Ajankohtaiset kehittämishankkeet

Petteri Orpon vuoden 2023 kesäkuussa aloittaneen hallituksen ohjelmaan sisältyy useita eläketurvaan liittyviä kirjauksia, jotka on joko jo toteutettu tai ovat parhaillaan valmistelussa.

Työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden parantaminen

Eläkeuudistus on hyväksytty eduskunnassa 29.5.2026. Uudistuksen tarkoituksena on työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden parantaminen ja julkisen talouden vahvistaminen eläkelaitosten sijoitustuottoja lisäämällä.

Kirjaus eläkeuudistuksesta on sisältynyt Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan. Eläkeuudistukseen liittyvää tietoa on kerrottu yksityiskohtaisemmin omalla sivustollaan.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Eläkeuudistus 2025

YEL-järjestelmän kehittäminen

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti filosofian tohtori Jukka Rantalan selvityshenkilöksi kartoittamaan yrittäjien eläkejärjestelmän (YEL) kehittämistarpeita Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti 20.12.2024. Selvityksellä oli tarkoitus hakea ratkaisuja, joilla yrittäjän eläkemaksun ja eläkkeen perustana olevan työtulon määrittämistä kehitettäisiin nykyisestä. Selvityshenkilö arvioi työnsä yhteydessä myös muita tarpeellisia muutoksia yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämiseksi. Selvitys julkaistiin 5.12.2025.

Hallitus sopi YEL-järjestelmän uudistamisesta kevään 2026 kehysriihessä. Hallitus käynnistää YEL-uudistuksen osana jatkotyön rahastoinnin käynnistämisestä. Lisäksi selvitetään YEL-järjestelmän hallinnollisten kustannusten alentamista.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Yrittäjien eläkejärjestelmän (YEL) kehittäminen – Eläketurvakeskus

Aiheesta muualla:

Hallitusohjelman muita eläkejärjestelmään liittyviä kirjauksia

Hallitusohjelmassa on työkyvyttömyyseläkkeen ja sen aikaisen työansion yhteensovittamiseen liittyvät kirjaukset julkisen talouden kannalta kustannustehokkaan osatyökyvyttömyyden ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen lineaarimallin käyttöönottamisesta sekä työkyvyttömyyseläkkeen lepäämissäännöksen vakinaistamisesta.

Lepäämislain määräaikainen jatko on hyväksytty eduskunnassa vuoden 2027 loppuun.
Työkyvyttömyyseläkkeen ja sen aikaisen työansion yhteensovittamisesta 1.1.2028 alkaen (joustomalli) on annettu hallituksen esitys eduskunnalle 16.4.2026.

Iäkkäämpien työntekijöiden työllistämiseen liittyviä taloudellisia velvoitteita kevennetään hallitusohjelman mukaan mm. siten, että yli 55-vuotiaina aidosti uusina työntekijöinä palkatuista henkilöistä yrityksille syntyvä työnantajien työeläkemaksun maksuluokkavaikutus poistetaan.

Muutos on vahvistettu TyEL-yhtiöiden maksuluokkamalliin.

Hallitusohjelman mukaan sekä vuorotteluvapaajärjestelmästä että aikuiskoulutustukijärjestelmästä luovutaan.

Vuorotteluvapaajärjestelmä on lakkautettu 1.8.2024 alkaen.
Aikuiskoulutustukijärjestelmä on lakkautettu 1.6.2024 alkaen.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistus

Sosiaaliturvan kokonaisuudistus käynnistyi maaliskuussa 2020 vuonna 2019 sovitun hallitusohjelman mukaisesti. Uudistusta valmistelemaan perustettiin parlamentaarinen komitea. Komitean toimikausi on 23.3.2020 – 31.3.2027.

Komitean puheenjohtajana toimii tutkimusprofessori Pasi Moisio, THL. Komitean pysyvänä asiantuntijajäsenenä ensimmäisellä kaudella oli ETK:sta Mikko Kautto ja pääkomitean apuna työskenteli viisi jaostoa, joista kolmessa oli jäseniä Eläketurvakeskuksesta. Komitean väliraportti julkaistiin maaliskuussa 2023. Siihen pohjautuvat vuoden 2023 hallitusohjelmaan otetut kirjaukset, jotka liittyvät mm. sosiaaliturvan yksinkertaistamiseen ja yhden perusturvaetuuden kehittämiseen.

Komitean toisella kaudella komitean asiantuntijajäsenenä ETK:sta toimii osastopäällikkö Susan Kuivalainen. Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi asettanut komitealle arviointi- ja selvitysryhmän, jonka tehtävänä on tuottaa arviointeja ja selvityksiä, toteuttaa komitean ehdotuksia koskevat esivalmistelun selvitykset ja arvioinnit sekä tukea komitean työn vaatimien laajempien selvitys- ja tutkimushankkeiden suunnittelussa ja koordinoinnissa. ETK:n jäsen tässä ryhmässä on erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.