Milloin karhunnahan voi myydä?
Miten sijoitustuotot pitäisi ottaa huomioon eläkemaksua asetettaessa? Ennen kuin ne ovat toteutuneet vai vasta niiden toteuduttua?
Miten sijoitustuotot pitäisi ottaa huomioon eläkemaksua asetettaessa? Ennen kuin ne ovat toteutuneet vai vasta niiden toteuduttua?
Mikä on oikea tapa laskea työkyvyttömyyseläkkeellä olosta aiheutuva kustannus? Hyviä vastauksia on näkökulmasta riippuen monia, mutta ainakin yksi yleinen tapa on selvästi väärin.
Nuorten ja nuorehkojen eläkekeskustelua leimaa usein epäily, mahtaako eläkettä saada lainkaan tai onko eläkeikä jo lähempänä sataa vuotta. Eläkejärjestelmän tulevaisuus näyttää kuitenkin nuorillekin ikäluokille varsin kohtuulliselta.
Julkisessa keskustelussa kutsutaan toisinaan Eläketurvakeskuksen (ETK) laskelmissa käytettyä pitkän aikavälin tuotto-oletusta erheellisesti eläkevarojen tuottovaatimukseksi. Oletus ei ole mikään vaatimus, vaikka onkin kiinnostava verrata, miten työeläkevarojen toteutunut tuotto suhtautuu oletukseen. Tuottoja toki toivotaan, mutta vaaditaanko niitä?
Yksityisen sektorin työeläkevaroja (TyEL) on noin 160 miljardia euroa. Se on yhdeksän kertaa vuosittain maksettavien eläkkeiden määrä. Tässä kirjoituksessa havainnollistan eläkevarojen ja työeläkemaksujen roolia eläkkeiden maksussa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt runsaan kuukauden. Oletettavasti useimpien käsitys Euroopan tulevaisuudesta on mullistunut näiden päivien aikana. Tapahtumien vaikutukset suomalaisiin eläkkeisiin ja niiden rahoitukseen ovat nähtävissä olevien tietojen perusteella verraten vähäisiä. Tulevaisuus on kuitenkin epävarma, kuten olemme viime vuosina saaneet moneen kertaan oppia.
Suomen työeläkevarat olivat syyskuun lopussa noin 245 miljardia euroa. Yksityisen sektorin osuus oli 153 miljardia ja julkisen sektorin 92 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettuna varoja oli runsaat 44 tuhatta euroa, mutta tämä on ainoastaan rahamäärää havainnollistava konkretisointi. Eläkkeet tai niiden rahoitusvastuu eivät suinkaan jakaudu samansuuruisina siivuina koko väestölle.
Tuoreen tutkimuksen mukaan samaa sukupuolta olevan vanhemman elinikä on yhteydessä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) nostopäätöksiin. Ne, joiden vanhempi on kuollut nuorempana, nostavat OVE:a muita aktiivisemmin 61-vuotiaana. Tällä käyttäytymisellä on vaikutus eläkejärjestelmän perusoletukseen, aktuaariseen neutraaliuteen. Miksi ja miten, selviää alta.
Eläketurvakeskuksen vuosittaisessa kansainvälisessä sijoitustuottovertailussa oli mukana 23 eläkesijoittajaa. Vuosittaiset vaihtelut ovat suuria ja kiinnostavia, mutta lopulta pitkäaikainen tuotto on tärkeintä. Viime vuosi eli koronavuosi oli suomaisille eläkelaitoksille melko vaikea, vaikka tulos olikin lopulta positiivinen.
Syntyvyyden matalasta tasosta ja sen aiheuttamista ongelmista eläkkeiden rahoitukseen on puhuttu paljon. Kuitenkaan syntyvyyden matala taso ei itsessään aiheuta eläkemaksun korotuspainetta. Jos eliniät eivät pitenisi nykyisestä, eläkemaksun korotuspaine lähestulkoon poistuisi.