirtymäsäännösten johdosta vielä mm. yleisestä poikkeavia eläkeikiä. Lisäksi merkittäviä eroja on eläkkeiden rahoituksessa.

Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus kunnallisen eläkejärjestelmän ja yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän yhdistämisestä eläkejärjestelmien erillisyyttä selvittäneen työryhmän ehdotusten ja päälinjausten pohjalta. Työryhmän toimikausi on 19.8.2019 – 31.12.2021. Työryhmällä on useita alatyöryhmiä.

Puheenjohtajana toimii Heli Backman (STM), sihteerinä Carita Wuorenjuuri (STM), jäsenet ministeriöistä, työmarkkinajärjestöistä, TELAsta ja KELAsta. Pääryhmässä ETK:n edustaja on Karoliina Kiuru.

Aiheesta muualla:

Osittain työkykyisten työnteon kannusteet

Osatyökyvyttömyyseläkkeen työnteon kannustavuuden parantaminen on ollut vireillä jo edellisen hallituksen ajoilta. Työryhmän tarkoituksena on valmistella hallituksen esitys eduskunnalle ns. lineaarisesta mallista. Hallituksen esitys on tarkoitus viedä eduskuntaan syksyllä 2022. Muutos tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Määräaikaista työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annettua lakia jatkettaisiin, kunnes lineaarinen malli on tullut voimaan.

Työryhmän puheenjohtajana toimii Pirjo Moilanen (STM) ja Eläketurvakeskuksesta työryhmässä on mukana Marjukka Hietaniemi ja Mari Kuuvalo. Työryhmässä on jäseniä STM:stä, työmarkkinajärjestöistä, Kelasta, TELA:sta ja Invalidiliitosta.

Eläketurvakeskuksen vetämät taustaryhmä ja tietojärjestelmäryhmä selvittelevät mallin toimeenpanon yksityiskohtia. Ryhmissä on eläkelaitosten edustus.

Aiheesta muualla:

Perhe-eläke

Perhe-eläkettä ehdotetaan muutettavaksi aikaisempaan selvitykseen perustuen muun muassa siten, että leskeneläke tehtäisiin määräaikaiseksi ja lapseneläkettä maksettaisiin pidempään. Kolmikantainen työryhmä on valmistellut hallituksen esityksen (HE 66/2021), joka annettiin eduskunnalle keväällä 2021. Työryhmää veti Hannu Ijäs (STM) ja Eläketurvakeskuksesta työryhmässä oli mukana Carita Wuorenjuuri. Uudistuksen suunniteltu voimaantulo on vuoden 2022 alusta.

Aiheesta muualla:

Yrittäjien eläketurva

Yrittäjien eläkejärjestelmän uudistuksia on pohdittu jo aikaisemman hallituksen aikana. Nyt työtä jatketaan. Tavoitteena on mm. se, että yrittäjien työtulo vastaisi paremmin todellisia tuloja ja siten eläketurva parantuisi. Työryhmä käynnistyi syksyllä 2020 ja lakiesityksiä odotetaan hallituskauden aikana. Ryhmän puheenjohtajana on toiminut keväällä 2021 Heli Backman. Eläketurvakeskuksesta mukana ovat Anniina Alaluusua ja Jaakko Kiander.

Aiheesta muualla:

Kuntoutuksen kehittäminen

Kuntoutuksen uudistamiskomitea teki vuonna 2017 yhteensä 55 ehdotusta kuntoutuksen uudistamiseksi. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma perustuu kuntoutuskomitean ehdotuksiin. Kuntoutusta kehitetään vuosina 2020-2022 komitean ehdotusten mukaisesti. 

Toimintasuunnitelma sisältää konkreettiset toimenpiteet kaikille kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotuksille. Kuntoutusta kehitetään osana valtakunnallisia muutosohjelmia ja erillisinä lakihankkeina. Sosiaalivakuutukseen liittyviä kuntoutuksen muutoksia valmistelee kolmikantainen epävirallinen työryhmä. Työryhmää vetää johtaja Liisa Siika-aho (STM). Eläketurvakeskuksesta työhön osallistuu Janne Pulkkinen.

Aiheesta muualla:

Sosiaaliturvan kokonaisuudistus

Hallitusohjelmaan kirjattu sosiaaliturvan kokonaisuudistus on käynnistynyt maaliskuussa 2020. Uudistusta valmistelemaan on perustettu parlamentaarinen komitea. Komitean toimikausi on 23.3.2020 – 31.3.2027.

Komitean puheenjohtajana toimii tutkimusprofessori Pasi Moisio, THL. Pääkomitean apuna työskentelee 5 jaostoa. Komitean pysyvänä asiantuntijajäsenenä on ETK:sta Jaakko Kiander. Lisäksi kolmessa jaostossa on ETK-edustus: työ- ja toimintakykyjaostossa (Marjukka Hietaniemi), hallintojaostossa (Jaana Rissanen) ja tutkimus- ja arviointijaostossa (Susan Kuivalainen).

Aiheesta muualla: