Sanna Tenhunen

Eläkeaikaan varautumisen tärkeä tavoite on turvata oma toimeentulo ja kulutus eläkeaikana. Jos luottamus lakisääteisen eläkejärjestelmän tuomaan turvaan omana eläkeaikana rakoilee, pitäisikö jokaisen pyrkiä varautumaan omaan eläkeaikaan säästämällä itse? Tuoreen tutkimuksen mukaan luottamuksen ja säästämisen välinen yhteys ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. Osa luottamukseen viittaavista tekijöistä lisää säästämistä, osa vähentää sitä ja osa ei heijastu lainkaan säästämiseen.

Yksi eläkejärjestelmän rahoituksen ja tulevaisuudennäkymien kulmakivistä muodostuu eläkevarallisuudesta ja sen hoitamisesta. Eläkevarojen sijoitustoimintaan, kuten mihin tahansa sijoituksiin, liittyy kuitenkin riskejä. Ovatko suomalaiset huolissaan näistä riskeistä? Entä kuinka paljon suomalaiset luottavat sijoitustoimintaan ja onko sillä merkitystä eläkejärjestelmää kohtaan koettuun luottamukseen?

Jos eläkejärjestelmän rahoitusta pitäisi vahvistaa, otsikon kolmesta vaihtoehdosta mieluisin olisi eläkemaksujen korottaminen. Lähes puolet eläkeikää lähestyvistä suomalaisista pitää eläkemaksujen nostoa perusteltuna vaihtoehtona järjestelmän rahoituksen vahvistamiseksi. Eläkeiän nostoa kannattaa reilu kolmannes ja kuukausieläkkeen pienentämistä viidennes.

Aikeet lykätä tai varhentaa eläkkeelle siirtymistä pyörivät epäilemättä monen eläkeikää lähestyvän mielessä. Vaikka eläkeuudistuksen myötä eläkeikä nousee ikäluokittain, on vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohdassa joustavuutta.

Eläketurvan perustana oleva työtulo jää maatalousyrittäjillä keskimäärin matalaksi. Keskiarvon takana on sekä pieniä että suuria työtuloja.  Selitys matalille työtuloille voi löytyä sivutoimisuudesta. Työskentely maatilan ulkopuolella on yleistä, ja matala työtulo voi kertoa maataloustoiminnan pienimuotoisuudesta.