Ansiosidonnaista vai perusturvaa? – 55–65-vuotiaiden työttömyys eriytyy iän myötä
Joka kymmenes 55–65-vuotias on työtön. Tarkempi ikäjaottelu paljastaa, että iän karttuessa työttömien välillä on selviä eroja.
Työurat ja työkyky
Ikääntyvät työssä, työttömänä vai eläkkeellä – vai jossain sillä välillä?
55–65-vuotiaiden työllisyys on kohentunut varsin paljon. Vuosien 2012 ja 2024 välillä työllisyysaste on noussut 51 prosentista 66 prosenttiin. Kasvu on ollut erityisen nopeaa yli 60-vuotiailla. Selvitimme, missä määrin kasvun taustalla on se, että työssäkäyvät ovat entistä useammin samanaikaisesti työttömänä tai eläkkeellä.
Harva kuntoutustukea saaneista palaa työelämään
Noin viidesosa kuntoutustuen aloittaneista palaa työelämään neljän vuoden kuluessa. Kahdella kolmasosalla eläke jatkuu ja useimmiten se muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi. Osakuntoutustukea saavat tyypillisesti jatkavat työssä osa-aikaisesti eläkkeen rinnalla. Työhön palanneet ovat pääosin olleet työssä ennen kuntoutustuen alkua.
Matilda Kivelä: Mikä luo hyvinvointia työkyvyttömyyseläkeläisille?
Terveys, taloudellinen autonomia ja sukupuoli ovat vahvimmin yhteydessä työkyvyttömyyseläkeläisten hyvinvointiin. Selvitin pro gradu -tutkielmassani, mitkä tekijät liittyvät työkyvyttömyyseläkeläisten kokemaan hyvinvointiin, kirjoittaa yhteiskuntatutkimuksen maisteri Matilda Kivelä.
Palkansaajat aikovat jäädä eläkkeelle entistä myöhemmin
Vanhuuseläkkeelle jääminen on myöhentynyt, kun alin vanhuuseläkeikä on noussut vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovitun mukaisesti. Jatkuuko eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen myös tulevaisuudessa, kun alin eläkeikä nousee yhä korkeammaksi?
Viime vuodet osoittavat, että taloudellinen harkinta vaikuttaa eläkkeellesiirtymispäätöksiin
Kuluttajahintojen nousu näkyi poikkeuksellisen suurina työeläkeindeksikorotuksina vuosina 2023 ja 2024. Korotukset vaikuttivat eläkkeelle siirtymisen ja sen ajoittumisen taloudellisiin kannustimiin. Vertailemalla eläkkeelle siirtymistä vuodenvaihteen molemmin puolin voidaan arvioida taloudellisen harkinnan merkitystä.
Osatyökykyisten määrä kasvaa mutta entistä useampi heistä on työssä
Itse arvioidun työkyvyn kehityksessä vuosikymmenet eivät ole veljeksiä. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä väestön työkyky parani etenkin vanhemmissa ikäryhmissä, mutta sittemmin hyvä kehitys on pysähtynyt ja kääntynyt jopa huonompaan suuntaan. Tarkastelimme tuoreessa artikkelissa työkyvyn kehitystä työmarkkina-aseman mukaan.
Työkykyisiä, työkyvyttömiä vai jotain siltä väliltä?
Lähes 40 prosenttia työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään. Monilla hylkäävän päätöksen saaneilla on huonompi sidonnaisuus työelämään kuin myönteisen päätöksen saaneilla.
Vain harva jää eläkkeelle ylimmässä eläkeiässä
Julkisuudessa on viime aikoina väläytelty työllisyyden kasvukeinoksi vanhuuseläkkeen yläikärajan nostoa nykyisestä 68 vuodesta 75 vuoteen. Tässä blogissa tarkastelen, kuinka moni jää eläkkeelle vanhuuseläkkeen yläikärajalla ja millaisia nämä henkilöt ovat. Pohdin myös, millainen vaikutus vanhuuseläkkeen yläikärajan nostolla olisi työllisyyteen.
Miksi julkiselta sektorilta siirrytään työkyvyttömyyseläkkeelle yleisemmin kuin yksityiseltä sektorilta?
Julkiselta sektorilta siirrytään yksityistä sektoria yleisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Erot yksityisen ja julkisen sektorin välillä ovat erityisen suuria osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. Lisäksi erot vaihtelevat ammattiryhmittäin.