Kehysriihen alla huomio kiinnittyi vahvasti siihen, otetaanko myös eläkkeet ja eläkkeensaajat hallituksen sopeutustoimien piiriin. Nyt tiedämme, että Suomessa asuvien eläketurvaan ei kohdistettu säästötoimia, mutta verotuksen muutokset koskevat myös eläkkeensaajia.
Suomessa pienituloisilla yli 65-vuotiailla on ongelmia erityisesti odottamattomien menojen maksamisessa, osoittaa uusi tutkimuksemme. Tavanomaisista menoista suoriudutaan paremmin. Muihin Euroopan maihin verrattuna toimeentulovaikeuksia on Suomessa vähemmän.
Noin kolmannes palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneistä jatkaa työntekoa. Yrittäjistä eläkkeellä työskentelee tätäkin useampi. Vanhuuseläkkeellä työskentely on yleisintä heti eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Eläkkeellä työskentelevät useammin ne, joilla on hyvä terveys, työkyky ja sosioekonominen asema, sekä ne, jotka ovat jääneet keskimääräistä myöhemmin eläkkeelle.
Julkisessa keskustelussa usein esille tulee näkemys, että eläkkeelle jäädessä tulot laskevat reippaasti – jopa puolittuvat. Tutkimuksemme mukaan tämä ei pidä paikkaansa, sillä tulot eivät merkittävästi laske. Pienituloisilla tulot jopa hieman nousevat.
Syyskuussa lähes 3 000 eläkeläistä sai ETK:sta kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin toimeentulosta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Huimat 86 prosenttia kyselyn saaneista vastasi siihen. Osasimme odottaa hyvää vastausastetta, mutta silti tutkija pääsi yllättymään iloisesti.
Eläkeläisnaiset ovat tyytymättömämpiä raha-asioita koskevaan päätöksentekoon parisuhteessa silloin, kun puolisoiden välillä on tuloeroja – erityisesti kun naiset ovat suurempituloisia kuin miehet. Kotitalouden sisäisten tuloerojen merkityksestä tiedetään Suomessa toistaiseksi vähän. Kansainväliset tutkimukset kertovat niiden vaikuttavan laaja-alaisesti taloudelliseen hyvinvointiin.
Miten sijoitustuotot pitäisi ottaa huomioon eläkemaksua asetettaessa? Ennen kuin ne ovat toteutuneet vai vasta niiden toteuduttua?
En usko, että Työntekijäin eläkelain (TEL) säätämisen tavoitteena vuonna 1961 olisi ollut sitouttaa työntekijöitä. Mahdollisesti tämä näkökohta ei tullut edes lainsäätäjien mieleen. Kuitenkin riippumatta lainsäätäjien tavoitteista sitouttaminen oli lain eräs seuraus.
Uudessa tutkimuksessa vertasimme seitsemän Euroopan maan eläkejärjestelmiä. Tarkastelimme eläkkeen karttumista nuorille tyypillisten ansiotyön muotojen ja työurakatkosten ajalta. Tarkastelu osoitti Suomen erottuvan vertailtavista maista kolmen asian suhteen.
Olen syntynyt 1960-luvulla, joten minulta on jäänyt eläke karttumatta alle 23-vuotiaana tehdystä työstä. Miten tähän nyt pitäisi suhtautua? Asia askarruttaa saamiemme palautteiden mukaan monia muitakin.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.