Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Siitä huolimatta monen työura katkeaa edelleen ennenaikaisesti työkyvyttömyyden takia. Työkyvyn tukeminen eri keinoin on lisääntynyt, jotta työssä jatkaminen työkykyongelmista huolimatta olisi aikaisempaa useammin mahdollista.

Työkyvyttömyyseläkkeiden ja työkyvyn tukemisen tutkimus tuottaa tärkeää tietoa eläketurvan ja kuntouksen kehittämiseen sekä laajemmin julkiseen keskusteluun. 

Nostoja työkyvyttömyyseläkkeistä ja työkyvystä: yli 50 % saa työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyssyistä, 36 % hakemuksista hylätään, työntekijäammateissa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen yleisempää kuin toimihenkilöillä, työkyvyttömyyseläkeläisten toimeentulo niukempi kuin vanhuuseläkeläisten, vajaa 1/3 palaa työhön kuntoutustuen jälkeen, lähes 80 % osatyökyvyttömyyseläkeläisistä käy työssä.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy nykyisin noin 20 000 henkilöä vuosittain. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä on tärkeää tutkia väestöryhmittäin, jotta eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä voidaan tunnistaa. 

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on viimeisen 15 vuoden aikana vähentynyt selvästi. Lasku on ollut voimakkaampaa fyysiseen terveyteen liittyvistä syistä kuin mielenterveyssyistä myönnetyissä eläkkeissä.  

Viime vuosina kehitys on ollut vaihtelevaa. Vuosina 2017 ja 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä lisääntyi, mikä johtui suurelta osin mielenterveyseläkkeiden kasvusta. Vuosina 2020 ja 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä puolestaan väheni voimakkaasti, mikä todennäköisesti liittyy tavalla tai toisella koronapandemiaan. Vuonna 2022 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli hieman enemmän kuin edellisvuonna. 

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt erityisesti yli 55-vuotiailla. Yli 60-vuotiailla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on kuitenkin lisääntynyt, mikä johtuu pääosin osatyökyvyttömyyseläkkeiden lisääntymisestä. 

Naisten osuus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä on noussut. Vuosituhannen alussa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä oli miehillä korkeampi kuin naisilla, mutta nykyisin selvä enemmistö työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä on naisia. 

Aiheesta muualla:

2000-luvun alussa sekä mielenterveyden ongelmiin että fyysisiin sairauksiin perustuva työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähentyi selvästi. Viime vuosina mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on kuitenkin taas lisääntynyt. Siten mielenterveyden ongelmat ovat aikaisempaa keskeisempi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy.  

Nykyisin mielenterveyden perusteella myönnetään noin kolmannes kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä. Mielenterveysongelmiin perustuvat eläkkeet myös tyypillisesti alkavat keskimääräistä nuorempana. Jo yli puolet työkyvyttömyyseläkettä saavista saa työkyvyttömyyseläkettä mielenterveysongelmien perusteella. 

Mielenterveysongelmien kirjo on moninainen. Masennukseen ja ahdistuneisuuteen perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet, kun taas psykoottisten sairauksien perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt.

Pidemmällä aikavälillä mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet vanhemmissa ikäryhmissä, mutta nuoremmilla ne ovat lisääntyneet tasaisesti koko 2000-luvun. Ei ole varmaa tietoa siitä, ovatko nuorten mielenterveysongelmat lisääntyneet vai johtavatko mielenterveysongelmat syystä tai toisesta aikaisempaa useammin eläkkeelle. 

Aiheesta muualla:

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen painottuu kokonaisuutena selkeästi vanhimpiin ikäryhmiin siten, että eläkkeelle siirtyminen lisääntyy erityisesti 50 ikävuoden jälkeen. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on kuitenkin kiinnittänyt paljon huomiota ja herättänyt huolta, sillä toisin kuin vanhemmissa ikäryhmissä, nuorilla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on koko 2000-luvun ajan tasaisesti lisääntynyt. 

Nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä mielenterveyden häiriöt ovat selkeästi yleisin sairausryhmä. Masennuksen osuus lisääntyy ja psykoottisten häiriöiden osuus vähenee, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse.  

Nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntymisen taustalla on erityisesti mielialahäiriöiden (masennuksen ja ahdistuneisuuden) perusteella myönnettyjen eläkkeiden lisääntyminen.  

Valtaosa nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään määräaikaisina kuntoutustukina. Kuntoutustuen muuttuminen pysyväksi työkyvyttömyyseläkkeeksi on nuorilla harvinaisempaa kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Sen sijaan kuntoutustuet jatkuvat nuorilla pidempään kuin vanhemmilla. 

Mielenterveyden ongelmiin perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus alle 35-vuotiailla miehillä / 10 000 henkilövuotta 

Diagnoosi 2007 2011 2015 2019
Masennus 3,2 3,6 4,5 5,9
Mania ja kaksisuuntainen mielialahäiriö 1,3 1,4 1 0,9
Ahdistuneisuus 1,3 1,2 1,7 2,3
Psykoottiset häiriöt 7,1 6,6 6,6 6,8
Muut mielenterveysongelmat 2,7 4 4,6 4,7
Yhteensä 15,6 16,7 18,4 20,7

Mielenterveyden ongelmiin perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus alle 35-vuotiailla naisilla / 10 000 henkilövuotta 

Diagnoosi 2007 2011 2015 2019
Masennus 5,7 5,9 7,7 10,6
Mania ja kaksisuuntainen mielialahäiriö 2 2 1,9 2,5
Ahdistuneisuus 1,3 1,8 2,4 3,1
Psykoottiset häiriöt 4,3 4 4 3,7
Muut mielenterveysongelmat 2 2,3 3,2 3,3
Yhteensä 15,4 16,1 19,3 23,1

Aiheesta muualla:

Työkyvyttömyyseläkkeelle ei siirrytä tasaisesti kaikista sosioekonomisista ryhmistä. Työntekijöiden työkyvyttömyyseläkeriski on selvästi korkeampi kuin toimihenkilöiden. Myös matala koulutustaso ja pienet tulot ovat yhteydessä korkeampaan työkyvyttömyyseläkeriskiin. Alempien sosiaaliryhmien suurempaa työkyvyttömyyseläkeriskiä selittää pitkälti se, että työntekijöillä on ylempiä toimihenkilöitä useammin fyysisesti vaativammat työolot sekä usein myös heikompi terveydentila. 

2000-luvulla sosioekonomiset erot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä ovat kuitenkin pienentyneet, kun eläkkeelle siirtyminen on vähentynyt enemmän alemmissa kuin ylemmissä sosiaaliryhmissä. Sosioekonomiset erot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä ovat suuremmat fyysisistä sairauksista kuin mielenterveyssyistä johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä. 

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä on myös ammattikohtaisia eroja. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on yleistä monissa työntekijäammateissa, kuten puutarhatyöntekijöillä, lomittajilla, siivoojilla, rakennusalan viimeistely- ja aputyöntekijöillä, lastenhoitajilla, koulunkäyntiavustajilla ja monissa terveydenhuollon avustavissa ammateissa, kuten lähihoitajilla.  

Aiheesta muualla: 

Vuonna 2022 uusista työkyvyttömyyseläkehakemuksista 36 prosenttia hylättiin. Useimmiten syynä on se, että hakijaa ei pidetä tarpeeksi työkyvyttömänä tai että työkyvyttömyys ei ole jatkunut tarpeeksi pitkään. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää vähintään vuoden yhtäjaksoista työkyvyttömyyttä. 

2000-luvulla työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus on kasvanut. Työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden taustatekijöissä tapahtuneet muutokset eivät selitä työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuuden kasvua. Mielenterveysongelmiin perustuvien työkyvyttömyyseläkehakemusten osuus on kuitenkin noussut, ja mielenterveyssyistä haettujen eläkkeiden hylkäysosuus on keskimääräistä korkeampi.  

Suuri osa hylätyn työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneista päätyy kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavien vuosien kuluessa. Myös työttömyys- ja sairauspäivärahan saaminen on yleistä hylkäyksen jälkeen. Monilla hylkäyspäätöksen saaneilla hakijoilla toimeentulon lähteet vaihtelevat seuraavien vuosien aikana. Tämä viittaa siihen, että hakijalla on tyypillisesti ainakin jonkinasteisia työkykyongelmia, vaikka työkyvyttömyyseläkehakemusta ei hyväksyttäisikään. 

Aiheesta muualla:

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää, jos työkyky on alentunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajaksi. Tätä lyhyemmän työkyvyttömyyden aikana ansionmenetystä korvataan yleensä sairauspäivärahalla. Mitä pidempään sairauspäiväraha on jatkunut, sitä suurempi on riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. 

70 prosenttia niistä, jotka ovat saaneet sairauspäivärahaa noin vuoden kestävän maksimiajan, siirtyy suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle. Lopuista hieman yli puolet hakee työkyvyttömyyseläkettä, mutta sitä ei heille tässä vaiheessa myönnetä. Vajaa puolet ei hae työkyvyttömyyseläkettä. Eläkettä hakematta jättäneet palaavat usein ansiotyöhön. Hylkäävän eläkepäätöksen saaneilla työttömyysetuuksien saaminen on yleistä. 

Työttömyys ja työkyvyttömyys kietoutuvat monin tavoin yhteen. Työttömyysetuuksien saaminen ennen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä on yleistä. Vaikka kuntoutus on työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen nähden ensisijainen vaihtoehto, on työkyvyttömyyseläkettä edeltävä ammatillinen kuntoutus melko vähäistä ja painottuu viimeisiin työkyvyttömyyseläkettä edeltäviin vuosiin.  

Aiheesta muualla:

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on yleisempää julkisella sektorilla kuin yksityisellä sektorilla. Julkiselta sektorilta siirrytään useammin osatyökyvyttömyyseläkkeelle kuin yksityiseltä sektorilta. Sen sijaan täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä sektorien väliset erot ovat vähäisiä.  

Julkisen ja yksityisen sektorin erot työntekijöiden ikä- ja sukupuolirakenteessa selittävät osittain sitä, miksi julkiselta sektorilta siirrytään useammin työkyvyttömyyseläkkeelle. Julkisen sektorin työntekijät ovat yksityisen sektorin työntekijöitä iäkkäämpiä, ja valtaosa julkisen sektorin työntekijöistä on naisia.  

Sen sijaan sektoreiden väliset erot ammattirakenteissa eivät näyttäisi juuri selittävän sektoreiden välisiä alkavuuseroja. Julkisen ja yksityisen sektorin välillä on kuitenkin sellaisia eroja työkyvyttömyyseläkkeiden rahoituksessa ja työkyvyttömyyden määrittelyssä, jotka voivat osittain selittää julkisen sektorin korkeampaa työkyvyttömyyseläkealkavuutta.  

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:

Työkyvyn tukeminen ja työssä jatkaminen 

Työssä jatkamisen tukeminen ammatillisen kuntoutuksen keinoin on yleistynyt viime vuosikymmeninä. Kuntoutustuen aikana pyritään mahdollistamaan työhönpaluu hoidon tai kuntoutuksen avulla, vaikka työkyvyttömyys pitkittyisi. Osatyökyvyttömyyseläkkeet mahdollistavat osa-aikaisen työssä jatkamisen työkykyongelmista huolimatta.  

Työkykyongelmia kokevalla henkilöllä on oikeus saada työeläkelaitoksen rahoittamaa ammatillista kuntoutusta eli työeläkekuntoutusta, jos todetaan, että hänellä on todennäköinen riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosien aikana. 

Yleisintä on työpaikalla tapahtuva ammatillinen kuntoutus, mikä tarkoittaa usein työkokeilua omalla työpaikalla tai uusissa tehtävissä. Jos työpaikalla tapahtuvaa kuntoutusta ei katsota tarkoituksenmukaiseksi, työeläkelaitos voi rahoittaa myös uudelleenkoulutusta toiseen ammattiin.  

Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus on selvästi yleisempää naisilla kuin miehillä. Sukupuolten välinen ero on erityisen suuri mielenterveyssyistä alkaneessa kuntoutuksessa. Ammatillinen kuntoutus on yleisempää suuremmilla työnantajilla. Tätä voi selittää se, että suuremmilla työnantajilla on paremmat mahdollisuudet osa-aikatyöhön ja muihin työjärjestelyihin kuin pienemmillä työnantajilla. 

Tutkimuksissa ei ole saatu selvää näyttöä siitä, että työeläkekuntoutuksella olisi merkittäviä työllisyyttä edistäviä tai työkyvyttömyyseläkkeelle päätymistä ehkäiseviä vaikutuksia ainakaan pitkällä aikavälillä. Kuntoutuksen käytännöt ovat olleet viime vuosina muutoksessa, minkä vuoksi tämänhetkisestä tilanteesta ei ole vielä saatavilla tutkimustietoa. 

Aiheesta muualla:

Kuntoutusprosessien toimivuutta on tutkittu lähinnä kuntoutuksen ammattilaisten haastatteluiden avulla. Ammattilaiset pitävät kuntoutuksen onnistumisen edellytyksinä 

  • kuntoutuksen huolellista suunnittelua ja oikea-aikaisuutta 
  • kuntoutujan motivaatiota 
  • toimivaa yhteistyötä kuntoutukseen osallistuvien tahojen välillä  
  • kuntoutujan vaikutusmahdollisuuksia. 

Lisäksi tärkeänä pidetään yksilöllistä ohjausta ja seurantaa koko kuntoutusprosessin ajan. 

Etenkin työpaikalla tapahtuvan ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu ja seuranta on nähty olennaisena kehittämisen kohteena. Ammattilaiset näkevät kuntoutusjärjestelmän eri toimijoiden yhteistyössä ja vastuunjaossa ongelmia. Myöskään tieto eri organisaatioiden välillä ei aina kulje sujuvasti. Tietosuojan tiukennukset ovat tuoneet tähän lisää haasteita.  

Tutkimusten perusteella kuntoutusprosesseja ei usein ole mielekästä arvioida vain yhden järjestelmän, kuten pelkästään työeläkekuntoutuksen, näkökulmasta. Monet kuntoutujat tarvitsevat vuoron perään tai samanaikaisesti useiden eri järjestelmien palveluja. 

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräaikaisena kuntoutustukena tai toistaiseksi voimassa olevana työkyvyttömyyseläkkeenä. Työkyvyttömyyseläke myönnetään kuntoutustukena, jos työhön paluuseen katsotaan olevan vielä mahdollisuuksia eläkkeen alkamisen jälkeen. Kuntoutustukien osuus kaikista uusista työkyvyttömyyseläkkeistä on lisääntynyt, ja nykyisin selvästi yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä alkaa kuntoutustukena.  

Suuri osa kuntoutustukena alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä muuttuu myöhemmin toistaiseksi voimassa oleviksi eläkkeiksi. Vuonna 2015 alkaneista työeläkejärjestelmän kuntoutustuista 41 prosenttia muuttui toistaiseksi voimassa olevaksi työkyvyttömyyseläkkeeksi neljän vuoden kuluessa. Työhön palanneita vastaavana aikana oli 30 prosenttia. 

Kuntoutustukea saaneiden työhön paluu on lisääntynyt ja toistaiseksi voimassa olevalle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähentynyt viime vuosina. Entistä suurempi osuus kuntoutustuista myös jatkuu pidempään kuin neljä vuotta. 

Kuntoutustuen jälkeisessä työhön paluussa on eroja diagnoosiryhmien välillä. Erityisesti mielenterveysongelmista kärsivien työhön paluun kehitys on ollut heikkoa. Vaikka he siirtyvät pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle aiempaa harvemmin, työhön paluu ei ole lisääntynyt juuri lainkaan. 

Aiheesta muualla:

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista uusista alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut viime vuosina. Nykyisin lähes joka kolmas työkyvyttömyyseläke myönnetään osatyökyvyttömyyseläkkeenä. Valtaosa osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä jatkaa työntekoa eläkkeen ohessa. 

Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajat eroavat monien tekijöiden suhteen täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista. Lähes 70 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista on naisia, ja moni on siirtynyt eläkkeelle tuki- ja liikuntaelintensairauksien vuoksi.  

Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on yleisempää työntekijäammateissa kuin ylemmillä toimihenkilöillä. Tutkimusten mukaan osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on verrattain yleistä monissa terveydenhuollon avustavissa ammateissa.  

Osatyökyvyttömyyseläkkeeltä siirrytään kohtalaisen harvoin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Neljän vuoden seuranta-aineiston mukaan kolmasosa 20–58-vuotiaista osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä siirtyi neljän vuoden seurannan aikana täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle ja noin puolella osatyökyvyttömyyseläke jatkui koko seurannan ajan. Loput siirtyivät pääasiassa joko työhön tai työttömäksi.  

Osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttuminen täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi tai muuhun tilaan neljän vuoden seurannan aikana, %

Diagnoosi Osatyökyvyt­tömyys­eläke jatkuu Täysi työkyvyt­tömyys­eläke Työ Työttömyys Vanhuus­­eläke Muu
Kaikki 52 33 9 3 1 1
Tuki- ja liikuntaelin­sairaudet 56 32 7 3 1 1
Mielenterveys­syyt 41 37 16 5 1 0
Muut sairaudet 53 33 8 3 1 3

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla: 

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ei välttämättä tarkoita kokonaan työnteon lopettamista. Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä saa ansaita enintään 40 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä 60 prosenttia eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta.   

Kun työkyvyttömyyseläke myönnetään osatyökyvyttömyyseläkkeenä, katsotaan, että työntekijällä on työkykyä jäljellä ja että hän voi jatkaa työntekoa eläkkeen ohessa. Velvoitetta työntekoon ei kuitenkaan ole. Lähes 80 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista työskentelee eläkkeen ohessa.  

Sen sijaan täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työkyky on osatyökyvyttömyyseläkkeensaajia heikompi ja työssäkäynti harvinaisempaa. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista runsas kymmenen prosenttia työskentelee eläkkeen rinnalla.  

Korkeammin koulutetut ja hiljattain työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet työskentelevät eläkkeen ohessa useammin kuin matalammin koulutetut ja pidemmän aikaa työkyvyttömyyseläkkeellä olleet.  

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:

Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeensaajien kokonaiseläke oli keskimäärin 1 163 euroa kuukaudessa. Tämä on selvästi vähemmän kuin vanhuuseläkettä saavilla. Työkyvyttömyyseläkettä saavien toimeentulo onkin usein niukkaa.  

2000-luvulla työkyvyttömyyseläkkeet ovat keskimäärin hieman pienentyneet. Tämä johtuu siitä, että työkyvyttömyyseläkkeensaajat ovat aikaisempaa nuorempia ja aikaisempaa nuorempana eläkkeelle tulleita.  

Vain kansaneläkkeenä työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on kasvanut, kun taas työeläkettä saavien osuus on pienentynyt. Vuonna 2011 voimaan tullut takuueläke on parantanut monien työkyvyttömyyseläkkeensaajien asemaa, sillä työkyvyttömyyseläkkeensaajien joukossa on paljon takuueläkettä saavia. 

Työkyvyttömyyseläkkeensaajien toimeentulo säilyy keskimääräistä matalampana myös vanhuuseläkkeellä, sillä työkyvyttömyyseläke muutetaan samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi eläkkeensaajan tullessa vanhuuseläkeikään. Työkyvyttömyyseläkkeen kautta vanhuuseläkkeelle siirtyneet henkilöt kertovat kokevansa enemmän taloudellisia vaikeuksia esimerkiksi asumis- ja terveydenhoitomenojen kattamisessa kuin sellaiset vanhuuseläkeläiset, joilla ei ole työkyvyttömyyseläketaustaa.

Aiheesta muualla:

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.