Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut käsiteltyä hallituksen esityksen yrittäjien eläkelakiin (YEL) tehtävistä täsmennyksistä. Lakiesitys nostatti loppukesästä erityisesti pienyrittäjien keskuudessa huolta ja kritiikkiä.
Kevytyrittäjyys eli oman työnsä laskuttaminen laskutuspalveluyrityksen kautta ilman varsinaisen yrityksen perustamista on monelle kätevä tapa ansaita tuloja ja myydä omaa osaamistaan. Kevytyrittäjyys ei kuitenkaan näytä olevan kaikkien kohdalla oma-aloitteisesti valittu reitti ansioiden saamiseksi. Joskus kysymys voi olla jopa pakkoyrittäjyydestä.
Eduskunnassa on käsiteltävänä Yrittäjien eläkelain päivittämistä koskeva esitys, josta on noussut paljon keskustelua. Uudistamiskeskusteluihin osallistuneena taustoitan tässä kirjoituksessa YEL:n päivittämistä koskevan esityksen taustoja ja näkökulmia.
Moni mielii kevytyrittäjäksi tai kokeilemaan alustavälitteistä työtä. Työn suorittajan ja työn teettäjän on hyvä varmistaa, ollaanko sopimassa työsuhdetyöstä vai yrittäjätyöstä. Tässä muutama vinkki työeläkevakuuttamisen näkökulmasta.
Yrittäjien eläkelaki eli YEL on ollut voimassa 50 vuotta. Yrittäjäkentässä on tyytymättömyyttä järjestelmää kohtaan, koska sitä pidetään kalliina. Tämä on luultavasti edistänyt alivakuuttamista. Haasteista huolimatta YEL on yrittäjän sosiaaliturvan perusta, ja sen riittävästä tasosta huolehtiminen on tärkeää.
Kevytyrittäjiä työllistävien yritysten yhteydenotot Eläketurvakeskukseen (ETK) ovat viime aikoina lisääntyneet. Kysyjiä askarruttaa, onko kevytyrittäjä yrittäjä vai työntekijä, ja kenen vastuulla lakisääteinen työeläkevakuuttaminen on.
Uusimuotoinen yrittäjyys on yleistynyt viime vuosina. Työkorvauksia saaneiden sekä laskutuspalveluyritysten kautta työtä tekevien määrät ovat kasvaneet noin 30 000 henkilöön. Nämä palvelut ja järjestelyt tarjoavat monille matalan kynnyksen mahdollisuuden hankkia toimeentuloa ja työllistyä. Yrittäjyyden muutos ja itsensä työllistäminen ilmiöinä haastavat sekä veronkantoa että työeläkevakuuttamista, mutta ne vaikuttavat myös ihmisten ajatteluun.
Aloittavien yrittäjien työtulot keskittyvät muutamaan lukuun. Näitä ovat YEL-minimi, työttömyysturvan alaraja ja niiden tuntumassa olevat tasaluvut sekä esimerkiksi 10 000, 15 000, 20 000 ja 30 000 euroa.
Talouselämä on niin Suomessa kuin globaalisti ollut viime kuukausia ison myllerryksen kourissa. Nyt ollaan palaamassa kohti normaalia, ja moni yrittäjä voi taas käynnistää toimintansa uudestaan. Kaikkien akuuttien asioiden rinnalla yrittäjän kannattaa pitää huoli siitä, että sosiaaliturvan turvaverkot ovat hänen kohdallaan kunnossa vastaisten riskien varalle.
Laki yrittäjien eläkevakuutuksesta eli YEL täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Laki tuli voimaan vuonna 1970 samaan aikaan kuin laki maatalousyrittäjien eläkkeistä. 1960-luvun alussa perustetun työeläkejärjestelmän laajentaminen koskemaan palkansaajien lisäksi myös yrittäjiä oli merkittävä laajennus. Uudistuksen tavoitteena oli yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen ja samalla työeläkejärjestelmän kattavuuden parantaminen.