Eläkkeiden taso ja eläkkeensaajien toimeentulo

Eläketurvakeskus julkaisi 24.1. tiedotteessaan tiivistyksen eläkeuudistusta koskevan sopimuksen vaikutuksista. Tarkemmin arvioista voi lukea myöhemmin julkaistavassa kolmikantatyöryhmän raportissa. Tässä bloggauksessa suhteutan uudistussopimusta aikaisempiin uudistuksiin ja arvioin sisällöstä käytyä keskustelua ETK:n vaikutusarvioiden pohjalta.

Miten eläkkeiden taso ja ryhmien väliset eläke-erot ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä? Tarkastelimme tuoreessa tutkimuksessa vuosina 2006, 2011, 2017 ja 2023 vanhuuseläkkeelle siirtyneitä ja heidän eläkkeitään. Tutkimuksessa eroteltiin monenlaisia taustatekijöitä, ja ensimmäistä kertaa otettiin huomioon myös osittaisen vanhuuseläkkeen ottaminen ja maahanmuuttotausta. 

Toimeentulo eläkkeelle siirtymisen jälkeen vastaa usein odotuksia. Osalle eläkkeelle siirtyminen tuo mukanaan yllätyksen, joillekin myös kokemuksia toimeentulon helppoudesta. Kun toimeentulo poikkeaa selkeästi ja kielteisesti odotuksista, koetaan arjen toimeentulossa vaikeuksia.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) voi ottaa maksuun jo ennen eläkeikää. OVE:n ottaminen voi houkutella, koska etukäteen ei voi tietää, miten pitkään vanhuuseläkkeestä ehtii nauttimaan. Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaminen voi lisätä kulutus- tai sijoitusmahdollisuuksia, erityisesti jos jatkaa työskentelyä entisenlaisesti OVE:n rinnalla. Kun otetaan huomioon verotus, OVE:n ottaminen voi teoriassa olla edullisempaa matalammilla tulotasoilla.

Vuoden 2005 eläkeuudistus johti siihen, että eläkkeen aikaisempaa maksimitasoa, 60 prosenttia korkeimmasta palkasta, ei enää ollutkaan olemassa. Eläkkeen mahdollinen maksimitaso on nyt jokaisella ikäluokalla erilainen. Havainnollistan asiaa vuonna 1962 syntyneen esimerkkihenkilön, Maijan, työuran avulla.

Kehysriihen alla huomio kiinnittyi vahvasti siihen, otetaanko myös eläkkeet ja eläkkeensaajat hallituksen sopeutustoimien piiriin. Nyt tiedämme, että Suomessa asuvien eläketurvaan ei kohdistettu säästötoimia, mutta verotuksen muutokset koskevat myös eläkkeensaajia.

Suomessa pienituloisilla yli 65-vuotiailla on ongelmia erityisesti odottamattomien menojen maksamisessa, osoittaa uusi tutkimuksemme. Tavanomaisista menoista suoriudutaan paremmin. Muihin Euroopan maihin verrattuna toimeentulovaikeuksia on Suomessa vähemmän.

Noin kolmannes palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneistä jatkaa työntekoa. Yrittäjistä eläkkeellä työskentelee tätäkin useampi. Vanhuuseläkkeellä työskentely on yleisintä heti eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Eläkkeellä työskentelevät useammin ne, joilla on hyvä terveys, työkyky ja sosioekonominen asema, sekä ne, jotka ovat jääneet keskimääräistä myöhemmin eläkkeelle.   

Julkisessa keskustelussa usein esille tulee näkemys, että eläkkeelle jäädessä tulot laskevat reippaasti – jopa puolittuvat. Tutkimuksemme mukaan tämä ei pidä paikkaansa, sillä tulot eivät merkittävästi laske. Pienituloisilla tulot jopa hieman nousevat.

Syyskuussa lähes 3 000 eläkeläistä sai ETK:sta kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin toimeentulosta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Huimat 86 prosenttia kyselyn saaneista vastasi siihen. Osasimme odottaa hyvää vastausastetta, mutta silti tutkija pääsi yllättymään iloisesti.