Eläkkeiden rahoitus eri maissa

Työeläkkeet rahoitetaan pääsääntöisesti työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla. Lisäksi niiden rahoittamiseen voidaan käyttää eläkevaroja. Osa eläkkeistä kustannetaan myös yleisin verovaroin. Esimerkiksi Tanskassa verotulojen osuus lakisääteisen eläkejärjestelmän kokonaisrahoituksesta on merkittävä.

Alla kerrotaan tarkemmin eläkerahastoista ja eläkemaksutasoista eri maissa.

Eläkevarat

Suomessa lakisääteinen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Esimerkiksi yksityisen sektorin eläkkeitä on rahastoitu osittain järjestelmän voimaantulosta (1962) asti. Monissa muissa Euroopan maissa ns. puskurirahastoja on luotu vasta 1990-luvulla ja usein lakisääteinen järjestelmä on lisäksi lähtökohdiltaan jakojärjestelmätyyppinen ilman varsinaista etukäteisrahastointia. Tästä syystä kertyneet lakisääteiset eläkevarat ovat Suomeen verrattuna suhteellisesti pienempiä.

Lisäeläkejärjestelmät tai niin sanotut työmarkkinaeläkkeet ovat tavallisesti rahastoituja. Esimerkiksi Tanskan ja Hollannin mittavat eläkevarat ovat seurausta kattavista ja täysin rahastoiduista lisäeläkkeistä. Poikkeuksellisesti Ranskassa pakolliset lisäeläkkeet AGIRC ja ARRCO ovat jakojärjestelmärahoitteisia.

Seuraavassa vertailukuviossa on esitetty eläkevarojen koko eri maissa suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Tilastot kattavat lakisääteiset eläkkeet (ns. I pilari) ja työmarkkinapohjaiset lisäeläkejärjestelyt (ns. II pilari), mutta eivät yksilöllisiä eläkevakuutuksia. Lähteenä on pääsääntöisesti käytetty OECD:n Global Pension Statistics -tietokantaa, jota on useiden maiden kohdalla täydennetty kansallisin tilastotiedoin.

Esimerkiksi Norjan osalta luku sisältää ammatillisten lisäeläkerahastojen lisäksi OECD:n tiedoista puuttuvan Valtion eläkerahaston (Statens pensjonsfond). Norjan erikoisuutena ovat maan mittavat öljyvarannot, joihin eläkerahasto suurelta osin perustuu. Valtion eläkerahastoa ei nimestään huolimatta ole tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan eläkemenojen kattamiseen, vaan osa sen tuotosta voidaan käyttää valtion budjetin tasapainottamiseen.

Eläkevarat olivat Norjassa yli 250 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Suomessa eläkevarat olivat vastaavasti noin 95 prosenttia. Monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa määrät ovat alle 20 prosenttia BKT:hen verrattuna.

Alla on vielä eri maiden eläkevarojen asukaskohtainen euromäärä.

Eläkevarat asukasta kohti ylittivät Norjassa 250 000 euroa vuonna 2021. Suomessa eläkevarat olivat noin 45 000 euroa asukasta kohti. Monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa määrä on alle 10 000 euroa.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:

ETK:n eläkemaksutasovertailu

Eläkemaksu- ja kustannusvertailuissa on tavallisesti mukana vain lakisääteiset eläkkeet, vaikka useissa Euroopan maissa työmarkkinoilla sovitut lisäeläkkeet muodostavat merkittävän osan kokonaiseläketurvasta.

Pelkät lakisääteiset eläkkeet kattava vertailu on erityisesti Suomen näkökulmasta ongelmallinen. Lisäeläkejärjestelmät ovat Suomessa harvinaisia ja lakisääteiset eläkemaksut muodostavat yksinään lähes koko maksun, koska meillä palkansaajan lakisääteisen työeläkkeen karttumista ei rajoiteta ansio- tai eläkekatoilla.

Todenmukaisempi ja Suomen järjestelmän kannalta vertailukelpoisempi kuva kokonaismaksurasituksesta eri maissa saadaan tarkastelemalla sekä lakisääteisten että työmarkkinoilla sovittujen lisäeläkkeiden yhteenlaskettuja maksutasoja.

Eläketurvakeskuksen vertailu eläkemaksujen tasosta antaa kuvan eläketurvan aiheuttamasta kokonaismaksurasituksesta eri maissa, kun huomioon otetaan lakisääteisten eläkemaksujen lisäksi maksut lisäeläkejärjestelmiin sekä valtion osuus rahoituksesta.

Vertailu osoittaa, että lisäeläkkeiden jättäminen vertailun ulkopuolelle antaa puutteellisen kuvan eläketurvan aiheuttamasta kokonaismaksurasituksesta eri maissa. Vertailun kannalta keskeisin tulos on maiden maksutasojen yhtenäistyminen, kun vertaillaan pelkkien lakisääteisten maksujen sijaan eläkejärjestelmien kokonaismaksurasitusta.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:

Työnantajan ja työntekijän maksuista sekä veroista kertynyt eläkemaksutulon määrä suhteessa BKT:hen (%) vertailumaissa vuonna 2020.

Eläketurvakeskus on tehnyt kansainvälisiä maksutasovertailuja jo 2000-luvun alusta lähtien. Aiemmat julkaisut löydät alla olevista linkeistä.

Aiheesta muualla:

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.