What’s the role of policies in extending working lives?

Countries that pay more attention to human capital development and capacitating policies throughout the life course, and not just at the tail end of working life, are successful in extending working lives. This is the main finding of our recent comparative study, pointing to the long-term effects of social policy on the whole.

Maahanmuutto lisää työeläkejärjestelmän kestävyyttä

Suurin osa nykyeläkeläisten eläkkeistä maksetaan nykyisten työssäkäyvien maksuilla. Vastaavasti tulevat sukupolvet maksavat valtaosan nykyisten työikäisten eläkkeistä. Tämän takia syntyvyys ja rajat ylittävä muuttoliike ovat keskeisiä tekijöitä arvioitaessa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä.

Lukemisen arvoinen puheenvuoro eläkkeistä

Toimittajat Teemu Muhonen ja Jari Hanska ovat julkaisseet eläkejärjestelmästä kirjan nimeltä ”Eläketurma – Miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus” (Vastapaino). Uutta sukupolvisopimusta perustellaan eläkeläisten ja nuorempien ikäluokkien viimeaikaisella tulokehityksellä, joka tekijöiden mielestä on ollut epätasapainoista. Ehdotuksissa sukupolvisopimuksen ensi vaiheeksi pelkistyy nykyisten eläkkeiden leikkaaminen. Eläkejärjestelmää ei tekijöiden mielestä kuitenkaan tarvitse räjäyttää. Kirja on arvokas puheenvuoro eläkkeistä käytävään […]

Työuran päättyminen työttömyyteen on katkeraa

Vaikuttaa siltä, että työpaikan menetys kymmenien työvuosien jälkeen tarkoittaa käytännössä työuran loppua. Huomio kannattaisikin kääntää työelämään. Vain muuttamalla toimintatapoja ja asenteita työpaikoilla, voivat työurat jatkua ja ihmiset saada kunniakkaan päätöksen työuralleen. Työttömäksi jääminen ennen vanhuuseläkeiän täyttymistä ei sen sijaan ole monellekaan kunniakas päätös, vaan katkera paikka.

Eläkkeetön tulevaisuus?

Digitalisaatio tulee viemään työn ja leivän, kuten Pauli Forma kirjoitti omassa blogissaan. Maailman digitalisoituessa analoginen eli manuaalinen työ vähenee. Yhdysvalloista on ennustettu häviävän 5 miljoonaa työpaikkaa eli noin 4 % työväestä vuoteen 2020 mennessä. Työn väheneminen tapahtuu nimenomaan valkokaulusaloilta.

Historiallinen painolasti rasittaa työllisyysastetta

Suomen työeläkejärjestelmän ensimmäisinä vuosikymmeninä, 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla, työeläkemaksujen osuus kokonaispalkasta oli aluksi noin viidennes ja myöhemmin noin puolet nykyisestä maksutasosta. Eläkevakuuttaminen oli siis pilkkahintaista. Asiaa on viime vuosina käsitelty lähinnä “talletettujen” eläkemaksujen arvon kasvuna toteutuneissa eläkkeissä ja sitä kautta sukupolvien välisenä toteutuvien eläkkeiden epäoikeudenmukaisuutena, mutta asiassa on muitakin ulottuvuuksia.