Kansaneläke-etuudet
Kansaneläke ja takuueläke turvaavat perustoimeentulon, jos työeläketurva jää pieneksi tai sitä ei ole karttunut ollenkaan. Kansaneläke-etuuksiin kuuluvat
- vanhuuseläke
- työkyvyttömyyseläke
- perhe-eläke leskille ja lapsille
- kuntoutusetuudet.
Eläkkeensaaja saa takuueläkettä, jos hänen kokonaiseläkkeensä jää alle takuueläkkeen täyden määrän. Kansaneläkettä ja takuueläkettä maksaa Kela.
Lisäksi eläkkeensaaja voi saada asumistukea ja eläkkeensaajan hoitotukea sekä lapsikorotusta. Myös leski voi saada asumistukea perhe-eläkkeeseensä. Sotien veteraanit voivat saada rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää.
Kansaneläkkeensaajia on vajaa puolet kaikista eläkkeensaajista. Täysimääräisen kansaneläkkeen ja takuueläkkeen taso on vajaa neljännes Suomen palkansaajien keskiansioista. Kansaneläkkeensaajien lukumäärä on vähentynyt lainmuutosten ja työeläkkeen tason nousemisen seurauksena.
Eläkkeen määrä
Kansaneläke ja työeläke sovitetaan yhteen kokonaiseläkkeeksi. Jokainen työeläke-euro pienentää täyttä kansaneläkettä 50 sentillä, kunnes tietyn suuruisella työeläkkeen tasolla kansaneläkettä ei myönnetä lainkaan.
Täysi kansaneläke (e/kk) 1.1.2024
| Asumismuoto | Täysi kansaneläke | Työeläke, jolla ei saa kansaneläkettä |
|---|---|---|
| Yksin asuva | 775,70 | 1 601,21 |
| Avo- tai avioliitossa | 692,54 | 1 434,88 |
Kansaneläkettä laskettaessa otetaan eläketulona huomioon myös
- työnantajan järjestämät vapaaehtoiset eläkejärjestelyt
- työeläkkeen varhennetun vanhuuseläkkeen varhennusvähennys (ei edunjättäjän varhennusvähennystä perhe-eläkkeessä)
- työeläkkeen osittaisen vanhuuseläkkeen varhennusvähennys
- maatalousyrittäjien luopumistukeen sisältyvä MYEL-osa
- tapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutuslain ja sotilastapaturmalain mukaiset korvaukset, mutta ei näihin maksettuja kertakorotuksia.
Kansaneläkettä laskettaessa henkilön työeläketuloa ei kuitenkaan ole:
- 4,5 prosentin mukaisesti ennen vuotta 2017 karttunut eläkkeensaajan oma eläke (perhe-eläkkeeseen sisältyvä 4,5 prosentin mukaan työstä karttunut eläke otetaan tulona huomioon)
- työeläkkeen lapsikorotus
- työeläkkeen kuntoutuskorotus
- työeläkkeen lykkäyskorotus (ei myöskään perhe-eläkkeeseen sisältyvä)
- opiskelun ja alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ajalta karttunut osa (VEKL) (ei myöskään perhe-eläkkeeseen sisältyvä)
- työkyvyttömyyseläkkeeseen viiden vuoden jälkeen maksettava kertakorotus (ei myöskään perhe-eläkkeeseen sisältyvä).
Kansaneläkkeessä lesken tulona ei myöskään oteta huomioon yllä mainittuja lesken oman eläkkeen osia. Lesken saamaan perhe-eläkkeeseen sisältyvät edellä mainitut eläkkeen osat otetaan kuitenkin tulona huomioon lukuun ottamatta opiskelun ja alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ajalta karttunutta osaa sekä edunjättäjän kertakorotusta.
Jos osittaisen vanhuuseläkkeensaaja saa Kelasta varhennetun vanhuuseläkkeen tai vanhuuseläkkeen, otetaan kansaneläkkeen määrässä huomioon varhentamaton osittainen vanhuuseläke ja lisäksi ennakoidun työeläkkeen (alimpaan eläkeikään karttunut kokonaiseläke) ja osittaisen vanhuuseläkkeen erotus.
Ulkomailta maksettavat eläkkeet ja korvaukset pienentävät tietyin edellytyksin kansaneläkettä. Kansaneläkkeen määrää pienentää toisen EU-maan maksama työeläke samalla lailla kuin Suomen työeläke sovellettaessa EU:n sosiaaliturva-asetusta 883/2004.
Aiheesta muualla:
Kansaneläkkeen saamisen edellytykset
Kansaneläkettä voi saada Suomessa asuva henkilö, jos hän on 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa vähintään kolmen vuoden ajan. Myös muussa maassa karttuneet vakuutuskaudet otetaan tarvittaessa huomioon, kun sovelletaan sosiaaliturva-asetusta 883/2004 (katso tarkemmin Kela).
Jos asumisaikavaatimukset täyttyvät mutta hakija tai edunjättäjä on asunut Suomessa alle 80 prosenttia 16 vuoden iän täyttämisen ja eläkkeen alkamisen välisestä ajasta, suhteutetaan kansaneläke sekä perhe-eläke Suomessa asuttuun aikaan. Ulkomailta maksettavat eläkkeet ja korvaukset pienentävät tietyin edellytyksin kansaneläkettä.
Aiheesta muualla:
Vanhuuseläke kansaneläkejärjestelmässä
Työeläkkeen voi saada ikäluokan mukaisessa vanhuuseläkeiässä, mutta kansaneläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta. Kansaneläkejärjestelmän vanhuuseläkeikä seuraa työeläkejärjestelmän alinta vanhuuseläkeikää, kun työeläkejärjestelmän alin vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen vuonna 1965 syntyneistä alkaen.
Varhennettuun vanhuuseläkkeeseen on oikeus 63-vuotiaana. Kansaneläkkeen varhennusvähennys on 0,4 % kuukautta kohti. Jos esimerkiksi 63 vuoden iässä työeläkkeelle jäävä haluaa samaan aikaan myös kansaneläkkeen, voi hän saada sen vain varhennettuna. Vuosina 1958–1961 syntyneillä varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja nousee 64 vuoteen. Varhennettu vanhuuseläke poistuu kokonaan samasta ikäluokasta alkaen kuin työeläkelakien mukainen vanhuuseläkeikä saavuttaa 65 vuotta.
Jos vanhuuseläke alkaa myöhemmin kuin 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, kansaneläkettä korotetaan 0,6 % kuukautta kohti. Korotus lasketaan jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkkeen alkaminen lykkääntyy eikä sillä ole ylärajaa. Kansaneläkettä ei kuitenkaan koroteta niiltä kuukausilta, joilta hakijalla ei 65 vuotta täytettyään ole oikeutta saada kansaneläkettä (esimerkiksi ulkomailla asumisen takia).
Varhennusvähennys- ja lykkäyskorotusprosentit eroavat toisistaan työeläke- ja kansaneläkejärjestelmässä.
Aiheesta muualla:
Työkyvyttömyyseläke 16–64-vuotiaalle
Työkyvyttömyyseläkettä voi hakea 16–64-vuotias ja se myönnetään toistaiseksi tai kuntoutustukena määräajaksi. Kansaneläke myönnetään yleensä yhtä aikaa työeläkkeen kanssa, mutta ikärajoissa on eroa. Työeläkettä ei voi saada ennen 17 vuoden ikää ja työeläke myönnetään alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen vanhuuseläkkeenä.
Lyhytaikaisen sairauden ja kuntoutuksen aikainen toimeentulo on turvattu Kelan maksamalla sairauspäivärahalla ja kuntoutusrahalla 68 ikävuoteen asti.
Kansaneläkejärjestelmässä ei ole mahdollista saada työkyvyttömyyseläkettä osittaisena kuten työeläkejärjestelmässä.
Aiheesta muualla:
Pitkäaikaistyöttömän oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen
Työttömyysturvalain lisäpäivillä olevilla pitkäaikaistyöttömillä on oikeus saada kansaneläke ilman varhennusvähennystä 64 vuoden iästä alkaen. Vuonna 1962 tai myöhemmin syntyneillä pitkäaikaistyöttömillä ei ole oikeutta vähentämättömään vanhuuseläkkeeseen ennen vanhuuseläkeikää.
Työttömyyseläkettä ei enää myönnetä. Työttömyyseläkkeeseen oli kansaneläkejärjestelmässä oikeus ennen vuotta 1950 syntyneillä kuten työeläkejärjestelmässäkin.
Aiheesta muualla:
Perhe-eläke leskille ja lapsille
Leskeneläke
Vuoden 2022 perhe-eläkkeisiin on tullut uudistus, joka rajaa vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneille leskeneläkkeen keston 10 vuoteen, kuitenkin vähintään siihen asti, kun nuorin lapseneläkkeen saaja täyttää 18 vuotta. Ennen vuotta 1975 syntyneille leskeneläkettä maksetaan edelleen 65 vuoden täyttämiseen asti. Avopuolison leskeneläke jatkuu aina siihen asti, kun nuorin edunjättäjän kanssa yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta.
Leskeneläke muodostuu alku- ja jatkoeläkkeestä. Leskellä on oikeus alkueläkkeeseen kuuden kuukauden ajan puolison kuoleman jälkeen. Alkueläkkeeseen eivät vaikuta lesken omat tulot tai omaisuus, vaan se on tasasuuruinen.
Jos leskellä ei ole huollettavanaan alle 18-vuotiasta lasta, jatkoeläkkeenä voidaan maksaa vain tuloista riippuvaa täydennysmäärää. Täydestä täydennysmäärästä vähennetään puolet niistä tuloista, jotka ylittävät 61,95 euroa kuukaudessa. Leskeneläkettä ei jää maksettavaksi, jos tulot ylittävät 1 224,13 euroa/kk (avo- tai avioliitossa olevalla 1 065,46 euroa/kk).
Jos leskellä on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi, lesken jatkoeläke on vähintään perusmäärän (113,40 euroa) suuruinen. Lisäksi voidaan maksaa täydennysmäärää tulojen mukaan. Täydennysmäärää ei jää maksettavaksi, jos tulot ylittävät 1 239,05 euroa/kk (avo- tai avioliitossa olevalla 1 080,38 euroa/kk).
Lapseneläke
Lapseneläkettä maksetaan alle 18-vuotiaalle edunjättäjän omalle lapselle, ottolapselle tai lapselle, jonka elatuksesta edunjättäjä vastasi. Päätoimisesti opiskeleva 18–20-vuotias lapsi voi hakea Kelalta ns. koululaiseläkettä. Siihen kuuluu vain lapseneläkkeen perusmäärä. Jos lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat ovat kuolleet, lapseneläke maksetaan kummankin jälkeen erikseen.
Lapseneläkkeeseen kuuluu tuloista riippumaton perusmäärä (66,61 euroa/kk) sekä täydennysmäärä (100,76 euroa/kk), jota maksetaan, jos muut kuin Kelan maksamat perhe- tai huoltoeläkkeet ovat alle 263,46 euroa kuukaudessa.
Aiheesta muualla:
Takuueläke
Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen, joka on 976,59 e/kk. Jotta saa takuueläkettä, voivat kaikki eläkkeet ennen verotusta olla yhteensä enintään 968,70 e/kk. Jos eläkkeensaajan kansaneläke ja työeläke jäävät tämän alle, puuttuva osa maksetaan takuueläkkeenä.
Takuueläkettä saa noin 116 000 eläkeläistä, mikä on noin 7 % eläkkeensaajista.
Takuueläkkeeseen on oikeus
- 62 vuotta täyttäneellä henkilöllä, joka saa vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä
- 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä, joka saa työkyvyttömyyseläkettä
- henkilöllä, joka saa eläkettä maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä
- 16 vuotta täyttäneellä työkyvyttömällä maahanmuuttajalla
- 65 vuotta täyttäneellä maahanmuuttajalla.
Jos vanhuuseläke on myönnetty varhennettuna vanhuuseläkkeenä, myös takuueläkkeeseen tehdään varhennusta vastaava vähennys.
Takuueläkettä vähentävät muut eläketulot sataprosenttisesti. Eläketuloja otetaan kattavammin huomioon takuueläkettä vähentävänä kuin kansaneläkkeessä.
Perhesuhteet eivät vaikuta takuueläkkeen määrään: täysimääräinen takuueläke on yhtä suuri riippumatta siitä, onko henkilö avo- tai avioliitossa vai asuuko hän yksin. Ainoastaan eläketulo vaikuttaa takuueläkkeen määrään.
Aiheesta muualla: