Blogilistaus

Yritysten välisiin eroihin ammatillisen kuntoutuksen käytössä vaikuttaa voimakkaasti se, minkälaisia työntekijöitä niissä työskentelee. Mutta onko yritysten välillä eroja ammatillisen kuntoutuksen käytössä, kun työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet on huomioitu? Minkälaiset yritystason tekijät vaikuttavat ammatillisen kuntoutuksen yleisyyteen? Entä miten yritysten välinen vaihtelu kuntoutuksen käytössä suhteutuu yritysten välisiin eroihin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä? Tarkastelen tässä blogikirjoituksessa edellä mainittuja kysymyksiä kahden tuoreen tutkimusartikkelin valossa.

Ammatillinen kuntoutus selvästi yleisempää naisilla

Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus on selvästi yleisempää naisilla kuin miehillä. Sukupuolten välinen ero on erityisen suuri mielenterveyssyistä alkaneessa kuntoutuksessa. Naisilla yleiset mielenterveysongelmat, kuten masennus ja ahdistuneisuushäiriöt, voivat olla ammatilliselle kuntoutukselle otollisempia kohteita kuin esimerkiksi päihdehäiriöt tai psykoottiset häiriöt, jotka puolestaan ovat yleisempiä työkyvyttömyyden syitä miehillä. Kuntoutuksen yleisyys naisilla voi heijastaa myös matalampaa hoitoon hakeutumisen kynnystä ja korkeampaa motivaatiota kuntoutukseen osallistumiseen.

Ammatillinen kuntoutus yleistyy vanhimpiin ikäryhmiin siirryttäessä. Tämä heijastanee terveysongelmien ja kuntoutuksen tarpeen lisääntymistä iän myötä.

Vanhimmilla työikäisisillä ammatillisen kuntoutuksen käyttö kuitenkin vähenee, mikä saattaa liittyä siihen, että kuntoutusta ei katsota enää tarkoituksenmukaiseksi. Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus edellyttää työkyvyttömyyden uhkaa noin viiden vuoden kuluessa. Edellytys myös on, että kuntouksesta katsotaan olevan hyötyä työuran jatkamiseksi. Osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat yleisimpiä vanhimmissa ikäryhmissä, joten myös ne saattavat korvata ammatillisen kuntoutuksen tarvetta.

Kuntoutus on selvästi yleisempää alemman koulutuksen saaneilla samoin kuin työntekijöillä toimihenkilöihin verrattuna. Myös tämä liittyy todennäköisesti siihen, että terveysongelmien johdosta kuntoutuksen tarve on alemmissa sosiaaliryhmissä suurempi. Kuntoutus on selvästi yleisempää sellaisilla työntekijöillä, joilla on sairauspoissaolotaustaa.

Yritysten välinen vaihtelu ammatillisen kuntoutuksen yleisyydessä

Yritysten välisiin eroihin ammatillisen kuntoutuksen yleisyydessä voi vaikuttaa niissä työskentelevien yksilöiden piirteet tai itse yritykseen liittyvät tekijät.

Noin 16 prosenttia ammatillisen kuntoutuksen vaihtelusta on yritysten välistä. Kun työntekijöiden väliset erot kuntoutuksen yleisyydessä huomioidaan, vähenee yritysten välisen vaihtelun osuus noin 11 prosenttiin.

Taulukko: Yritysten välisen vaihtelun osuus ammatilliseen kuntoukseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä (%). Suluissa on ilmaistu, kuinka paljon yritysten välinen vaihtelu pienenee, kun työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet huomioidaan.

Kuntoutus Työkyvyttömyyseläke Täysi TK-eläke Osa TK-eläke
Yritysten välisen vaihtelun osuus 16,3 9,6 10,7 16,7
Yksilötason tekijät vakioiden* 10,8 (-34 %) 3,3 (-66 %) 3,9 (-64 %) 11,1 (-33 %)

*sukupuoli, ikä, koulutus, ammattiasema, sairauspoissaolot

Yritysten välinen vaihtelu ammatillisen kuntouksen käytössä on suurempaa kuin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. Erityisesti sen jälkeen, kun työntekijöiden yksilöllisen piirteet on huomioitu, yritysten välinen vaihtelu työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä on vähäistä.  Suurempi yritysten välinen vaihtelu ammatillisessa kuntouksessa on ymmärrettävää, sillä yritysten mahdollisuudet reagoida työkyvyttömyyden uhkaan ovat paremmat kuin siinä vaiheessa, kun työkyvyttömyyseläke on jo tulossa myönnettäväksi.

Ammatillinen kuntoutus myös tyypillisesti tapahtuu kuntoutujan omalla työpaikalla, joten työpaikan mukanaolo on kuntoutuksen kannalta yleensä välttämätöntä. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä yritysten välinen vaihtelu on suunnilleen yhtä suurta kuin ammatillisessa kuntouksessa. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä onkin monia yhtäläisyyksiä ammatilliseen kuntoutukseen. Useimmiten osatyökyvyttämyyseläkkeellä olevat jatkavat työssä osa-aikaisesti, joten työnantajan rooli tarvittavien työjärjestelyjen tekemisessä on huomattava.

Kuntoutus lisääntyy yrityksen koon kasvaessa

Ammatillinen kuntoutus lisääntyy voimakkaasti yrityksen koon kasvaessa. Tätä voi selittää se, että suuremmissa yrityksissä on paremmat mahdollisuudet osa-aikatyöhön ja muihin työjärjestelyihin kuin pienemmissä yrityksissä. Myös osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen yleistyy yrityksen koon kasvaessa.

Yrityksen koko ei kuitenkaan ole yhteydessä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiin. Tätä tulosta voidaan pitää jossain määrin yllättävänä, koska suurissa yrityksissä työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat yrityksen eläkemaksuihin. Järjestelyn tarkoituksen on kannustaa yrityksiä huolehtimaan työntekijöidensä työkyvystä. Olisi siis voinut olettaa, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähenee yrityksen koon kasvaessa. Voi toki olla, että suurissa yrityksissä on muita työkyvyttömyyseläkeriskiä kasvattavia tekijöitä, jotka peittävät eläkemaksuihin perustuvan kannustimen vaikutuksen alleen.

Kuntoutus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen yleistä terveys- ja sosiaalialalla

Kun erot työntekijöiden välillä on huomioitu, ovat eri toimialoilla toimivien yritysten väliset erot kuntoutukseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä suhteellisen pieniä. Ammatillinen kuntoutus on muita yleisempää terveys- ja sosiaalialalla ja rakennusalalla toimivissa yrityksissä.

Terveys- ja sosiaaliala on ainoa toimiala, jossa myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riski on selvästi muilla toimialoilla toimivia yrityksiä korkeampi. Työkyvyttömyysriskien kohdentuminen terveys- ja sosiaalialan ammatteihin on havaittu ennenkin. Tämä voi johtua useiden eri tyyppisten riskitekijöiden kasaantumisesta näihin ammatteihin. Monet terveys- ja sosiaalialan ammatit voivat sisältää sekä henkisesti kuormittavaa ihmissuhdetyötä että fyysisesti raskaita työtehtäviä.

Kun toimialakohtaiset työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja ammatillisen kuntoutuksen todennäköisyydet suhteutetaan toisiinsa, on kuntoutus keskimääräistä vähäisempää terveys- ja sosiaalialalla toimivissa yrityksissä. Vaikka siis ammatillista kuntoutusta käytetään terveys- ja sosiaalialalla runsaasti, voitaisiin sitä käyttää vielä enemmän.

Korkean koulutustason yrityksissä työkyvyttömyyden uhat vähäisiä

Ammatillinen kuntoutus on yleisempää sellaisissa yrityksissä, joissa korkeasti koulutettujen osuus on pieni. Työntekijän oma koulutus on yksilötasolla vakioitu, joten tämä tulos kuvaa yrityksen koulutusrakenteen yhteyttä kuntoutukseen siirtymiseen. Sellaisissa yrityksissä, jossa vaaditaan yleisesti korkeaa koulutustasoa, työn luonne ja työolosuhteet ovat toisenlaisia kuin matalan koulutustason yrityksissä. Työolosuhteiden aiheuttamat terveysuhat voivat tällaisissa yrityksissä olla vähäisempiä ja työtehtävistä selviytyminen lievistä terveysongelmista huolimatta helpompaa.

Myös täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen lisääntyy yrityksen koulutustason laskiessa. Sen sijaan osatyökyvyttämyyseläkkeelle siirtyminen on hieman yleisempää, jos yrityksen yleinen koulutustaso on korkea. Työtehtävät voivat tällaisissa yrityksissä olla osa-aikaiseen työskentelyyn sopivampia mutta osaltaan kyse voi olla myös kulttuurista tekijöistä: joissakin yrityksissä osatyökyvyttömyyseläkkeiden käyttöön liittyvät asiat ovat tutumpia kuin toisissa ja niitä on totuttu käyttämään.

Kuntoutus lisääntyy yrityksen sairauspoissaoloasteen lisääntyessä

Kuntoutus on yleisintä sellaisissa yrityksissä, joissa on paljon sairauspoissaoloja. Korkean sairauspoissaoloasteen voidaan ajatella heijastavan yrityksen työkykyriskiä. Yksilötason sairauspoissaolot, samoin kuin muut yksilötason- ja yritystason tekijät, on näissä analyyseissä vakioitu. Kuntoutusta siis käytetään sellaisissa yrityksissä, joissa sairastavuus on yrityksen yhteenlasketuilla sairauspoissaoloilla korkeata. Myös täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen lisääntyy yrityksen sairauspoissaolojen lisääntyessä.

Tämä voisi siis viitata siihen, että kuntoutus kohdistuu oikealla tavalla sellaisiin yrityksiin, joissa työkyvyttömyyden uhat ovat korkeita.

Myös yritystasolla kuntoukseen siirtyminen ja työkyvyttömyyseläkeriski liittyvät toisiinsa: sellaisissa yrityksissä, joissa on korkea työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riski, myös kuntoutuksen käyttö on yleisempää.

Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan lisää ammatillista kuntoutusta -blogikirjoituksen kuviot excel-taulukossa

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksessa käytettiin Eläketurvakeskuksen rekistereistä poimittua aineistoa, jossa yritysten ja työntekijöiden tiedot yhdistettiin vakuutusnumeron avulla. Tutkimus perustui 30 % otokseen yksityisen sektorin yrityksistä, joissa oli vähintään 10 työntekijää vuoden 2010 lopussa. Aineistoon kuului noin 5 500 yritystä ja noin 300 000 työntekijää, joiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja ammatillisen kuntoutuksen alkamista seurattiin kuuden vuoden ajan. Tarkasteltavat yritystason tekijät olivat: yrityksen koko, toimiala, sukupuolirakenne, ikärakenne, koulutusrakenne, sosioekonominen rakenne ja sairauspoissaoloaste.

Alkuperäiset tulokset on esitetty kahdessa tutkimusartikkelissa. Tässä esitetyissä tuloksissa pienet eroavaisuudet alkuperäisten tutkimusten välillä on harmonisoitu ja tarkasteluja on täydennetty, jotta työkyvyttämyyseläkkeitä ja kuntoutusta koskevat tulokset ovat mahdollisimman vertailukelpoisia.

Laaksonen M, Rantala J, Liukko J, Polvinen A, Varis J, Kesälä M, Kuivalainen S: Individual- and company-level predictors of receiving vocational rehabilitation: a multilevel study of Finnish private sector workplaces. Journal of Occupational Rehabilitation 2019 Dec 18.

Laaksonen M, Rantala J, Liukko J, Polvinen A, Varis J, Kesälä M, Kuivalainen S: Company-level determinants of disability retirement: a multilevel study of Finnish private sector workplaces. European Journal of Public Health 2019;29(6):1062-1068.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.