Työeläkkeen, kansaneläke-etuuksien sekä eläkkeiden verotuksen määräytyminen vaikuttavat kaikki osaltaan eläkkeensaajan käteen jäävään nettoeläkkeeseen. Työeläkkeet nousivat työeläkeindeksin mukaisesti 5,7 prosenttia vuoden 2024 alussa. Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen määrää korotettiin kansaneläkeindeksin mukaisesti 5,9 prosenttia. Kelan eläkkeisiin indeksitarkistukset tehtiin siis normaalisti, mutta muita kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia jäädytettiin. Esimerkiksi eläkkeensaajan asumistuen indeksitarkistukset on jäädytetty vuosille 2024–2027.

Vuonna 2024 eläkkeensaajan verotusta keventävät perusvähennyksen ja eläketulovähennyksen korotukset. Suurituloisten ansiotuloverotusta keventää niin sanotun solidaarisuusveron alarajan nosto. Vähennysten johdosta pienituloinen eläkkeensaaja ei maksa veroa alle 13 556 euron vuosieläkkeestä (1 130 €/kk). Eläketulovähennys ulottuu 55 927 euron vuosituloihin (4 661 €/kk) asti.

Eläketulovähennyksen täysi määrä vuonna 2024 sekä vuosituloraja, josta alkaen eläkkeensaaja alkaa maksaa veroa ja vuosituloraja, josta alkaen vähennystä ei saa enää lainkaan

Täysi vähennys, euroa/vuosiEläke, josta alkaen veroa, euroa/vuosiEläke, josta ei enää vähennystä, euroa/vuosi
10 92013 55655 927

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti vuonna 2024 on 7,46. Yleisradioveroa maksetaan 2,5 prosenttia 14 000 euroa ylittävästä vuositulosta, ja enimmäismäärä on 163 euroa. Eläke- ja etuustuloista perittävä sairaanhoitomaksumaksu on 1,48 prosenttia.

Pelkkää Kelan eläkettä saavalla nettoeläke nousi vuoden 2024 alussa edellisvuodesta 5,9 prosenttia kansan- ja takuueläkkeen indeksikorotusten seurauksena. Tätä korkeammilla tulotasoilla nettoeläke nousi 5–6 prosenttia.

Eläkkeensaajia on eniten tulotasolla, jolla eläkkeestä ei makseta veroa tai veroprosentti on pieni. Noin 29 prosentilla eläkeläisistä eläke jää alle 1 250 euron ja verot siten alle neljän prosentin. Noin 17 prosenttia eläkeläisistä saa yli 2 500 euron eläkettä, millä tulotasolla veroprosentti nousee yli 20:een. Yli 4 000 euron eläkettä saa 3,6 prosenttia eläkeläisistä, jolloin veroja maksetaan yli 28 prosenttia.

Verot ja maksut palkasta ja eläkkeestä

Alla olevassa kuvassa on verrattu palkansaajan ja eläkkeensaajan vero- ja maksurasitetta vuonna 2024 eri tulotasoilla (kuukausitulo on vuositulo/12). Palkansaajan kokonaismaksuprosentti on erilainen eri ikäisillä palkansaajilla, koska palkansaajan maksut muuttuvat iän mukaan. 68-vuotias ei maksa enää palkansaajan maksuja. Ikä vaikuttaa palkansaajien verotukseen myös työtulovähennyksen kautta, koska 65 vuotta täyttänyt saa työtulovähennyksen korotettuna. Noin 1 500 euron tuloista alkaen eläkkeensaajan verotus on suurin piirtein samalla tasolla kuin alle 65-vuotiaan palkansaajan verot ja maksut.

Nettoeläkkeen kehitys

Alla olevassa kuviossa on esitetty vuonna 2014 alkaneen eläkkeen kehitys vuosikymmenen aikana. Kuviossa euromäärät on tarkistettu kuluttajahintojen kehityksen mukaisesti vuoden 2024 tasoon, eli kuvio kertoo eläkkeen ostovoiman kehityksestä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuoden 2024 inflaation oletetaan olevan 1,8 prosenttia (ETK:n suhdanne-ennuste 17.1.2024).

Vuosikymmenen aikana pelkkää Kelan eläkettä saavalla eläke on kasvanut reaalisesti noin 8 prosenttia. Tätä korkeammat eläkkeet ovat vuoden 2022 kuopan jälkeen pääosin samalla reaalitasolla kuin 10 vuotta sitten.

Sekä eläkettä että palkkaa

Eläkkeensaajan palkkatuloa verotetaan kuten palkkatuloa yleensäkin. Veroprosentti on eläke- ja palkkatulon yhdistelmästä yleensä pienempi kuin jos sama kokonaistulo koostuisi pelkästään palkasta tai eläkkeestä.

Vanhuuseläkkeellä voi työskennellä vapaasti, ja työkyvyttömyyseläkkeellä ansiorajojen puitteissa. Palkka- ja eläketuloja voi saada yhtä aikaa myös, jos jatkaa palkkatyössä ja ottaa osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen. Progressiivinen verotus lieventää kokonaistulojen pienentymistä, jos työtulot vähenevät. Vastaavasti verotus kiristyy, jos osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa aiemman palkkatason päälle.

Alla olevissa taulukoissa on laskettu vero- ja maksuprosentti eri tasoisilla eläkkeen ja palkan yhdistelmillä.

Taulukossa näkyy eläkkeensaajan vero- ja maksuprosentti, kun hänellä on eläkkeen lisäksi palkkatuloja. Taulukosta näkyy myös, kuinka suuri osa eläkkeen lisäksi tulevasta palkasta menee veroihin ja maksuihin.

Esimerkiksi 1 500 euron eläkkeestä veroprosentti on 10,0. Jos palkkatuloja on tämän lisäksi 6 000 euroa vuodessa, menee lisätuloista veroihin 20,7 prosenttia. Kokonaistulon vero- ja maksuprosentti on 12,7.

Verot ja maksut on laskettu eläkkeensaajalle, joka maksaa palkasta alempaa työeläkevakuutusmaksua (7,15 %) sekä työttömyysvakuutusmaksua ja sairausvakuutuksen päivärahamaksua.

Eläke ja palkka (excel)

Taulukossa ansaittu eläke on 1 500, 2 000 tai 3 000 euroa kuukaudessa, josta otetaan osittaisena varhennettuna vanhuuseläkkeenä (OVE) 50 prosenttia. Varhennus vuonna 1963 syntyneen ikäluokan alimmasta vanhuuseläkeiästä (65 v) on 48 kuukautta ja varhennusvähennys yhteensä 19,2 prosenttia. OVE kerrotaan vielä alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella.

Taulukossa on esitetty vaihtoehdot, joissa henkilö ei työskentele OVE:n rinnalla, vähentää työskentelyä puoleen aiemmasta, tai jatkaa työskentelyä aiemmalla palkkatasolla. Esimerkissä OVE alkaa 61-vuotiaana, joten henkilö maksaa palkastaan korkeampaa työeläkevakuutusmaksua (8,65 %).

Osittainen vanhuuseläke ja palkka (excel)

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.