Uusimmat laskelmatulokset
Väestöennuste, ikärajat ja elinaikakerroin
Raportin laskelmissa käytetty väestöennuste on laadittu Eläketurvakeskuksessa keväällä 2026. Vuoden 2025 lopussa väestön määrä oli 5,7 miljoonaa. Sen ennustetaan laskevan 5,3 miljoonaan vuoteen 2100 mennessä. Vastasyntyneen elinajanodote nousee miehillä vuoden 2025 79,8 vuodesta 91,4 vuoteen vuonna 2100 ja naisilla vastaavasti 82,3 vuodesta 93,5 vuoteen. Vuonna 2025 65 vuotta täyttäneitä oli suhteessa 15–64-vuotiaisiin 38,5 prosenttia. Vuosisadan lopussa tämä vanhushuoltosuhde nousee lähes 70 prosenttiin.
Vuonna 1955 syntyneistä alkaen vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 3 kk ikäluokkaa kohti, kunnes se on 65 vuotta vuonna 1962 syntyneillä. Vuonna 1965 syntyneistä alkaen alin vanhuuseläkeikä kytketään elinajanodotteen kehitykseen.
Vanhuuseläkkeen suuruus sopeutetaan vanhuuseläkeikäisten elinajanodotteen muutokseen elinaikakertoimen avulla. Vanhuuseläkkeisiin sovelletaan 62 vuoden täyttämisvuodelle vahvistettua elinaikakerrointa. Vuonna 2030 elinaikakertoimen arvo on 0,941 ja vuonna 2100 se on 0,831. Kullekin ikäluokalle määritetään elinaikakertoimen avulla tavoite-eläkeikä. Jos eläkkeellesiirtymistä lykkää tavoite-eläkeikään saakka, eläkkeeseen tehtävä lykkäyskorotus on vähintään elinaikakertoimen vaikutuksen suuruinen. Nuorimmille ikäluokille ei ole laskettu tavoite-eläkeikää, koska se olisi korkeampi kuin vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja.
Työeläkejärjestelmän ikärajoja
| Syntymävuosi | Alin vanhuuseläkeikä | Tavoite-eläkeikä | Vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja |
| 1961 | 64 v 9 kk | 66 v | 69 v |
| 1962 | 65 v | 66 v 3 kk | 70 v |
| 1963 | 65 v | 66 v 2 kk | 70 v |
| 1964 | 65 v | 66 v 3 kk | 70 v |
| 1965 | 65 v | 66 v 3 kk | 70 v |
| 1970 | 65 v 7 kk | 67 v | 70 v |
| 1975 | 66 v 1 kk | 67 v 9 kk | 70 v |
| 1980 | 66 v 6 kk | 68 v 5 kk | 70 v |
| 1985 | 67 v | 69 v 1 kk | 70 v |
| 1990 | 67 v 5 kk | 69 v 8 kk | 70 v |
| 1995 | 67 v 11 kk | – | 70 v |
| 2000 | 68 v 3 kk | – | 70 v |
| 2005 | 68 v 8 kk | – | 70 v |
| 2010 | 69 v | – | 70 v |
Eläkemeno ja eläkkeiden taso
Seuraavassa esitetään eläkemenojen ja eläkkeiden suuruuden kehitystä raportin peruslaskelmassa. Lisää tuloksia ja vaihtoehtoisia skenaarioita löytyy raportista Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2026 sekä Skeneraattori-sovelluksesta.
Lakisääteisten eläkemenojen suhde bruttokansantuotteeseen on noussut vuoden 2010 12,0 prosentista 14,4 prosenttiin vuonna 2025. Vuoteen 2035 asti eläkeläisten määrä kasvaa, mutta keskieläkkeen taso suhteessa keskiansioon alenee hieman. Eläkemenojen suhde bruttokansantuotteeseen on siten varsin vakaa tällä aikavälillä. Vuoden 2035 jälkeen eläkeläisten määrän kasvu pysähtyy, mikä kääntää eläkemenot laskuun suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suhde alenee 12,4 prosenttiin vuosisadan puoliväliin mennessä.
Vuoden 2050 tienoilla keskieläkkeen madaltuminen suhteessa keskiansioon hidastuu ja eläkkeensaajien määrä alkaa taas kasvaa. Eläkemenojen suhde bruttokansantuotteeseen alkaa näistä syistä nousta, ja tämä nousu jatkuu 2080-luvulle saakka. Vuonna 2100 lakisääteiset eläkemenot ovat 15,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Keskieläke oli runsaat 51 prosenttia keskiansiosta vuonna 2025. Keskieläke kasvaa koko laskentajakson ajan keskiansiota hitaammin. Vuoteen 2040 mennessä keskieläkkeen ja keskiansion suhde laskee 47 prosenttiin ja vuoteen 2100 mennessä 40 prosenttiin. Suurin vaikutus tulee elinaikakertoimesta. Lisäksi eläkeläisten ikärakenne muuttuu keskimäärin iäkkäämmäksi alkuvuosikymmeninä, kun suuret ikäluokat vanhenevat. Tämä pienentää eläkkeiden suhdetta ansioihin, koska eläkejärjestelmän indeksiturva on sidottu vain osittain ansiotason kehitykseen.
Lakisääteiset eläkemenot, prosenttia BKT:sta
Lähde: Eläketurvakeskus
Keskieläke, prosenttia keskipalkasta
Lähde: Eläketurvakeskus
TyEL-maksu
Vuoteen 2030 asti TyEL-maksu on kiinnitetty 24,4 prosenttiin. Tämän jälkeen maksun epävarmuus alkaa kasvaa nopeasti. Alla olevassa kuvassa esitetään TyEL-maksun prosenttipisteitä. Esimerkiksi 75 % prosenttipiste tarkoittaa, että 75 % tapauksista maksu on tätä pienempi. 50 % prosenttipiste on toiselta nimeltään mediaani.
TyEL-maksun epävarmuus näkyy niin, että esitettävät prosenttipisteet alkavat erkaantua toisistaan merkittävästi. Erittäin hyvien sijoitustuottojen seurauksena TyEL-maksu voi laskea erittäin alas. Maksu voi mennä jopa negatiiviseksi hyvitysten tai negatiivisen tasausmaksun vuoksi. Viiden prosentin prosenttipiste painuu noin -28 prosenttiin laskentajakson lopussa vuonna 2100. Erittäin huonojenkaan tuottojen skenaariossa maksu ei voi kuitenkaan nousta merkittävästi eläkemenoa korkeammaksi.
TyEL-maksun mediaani alenee 2030-luvulla nykytasolta ja on alimmillaan 2040-luvun alussa. Maksun laskupainetta selittää TyEL:n menoprosentin lasku 2030-luvun aikana. Tämän jälkeen maksun mediaani nousee 2060-luvun loppupuolelle saakka, minkä jälkeen se kääntyy laskuun.
TyEL-maksu, prosenttia palkoista stokastisen laskelman prosenttipisteitä
Lähde: Eläketurvakeskus
Aiheesta muualla: