Työeläkkeen, kansaneläke-etuuksien sekä eläkkeiden verotuksen määräytyminen vaikuttavat kaikki osaltaan eläkkeensaajan käteen jäävään nettoeläkkeeseen. Työeläkkeet nousivat työeläkeindeksin mukaisesti 6,8 prosenttia vuoden 2023 alussa. Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen määrää korotettiin kansaneläkeindeksin mukaisesti 4,2 prosenttia. Kansaneläkkeitä korotettiin myös ylimääräisellä indeksikorotuksella vuoden 2022 elokuussa 3,5 prosenttia, joten korotus on 2022 alkuun verrattuna on yhteensä 7,8 prosenttia.

Vuonna 2023 eläkkeensaajan verotusta keventävät hieman perusvähennyksen, ja eläketulovähennysten korotukset. Verotusta keventää myös kunnallis- ja valtionverotuksen uudistamisen aiheuttamat vaikutukset, kun vähennyksistä tuli yhtenäiset molemmissa verotuksissa. Vähennysten johdosta pienituloinen eläkkeensaaja ei maksa kunnallisveroa alle 12 882 euron vuosieläkkeestä (1 074 €/kk). Eläketulovähennys ulottuu 49 887 euron vuosituloihin (4 157 €/kk) asti.

Eläketulovähennyksen täysi määrä vuonna 2023 sekä vuosituloraja, josta alkaen eläkkeensaaja alkaa maksaa veroa ja vuosituloraja, josta alkaen vähennystä ei saa enää lainkaan

Täysi vähennys, euroa/vuosiEläke, josta alkaen veroa, euroa/vuosiEläke, josta ei enää vähennystä, euroa/vuosi
10 32012 88249 887

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti vuonna 2023 on 7,38. Tämä on merkittävästi matalampi kuin edellisvuonna ja johtuu siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen myötä iso osa verotuksesta siirtyi valtiolle hyvinvointialueiden rahoittamiseksi. Yleisradioveroa maksetaan 2,5 prosenttia 14 000 euroa ylittävästä vuositulosta, ja enimmäismäärä on 163 euroa. Eläke- ja etuustuloista perittävä sairaanhoitomaksumaksu on 1,57 prosenttia.

Pelkkää Kelan eläkettä saavalla nettoeläke nousi vuoden 2023 alussa edellisvuodesta 6,3 prosenttia kansan- ja takuueläkkeen indeksikorotusten seurauksena. Tätä korkeammilla tulotasoilla nettoeläke nousi 5,3–8,5 prosenttia.

Eläkkeensaajia on eniten tulotasolla, jolla eläkkeestä ei makseta veroa tai veroprosentti on pieni. Kolmanneksella eläkeläisistä eläke jää alle 1 250 euron ja verot siten alle kahdeksan prosentin. Noin 15 prosenttia eläkeläisistä saa yli 2 500 euron eläkettä, millä tulotasolla veroprosentti nousee yli 23:een. Yli 4 000 euron eläkettä saa 3,1 prosenttia eläkeläisistä, jolloin veroja maksetaan yli 30 prosenttia.

Verot ja maksut palkasta ja eläkkeestä

Alla olevassa kuvassa on verrattu palkansaajan ja eläkkeensaajan vero- ja maksurasitetta vuonna 2022 eri tulotasoilla (kuukausitulo on vuositulo/12). Palkansaajan kokonaismaksuprosentti on erilainen eri ikäisillä palkansaajilla, koska palkansaajan maksut muuttuvat iän mukaan. 68-vuotias ei maksa enää palkansaajan maksuja. Ikä vaikuttaa palkansaajien verotukseen myös uuden työtulovähennyksen kautta, jossa työtulovähennystä korotetaan 200 eurolla 60–61-vuotiaiden, 400 eurolla 62–64-vuotiaiden ja 600 eurolla 65 vuotta täyttäneiden osalta. Tämän johdosta alla olevassa kuviossa ei esitetä 60–64-vuotiaita palkansaajia.

Eläkkeensaajan maksurasite on vähennysten uudistusten vuoksi noin 1 500–2 400 euron tuloilla hieman korkeampi kuin palkansaajalla, jolla on otettu huomioon myös työttömyysvakuutusmaksu sekä korotettu työeläkemaksu. Noin 2 500 euron tuloista alkaen maksurasite on hieman palkansaajaa matalampi.

Sekä eläkettä että palkkaa

Eläkkeensaajan palkkatuloa verotetaan kuten palkkatuloa yleensäkin. Veroprosentti on eläke- ja palkkatulon yhdistelmästä yleensä pienempi kuin jos sama kokonaistulo koostuisi pelkästään palkasta tai eläkkeestä.

Vanhuuseläkkeellä voi työskennellä vapaasti, ja työkyvyttömyyseläkkeellä ansiorajojen puitteissa. Palkka- ja eläketuloja voi saada yhtä aikaa myös, jos jatkaa palkkatyössä ja ottaa osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen. Progressiivinen verotus lieventää kokonaistulojen pienentymistä, jos työtulot vähenevät. Vastaavasti verotus kiristyy, jos osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa aiemman palkkatason päälle.

Alla olevissa taulukoissa on laskettu vero- ja maksuprosentti eri tasoisilla eläkkeen ja palkan yhdistelmillä.

Taulukossa näkyy eläkkeensaajan vero- ja maksuprosentti, kun hänellä on eläkkeen lisäksi palkkatuloja. Taulukosta näkyy myös, kuinka suuri osa eläkkeen lisäksi tulevasta palkasta menee veroihin ja maksuihin.

Esimerkiksi 1 500 euron eläkkeestä veroprosentti on 13,4. Jos palkkatuloja on tämän lisäksi 6 000 euroa vuodessa, menee lisätuloista veroihin 26,7 prosenttia. Kokonaistulon vero- ja maksuprosentti on 16,7.

Verot ja maksut on laskettu 63-vuotiaalle eläkkeensaajalle, joka maksaa palkasta alempaa työeläkevakuutusmaksua (7,15 %) sekä työttömyysvakuutusmaksua ja sairausvakuutuksen päivärahamaksua.

Eläke ja palkka (excel)

Taulukossa ansaittu eläke on 1 500, 2 000 tai 3 000 euroa kuukaudessa, josta otetaan osittaisena varhennettuna vanhuuseläkkeenä (OVE) 50 prosenttia. Varhennus vuonna 1961 syntyneen ikäluokan alimmasta vanhuuseläkeiästä (64 v 9 kk) on 45 kuukautta ja varhennusvähennys yhteensä 18 prosenttia. OVE kerrotaan vielä alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella.

Taulukossa on esitetty vaihtoehdot, joissa henkilö ei työskentele OVE:n rinnalla, vähentää työskentelyä puoleen aiemmasta, tai jatkaa työskentelyä aiemmalla palkkatasolla. Esimerkissä OVE alkaa 61-vuotiaana, joten henkilö maksaa palkastaan korkeampaa työeläkevakuutusmaksua (8,65 %).

Osittainen vanhuuseläke ja palkka (excel)