Eläkkeiden taso ja eläkkeensaajien toimeentulo

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) voi ottaa maksuun jo ennen eläkeikää. OVE:n ottaminen voi houkutella, koska etukäteen ei voi tietää, miten pitkään vanhuuseläkkeestä ehtii nauttimaan. Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaminen voi lisätä kulutus- tai sijoitusmahdollisuuksia, erityisesti jos jatkaa työskentelyä entisenlaisesti OVE:n rinnalla. Kun otetaan huomioon verotus, OVE:n ottaminen voi teoriassa olla edullisempaa matalammilla tulotasoilla.

Vuoden 2005 eläkeuudistus johti siihen, että eläkkeen aikaisempaa maksimitasoa, 60 prosenttia korkeimmasta palkasta, ei enää ollutkaan olemassa. Eläkkeen mahdollinen maksimitaso on nyt jokaisella ikäluokalla erilainen. Havainnollistan asiaa vuonna 1962 syntyneen esimerkkihenkilön, Maijan, työuran avulla.

Kehysriihen alla huomio kiinnittyi vahvasti siihen, otetaanko myös eläkkeet ja eläkkeensaajat hallituksen sopeutustoimien piiriin. Nyt tiedämme, että Suomessa asuvien eläketurvaan ei kohdistettu säästötoimia, mutta verotuksen muutokset koskevat myös eläkkeensaajia.

Suomessa pienituloisilla yli 65-vuotiailla on ongelmia erityisesti odottamattomien menojen maksamisessa, osoittaa uusi tutkimuksemme. Tavanomaisista menoista suoriudutaan paremmin. Muihin Euroopan maihin verrattuna toimeentulovaikeuksia on Suomessa vähemmän.

Noin kolmannes palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneistä jatkaa työntekoa. Yrittäjistä eläkkeellä työskentelee tätäkin useampi. Vanhuuseläkkeellä työskentely on yleisintä heti eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Eläkkeellä työskentelevät useammin ne, joilla on hyvä terveys, työkyky ja sosioekonominen asema, sekä ne, jotka ovat jääneet keskimääräistä myöhemmin eläkkeelle.   

Julkisessa keskustelussa usein esille tulee näkemys, että eläkkeelle jäädessä tulot laskevat reippaasti – jopa puolittuvat. Tutkimuksemme mukaan tämä ei pidä paikkaansa, sillä tulot eivät merkittävästi laske. Pienituloisilla tulot jopa hieman nousevat.

Syyskuussa lähes 3 000 eläkeläistä sai ETK:sta kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin toimeentulosta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Huimat 86 prosenttia kyselyn saaneista vastasi siihen. Osasimme odottaa hyvää vastausastetta, mutta silti tutkija pääsi yllättymään iloisesti.

Eläkeläisnaiset ovat tyytymättömämpiä raha-asioita koskevaan päätöksentekoon parisuhteessa silloin, kun puolisoiden välillä on tuloeroja – erityisesti kun naiset ovat suurempituloisia kuin miehet. Kotitalouden sisäisten tuloerojen merkityksestä tiedetään Suomessa toistaiseksi vähän. Kansainväliset tutkimukset kertovat niiden vaikuttavan laaja-alaisesti taloudelliseen hyvinvointiin.

Miten sijoitustuotot pitäisi ottaa huomioon eläkemaksua asetettaessa? Ennen kuin ne ovat toteutuneet vai vasta niiden toteuduttua?

En usko, että Työntekijäin eläkelain (TEL) säätämisen tavoitteena vuonna 1961 olisi ollut sitouttaa työntekijöitä. Mahdollisesti tämä näkökohta ei tullut edes lainsäätäjien mieleen. Kuitenkin riippumatta lainsäätäjien tavoitteista sitouttaminen oli lain eräs seuraus.