Eurostatin tilastojen mukaan naisten pienituloisuus on huomattavasti miehiä yleisempää kaikkialla Euroopassa. Suomessa 65 vuotta täyttäneiden pienituloisten naisten ja miesten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on alhaisempi kuin EU27-maissa keskimäärin.

Pohjoismaissa pienituloisten 65 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten väestöosuudet ovat Euroopan keskitasoa alempia Norjassa, Tanskassa ja Suomessa. Ruotsissa miesten pienituloisuus on myös Euroopan keskitasoa alempana, mutta naisten keskitasoa ylempänä.

65 vuotta täyttäneiden pienituloisten osuus (%) vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 2020

Pienituloisten osuus väestöstä (naiset)
Pienituloisten osuus väestöstä (miehet)

Pienituloisiksi luokitellaan henkilöt, joiden tulot tilastovuonna jäävät pienemmiksi kuin 60 % kansallisesta mediaanitulosta. Tuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työtuloista ja tulonsiirroista.

Pienituloisuus eri tulorajoilla

Pienituloisuus eri tulorajoilla

Pienitulosuutta voidaan tarkastella myös eri tulorajoilla. Suomen osalta yli 65-vuotiassa vain harvoilla tulot jäävät alle 40 tai 50 %:n kansallisesta mediaanitulosta. Tilanne muuttuu, jos pienituloisuuden raja määritellään 60 tai 70 %:iin mediaanitulosta. Tällöin pienituloisten osuus yli 65-vuotiaiden väestöryhmästä kasvaa. EU-tason pienituloisuusraja on määritelty 60 %:ksi mediaanitulosta.

Oheisessa kuviossa on tarkasteltu pienituloisten osuutta eri tulorajoilla 65 vuotta täyttäneiden väestöryhmässä. Tiedot ovat vuodelta 2020. Eurostat käyttää tästä nimitystä AROP-indikaattori (At risk of poverty). Nykyään EU-tasolla seurataan erityisesti AROPE-indikaattoria (At risk of poverty and social exclusion), jossa tarkastellaan pienituloisuuden lisäksi materiaalista puutetta sekä vajaatyölliseen kotitalouteen kuulumista. Indikaattorilla on siis kolme eri pienituloisuuden ulottuvuutta.

Lue lisää:

Aiheesta muualla: