Suomen työeläkevakuutetut

Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Suomen työeläkevakuutetut
Aihealue: Sosiaaliturva
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Kyllä
ISSN: 2343-1369

Kuvaus

Tilasto kuvaa Suomen työeläkejärjestelmässä vakuutettuja henkilöitä sekä palkansaajien työeläkevakuutettuja ansioita ja yrittäjien työtuloa.

Tietosisältö

Tilasto sisältää keskeiset lukumäärätiedot kaikista 17–68-vuotiaista työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvista eli työeläkevakuutetuista ja eläkkeellä olleista. Lisäksi tilasto sisältää tietoja palkansaajien työeläkevakuutetuista ansioista ja yrittäjien työtulosta sekä palkattomien aikojen ja VEKL:n mukaan karttuneista etuuksista.

Käytetyt luokitukset

Sektori, työeläkelaki, sukupuoli ja ikä.

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Tilasto perustuu työeläkejärjestelmän ansainta- ja eläkerekisterien sisältämiin tietoihin.

Päivitystiheys

Kerran vuodessa.

Valmistumis- tai julkistamisaika

Tiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden lopussa. Julkistusaika ilmoitetaan vuosittain tilastojen julkistamiskalenterissa sivulla https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/julkistamiskalenteri/.

Aikasarja

Tilastoa on tuotettu vuodesta 2005 lähtien. Yksityisen sektorin osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1977 saakka. Tiedot ovat pääpiirteissään verrannollisia vuodesta 2007 alkaen. Yrittäjien työtulo on tuotettu tilastoon vuodesta 2022 lähtien.

Asiasanat

vakuutus, sosiaalivakuutus, eläkkeet, työeläkkeet, työsuhde, palkansaajat, palkat, yrittäjät, työtulo

Yhteystiedot

• Ota yhteyttä tilastopalveluun verkkolomakkeella

Työhön liittyvät käsitteet

Ei työssä tilastovuonna

Ei työssä tilastovuonna olevaksi katsotaan henkilö, jolla ei ole ollut tilastovuonna työeläkettä kartuttavaa työtä eikä hän ole ollut työeläkevakuutettuna YEL- tai MYEL-toiminnan perusteella. Lisäksi hänen on pitänyt olla työeläkevakuutettuna ennen tilastovuotta tai hän saa omaan työuraan perustuvaa eläkettä.

Eläkkeensaaja

Eläkkeensaajaksi katsotaan henkilö, joka saa jotakin omaan työuraan perustuvaa työeläkettä. Eläkkeensaaja voi saada vanhuus-, työkyvyttömyys-, osa-aika- tai maatalouden erityiseläkettä. Osa eläkkeensaajista saa työeläkkeen lisäksi myös Kelan maksamia eläke-etuuksia, jotka puuttuvat tästä tarkastelusta.

Ensimmäisen kerran eri työeläkelakien piiriin tullut

Tietyn työeläkelain piiriin henkilö tulee silloin, kun hänellä alkaa ensimmäinen vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluva työsuhde tai yrittäjäjakso kyseisessä työeläkelaissa. Esimerkiksi, jos henkilöllä on alkanut ensimmäinen työsuhde TyEL:n ja KuEL:n piirissä saman vuoden aikana, hän tulee kirjatuksi tilastossa molempiin lakeihin.

Ensimmäisen kerran työeläkejärjestelmän piiriin tullut

Työeläkejärjestelmän piiriin henkilö tulee silloin, kun hänellä alkaa ensimmäinen vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluva työsuhde tai yrittäjäjakso. Tämä ensimmäinen työsuhde määrittää tilastossa käytettävän sektorin.

Palkansaaja

Palkansaajalla tarkoitetaan työeläkelakien piiriin kuuluvaa työtä tekevää henkilöä, jos kysymys ei ole YEL- tai MYEL-yrittäjätoiminnasta. Mukana ovat käytännössä kaikki työssä olleet lukuun ottamatta yrittäjiä, maatalousyrittäjiä ja tiede- ja taideapurahan saajia. Tässä tilastossa palkansaajiksi katsotaan myös JuEL:n kunta-alan piiriin kuuluvat erityisryhmät, esimerkiksi luottamustoimessa olevat ja omaishoitajat. Palkansaajiksi katsotaan myös perhehoitajat, jotka ovat tehneet toimeksiantosopimuksen, vaikka he eivät olisi työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään.

Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluva

Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki, jotka ovat tilastovuonna tai sitä aiemmin olleet työeläkelakien mukaisessa työsuhteessa tai yrittäjänä. Työeläkejärjestelmän piirissä ovat siis henkilöt, joilla on eläketapahtuman sattuessa oikeus työeläkkeeseen, tai jotka saavat omaan työuraan perustuvaa eläkettä.

Työeläkelaki

Henkilö luokitellaan kuuluvaksi kaikkiin työeläkelakeihin, joiden mukaan hän on ollut vakuutettuna työhistoriansa aikana.

Työeläkesektori

Henkilö kirjautuu työeläkesektoreihin työhistoriansa eläkelakien perusteella. Jos hän on työskennellyt sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, hän kirjautuu molempien sektorien lukuihin.

Työeläkevakuutettu

Työeläkevakuutettuja ovat kaikki, jotka tilastointiajankohtana tai aikaisemmin ovat olleet työsuhteessa tai yrittäjänä, ja joilla on eläketapahtuman sattuessa oikeus työeläkkeeseen. Tyypillisesti työeläkevakuutettu ei ole vielä eläkkeellä, mutta eläkkeensaajakin voi olla vakuutettu, jos hän on ollut työssä eläkkeen rinnalla alle 68-vuotiaana.

Työssä oleva tai yrittäjänä työskentelevä

Työssä olevaksi katsotaan henkilö, joka on ollut tilastointiajankohtana työeläkettä kartuttavassa työssä tai työeläkevakuutettuna YEL- tai MYEL-toiminnan perusteella.

Työssä tilastovuoden aikana

Henkilön katsotaan olleen työssä tilastovuonna, jos hän on ollut tilastovuoden aikana työeläkettä kartuttavassa työssä tai työeläkevakuutettuna YEL- tai MYEL-toiminnan perusteella.

Työssä tilastovuoden lopussa

Vuoden lopussa työssä olevaksi katsotaan henkilö, joka on ollut työssä joulukuun aikana (kuukausitekniikkaan perustuvat työsuhteet) tai jonka työsuhde on päättynyt tai ollut voimassa vuoden lopussa (vuositekniikkaan perustuvat työsuhteet). Jos eläkkeensaaja eläkkeen ohella palkkatyössä tai toimii yrittäjänä, hänet luokitellaan työssä olevaksi.

Yrittäjä

Yrittäjällä tarkoitetaan työeläkelakien piiriin kuuluvaa henkilöä, jolla on tilastovuonna tai sitä aiemmin ollut voimassa oleva YEL- tai MYEL-vakuutus. MYEL-vakuutuksen piirissä ovat maatalousyrittäjät ja tiede- ja taideapurahan saajat.

Ansioihin liittyvät käsitteet

Palkansaajien työeläkevakuutetut ansiot

Palkansaajilla työeläkevakuutettuihin ansioihin (lyhyemmin vakuutettu ansio tai ansio) luetaan tuloerät, jotka kartuttavat työeläkettä. Pääosan ansioista muodostavat korvauksena työstä maksettu palkka, tulospalkkio tai muu vastike. Muista vastikkeista merkittävimpiä ovat erilaiset luontoisedut ja lomakorvaukset mukaan lukien työsuhteen päättyessä maksettavat korvaukset esimerkiksi pitämättä jääneestä säästövapaasta. Sen sijaan päivärahat ja optiojärjestelyt eivät yleensä kartuta työeläkettä, eivätkä ne sisälly työeläkevakuutettuun ansioon. Tässä tilastossa työeläkevakuutettu ansio sisältää myös työntekijän eläkemaksun, vaikka se ei kartuttanut työeläkettä ennen vuotta 2017.

Palkattomien aikojen ja VEKL:n mukaan karttuvat etuudet

Palkattomalla ajalla tarkoitetaan sosiaalietuusjaksoa, joka vaikuttaa tietyin edellytyksin eläkkeen määräytymiseen. Palkatonta aikaa ovat esimerkiksi vanhempainraha-, sairauspäiväraha- ja työttömyyspäivärahakaudet. Työeläkelaeissa on määritelty perusteet, joiden mukaisesti eri palkattomat jaksot vaikuttavat työeläkkeen määrään.

Valtio rahoittaa kotihoidontuesta ja suoritetuista tutkinnoista karttuvat etuudet. Ne perustuvat lakiin valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta (VEKL).

Palkattomien aikojen ja VEKL:n mukaiset etuudet rekisteröidään työeläkejärjestelmän ansaintarekisteriin. Palkattomien aikojen etuuksia kirjataan myös henkilöille, joilla ei ole työhistoriaa, ja jotka eivät näin ole työeläkejärjestelmän piirissä.

On hyvä huomata, että palkattomien aikojen rinnalla voi tehdä myös eläkevakuutettavaa työtä, ja myös siitä karttuu työeläkettä.

Vuosi- ja kuukausiansiot

Tilastoissa käytetty ansio on palkansaajalla työeläkevakuutettu (työ)ansio ja yrittäjällä työtulo. Palkansaajalla vuosiansio on saatu summaamalla yhteen vuoden aikana kertyneet työeläkevakuutetut kuukausiansiot. Yrittäjällä vuosiansiona on vakuutuksen voimassaoloaikaan suhteutettu todellinen työtulo. Yrittäjällä kuukausityötulo on muodostettu vakuutuksen voimassaolokuukausien perusteella.
Esimerkki. Palkansaaja oli työssä 20.8.–10.9. ja työeläkevakuutettu työansio oli 2 000 euroa. Tällöin tilastoissa käytetty kuukausiansio oli 2 000 €/2 kk = 1 000 €/kk, koska työ on tehty kahden eri kuukauden aikana. Jos työ olisi tehty yhden kuukauden aikana, (esim. 2.9.–22.9.), kuukausiansio olisi ollut 2 000 euroa. Jos työsuhde oli kalenterivuoden ainoa, tilastoissa käytetty vuosiansio on kummassakin tapauksessa sama 2 000 euroa.

Yrittäjän työtulo

Tässä tilastossa tarkastellaan YEL-yrittäjän vakuutettua työtuloa, jossa on otettu huomioon lisätyöeläkevakuutusmaksu ja pienennetty työeläkevakuutusmaksu (YEL 67 §). MYEL-vakuutetuilla kyseessä on vahvistettu työtulo.
Yrittäjän eläkelaki – Telp.fi
Maatalousyrittäjän eläkelaki – Telp.fi

Yrittäjän työtulon ala- ja yläraja

Yrittäjän vahvistetun vuosityötulon tulee olla lain mukaan YEL-vakuutetuilla vähintään 8 575,45 euroa ja MYEL-vakuutetuilla vähintään 4 287,73 euroa vuoden 2023 tasossa. YEL-vakuutetun vahvistetun vuosityötulon yläraja on 194 750,00 euroa vuoden 2023 tasossa. Rajat muuttuvat vuosittain palkkakertoimen muutosta vastaavasti.

Muut käsitteet

Desiili

Desiilien avulla vuoden aikana työssä olleet jaetaan ansioiden perusteella kymmeneen yhtä suureen joukkoon. Desiilirajoista nähdään ansiot, joiden alapuolelle jakaumassa jää 10 % 20 %, … , 90 % tapauksista.

Ikä

Henkilön ikä tilastovuoden lopussa.

Mediaani

Kun vuoden aikana työssä olleet asetetaan ansioiden mukaan suuruusjärjestykseen, mediaaniansio on keskimmäisen vakuutetun ansio. Keskimmäisen vakuutetun kummallekin puolelle jää yhtä monta henkilöä. Mediaani ei ole yhtä herkkä äärihavainnolle kuin keskiarvo. Erityisesti vinoissa jakaumissa, kuten ansiojakaumassa, mediaani kuvaa keskiarvoa paremmin keskimääräistä ansiotasoa.

Työeläkelait

Yksityinen sektori

• TyEL Työntekijän eläkelaki
• MEL Merimieseläkelaki
• YEL Yrittäjän eläkelaki
• MYEL Maatalousyrittäjän eläkelaki

Julkinen sektori

• JuEL Julkisten alojen eläkelaki. Laki tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Se yhdisti aiemmin voimassa olleet julkisen sektorin eläkelait KuEL, VaEL ja KiEL sekä Kansaneläkelaitoksen henkilökuntaa koskevan erillislain. Suomen Pankin eläketurvasta on säädetty julkisten alojen eläkelaissa vuoden 2021 alusta lukien. Julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluvat myös hyvinvointialueet vuoden 2023 alusta lukien.
• Ahvenanmaan maakunnan hallituksen eläkesääntö

1. Yhteystieto

1.1 Organisaatio

Eläketurvakeskus

1.2 Organisaatioyksikkö

Suunnitteluosasto

1.3 Yhteyshenkilön nimi

Jari Kannisto
Marjo Kaasila

1.4 Yhteyshenkilön tehtävä

Tilastoasiantuntija

1.5 Yhteyspostiosoite

Eläketurvakeskus
00065 ELÄKETURVAKESKUS

1.6 Yhteyssähköposti

etunimi.sukunimi@etk.fi
Tilastopalvelun yhteydenottolomake

1.7 Yhteyspuhelinnumero

029 411 20

1.8 Yhteysfaksinumero

Faksi: 09 148 1172

2. Metatiedon päivitys

2.1 Metatieto viimeksi varmennettu

28.11.2024

2.2 Metatietoa viimeksi lisätty

28.11.2024

2.3 Metatiedon viimeisin päivitys

28.11.2024

3. Tilaston kuvaus

3.1 Tilaston yleiskuvaus

Suomessa ikävälillä 17–68 tehty työ on työeläkevakuutettava. Tilasto antaa kokonaiskuvan 17–68-vuotiaiden työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvien työ- ja eläketilanteesta sekä työeläkettä kartuttavista ansioista ja työtuloista. Tilasto sisältää myös tiedot työeläkkeen määrään vaikuttavia sosiaalietuuksia saaneista henkilöistä.

3.2 Luokitukset

Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluneet henkilöt on jaoteltu työeläkevakuutettuihin ja eläkkeellä oleviin. Työeläkevakuutettujen lukumäärät esitetään luokiteltuina kahteen ryhmään: tilastointiajankohtana työssä olleisiin ja niihin, jotka eivät olleet työssä eivätkä eläkkeellä tilastointiajankohtana. Muina luokittelijoina käytetään työeläkesektoria ja -lakia sekä henkilön ikää ja sukupuolta.

Työeläkevakuutetuista ansioista ja työtuloista esitetään keskiarvo- ja mediaanitietoja työeläkesektorin ja -lain sekä sukupuolen ja iän mukaan jaoteltuina. Ansioiden suuruusjakaumat on eritelty sukupuolen ja ikäryhmän mukaan.

Palkattomilta ajoilta työeläkettä kartuttaneita etuuksia saaneiden lukumäärät esitetään etuuslajin mukaan luokiteltuna.

3.3 Kattavuus

Tilasto perustuu kokonaisaineistoon, joten se sisältää kaikki työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat 17–68-vuotiaat.

3.4 Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla.

3.5 Tilastoyksikkö

Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluva henkilö.
Työeläkettä kartuttaneet ansiot ja työtulot.

3.6 Tilaston perusjoukko

Suomen työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat henkilöt.

3.7 Viitealue

Suomi

3.8 Ajallinen kattavuus

Tilaston perustiedot ovat saatavilla vuodesta 2005 lähtien. Yksityisen sektorin osalta aikasarja alkaa vuodesta 1977.  Palkansaajien työeläkevakuutetut ansiotiedot on tuotettu tilastoon vuodesta 2015 alkaen ja yrittäjien vakuutettu työtulo on mukana vuodesta 2022 lähtien.

4. Mittayksikkö

Henkilöiden lukumäärä.
Ansio ja työtulo: €/kk ja €/vuosi (bruttomääräinen).

5. Viiteajankohta

Kalenterivuosi ja 31.12.

6. Toimintavaltuudet

6.1 Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Laissa Eläketurvakeskuksesta todetaan ETK:n tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa.

Laki Eläketurvakeskuksesta (Finlex)

6.2 Tietojen jakaminen

Osa tietoaineistosta toimitetaan Tilastokeskukselle työssäkäyntitilastoa varten.

7. Tilastollinen tietosuoja

7.1 Tietosuojaperiaatteet

Eläketurvakeskus on sitoutunut tilastotoimen perusperiaatteen mukaiseen tietosuojaan, jolla varmistetaan tiedon luottamuksellinen käsittely.

7.2 Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn eri vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa aineistoja käsitellään, ei ole pääsyä ulkopuolisilla. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan.

8. Julkistamispolitiikka

Eläketurvakeskuksen tilastot julkaistaan arkipäivisin kello 9.00 Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla. Mahdollisista poikkeuksista julkistuksen kellonajassa ilmoitetaan erikseen.

Tilastotietokannan tiedot julkaistaan avoimena datana. Tietokannan avointa rajapintaa voi hyödyntää CC BY 4.0-lisenssin puitteissa vapaasti mainitsemalla tilastotietojen lähteeksi Eläketurvakeskuksen.

8.1 Julkistamiskalenteri

Tilaston julkistamisajankohdat ilmoitetaan julkistamiskalenterissa. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan loppuvuodesta.

8.2 Pääsy julkistamiskalenteriin

Tilastojen julkistamiskalenteri

8.3 Käyttäjien käyttöoikeudet

Tilaston tiedot ovat kaikkien käytettävissä, kun ne ovat ilmestyneet ETK:n verkkosivuilla aiemmin ilmoitettuna ajankohtana.

Embargokäytäntö: Journalistin ohjeisiin sitoutuneet mediat voivat tiedustella aineistoja ETK:n viestinnästä.

ETK:n viestinnän yhteystiedot

9. Jakelutiheys

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa.

10. Saatavuus ja selkeys

10.1 Lehdistötiedote (Tilastojulkistus)

Tilaston julkistukset sijaitsevat julkaisuarkisto Julkarissa: Suomen työeläkevakuutetut (julkari).

Aiheen lehdistötiedotteet löytyvät tilaston verkkosivulta.

10.2 Julkaisut (laajemmat/muut)

Suomen työeläkevakuutetut (Julkari)
Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut, 2005–2013 (Julkari)
Avainluvut: Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat 17–68-vuotiaat
Avainluvut: Palkansaajien työeläkevakuutetut ansiot

10.3 Verkkotietokanta

Työeläkevakuutetut (PxWeb)

10.4 Yksikkötason aineistojen saatavuus

Eläketurvakeskuksen rekisteritietoja voi hakea tieteelliseen tutkimuskäyttöön.

Eläkerekisterin eläketietoja ja ansaintarekisterin työeläkevakuutettua työskentelyä koskevia rekisteritietoja voidaan käyttää tutkimuskäytössä julkisuus-, tietosuoja- sekä toisiolain mukaisesti, vaikka yksilötason tiedot ovat salassa pidettäviä. Tutkimuksen tulee olla yksilöity ja tutkimussuunnitelmaan perustuva tieteellinen tutkimus. Rekisteriaineistoa ei luovuteta kaupalliseen tarkoitukseen.

Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistojen luovuttaminen tieteelliseen tutkimukseen

11. Laadunhallinta

11.1 Laadunvarmistus

ETK on sitoutunut Suomen virallisen tilaston laatulupauksen periaatteisiin. Tilastotuotannossa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteereitä, jotka ovat yhteensopivia Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

11.2 Laadun arviointi

Tilaston laatua arvioidaan useassa eri vaiheessa tilastoprosessin aikana.

12. Relevanssi

12.1 Käyttäjien tarpeet

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta asiakaskyselyillä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan, ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

13. Tarkkuus ja luotettavuus

13.1 Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tiedot perustuvat hallinnollisiin rekistereihin. Lähtötiedot ovat yksilötasoisia, ja niiden perusteella määräytyvät vakuutetun vuosittain karttuneen työeläkkeen määrä sekä lopullinen työeläke.

13.2 Otantavirhe

–

13.3 Muut virhelähteet

Tiedot perustuvat tietyllä ajan hetkellä tehtyihin rekisteripoimintoihin, joten tilasto kuvaa poimintahetken tilannetta. Rekisterit päivittyvät jatkuvasti, ja niihin tehdään myös takautuvia muutoksia.

14. Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

14.1 Oikea-aikaisuus

Tilaston tiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden loppupuolella.

15. Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

15.1 Maantieteellinen vertailukelpoisuus

–

15.2 Ajallinen vertailukelpoisuus

Tilastoa on tuotettu vuodesta 2005 lähtien. Tilaston tiedot eri vuosien välillä ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia vuodesta 2007 alkaen. Luvuissa voi olla pieniä eroja tilasto-ohjelmistoon tehtyjen korjausten ja muutosten seurauksena.

Aikasarjojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat mm. seuraavat muutokset:

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä vakuuttamisvelvollisuuden alaikäraja palkansaajilla laski 17 vuoteen. Tämä nosti nuorten työeläkevakuutettujen lukumäärää.

Vuoden 2017 eläkeuudistus on nostanut vanhuuseläkkeen alaikärajaa kolmen kuukauden portain ikäluokkaa kohti vuonna 1955 syntyneistä alkaen. Vuonna 1962 syntyneillä vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta, kun se vielä vuonna 1954 syntyneillä oli 63 vuotta. Muutoksella on merkittävä vaikutus erityisesti 63 vuotta täyttäneiden työssä olleiden määrään.

Alimman vanhuuseläkeiän noustessa myös vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja nousee. Vuosina 1958–1961 syntyneillä ikäraja nousee 69 vuoteen ja vuonna 1962 syntyneillä ikäraja on 70 vuotta. Muutos nostaa vakuutettujen piirin yläikärajaa ja laajentaa näin tilastossa tarkasteltavien ikäluokkien määrää.

Vuoden 2019 tiedoista alkaen työeläkejärjestelmän rekisteriin talletettavat palkansaajien ansiotiedot perustuvat verottajan ylläpitämään tulorekisteriin. Tulorekisterin myötä palkkakuukausien määrä vuoden aikana on tarkentunut. Aiemmin palkansaajan työsuhteista ilmoitettiin pääsääntöisesti vuoden aikana maksettu työeläkevakuutettu ansio ja työsuhdeaika, joka saattoi sisältää myös palkattomia kuukausia. Koska tulorekisterissä on ainoastaan palkanmaksukuukaudet, kuukausiansiot kohdistuvat tarkemmin palkallisten kuukausien mukaiseksi.

Tietopohjan muutos nosti julkisen sektorin ja erityisesti JuEL:n kunta-alan kuukausiansioita, minkä vuoksi muutos vuotta 2019 vanhempiin kuukausiansioihin verrattuna on todellista suurempi. Sen sijaan kaikkien palkansaajien ja yksityisen sektorin palkansaajien vertailussa vaikutus on pieni. Myöskään vuosiansioiden vertailuun muutoksella ei ole vaikutusta.

Lisäksi tulorekisterin käyttöönoton seurauksena tilaston joissakin vuoden lopun tilannetta kuvaavissa taulukoissa esiintyy vähäistä siirtymää ryhmästä ”työssä olleet” ryhmään ”ei työssä eikä eläkkeellä” erityisesti yksityisellä sektorilla. Muutos voi hankaloittaa vertailua vuotta 2019 vanhempiin tilastovuosiin.

Vuonna 2020 palkattomien aikojen etuustietojen tilastohistoria vuoteen 2019 saakka päivitettiin elokuun 2020 rekisteritilanteen mukaisesti, koska osa palkattomien aikojen etuustiedoista oli tarkentunut takautuvasti.

Vuoden 2022 tiedoista alkaen JuEL:n kunta-alan muiden kuin työ- tai virkasuhteessa olevien (sis. omaishoitajat, perhehoitajat, luottamushenkilöt yms.) määrittelyä on muutettu. Tilastosta on poistettu henkilöt, joille ei ole rekisteröitynyt tuloja tästä toiminnasta.

Vuoden 2022 tiedoista alkaen palkansaajien ansioita käsitteleviin tilastoihin sisältyvät kaikki JuEL:n kunta-alan vakuutuksen piiriin kuuluneet. Ennen vuotta 2022 vakuutettujen ansiotilasto sisälsi JuEL:n kunta-alan osalta vain työ- ja virkasuhteessa olleet.

15.3 Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Erot käsitteiden määrittelyissä ja aineistopohjassa vaikeuttavat vertailua muiden samaa tilastoaluetta koskevien tilastojen kanssa.

16. Kustannukset ja vastausrasite

Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Eläketurvakeskuksen varoista.

17. Tietojen revisoituminen

–

18. Tilastoprosessi

18.1 Lähdeaineistot

Tilasto perustuu Eläketurvakeskuksen rekistereihin.

18.2 Tiedonkeruun tiheys

–

18.3 Tiedonkeruumenetelmä

Hallinnolliset rekisterit.

18.4 Aineiston/datan validointi

ETK:n tuotantoprosessien mukaiset tarkistukset tehdään tilastotuotannon eri vaiheissa. Lisäksi tuloksia peilataan lakimuutoksiin ja aiempien tilastovuosien tietoihin.

18.5 Tiedon käsittely

Tiedot poimitaan Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Jatkokäsittelyssä muodostetaan summatason tiedot ja tehdään tilastotaulukot.