Eläketurvan tunteminen ja luottamus eläketurvaan

Eläketurvan tunteminen auttaa tekemään omaan eläkkeeseen vaikuttavia päätöksiä. Lisäksi eläketietous auttaa arvioimaan keskustelua eläketurvasta ja sen rahoituksesta faktoihin perustuen.

Luottamus eläketurvaan, sen tulevaisuuteen ja eläkejärjestelmän toimivuuteen voivat vaikuttaa kokemukseen eläketurvan hyväksyttävyydestä sekä arvioihin omasta taloudellisesta tilanteesta eläkeaikana.

Eläketurvan tunteminen ja luottamus eläketurvaan ovat tärkeitä tutkimusteemoja eläkejärjestelmän toimivuuden ja tulevaisuuden näkökulmasta.

Eläketurvan tunteminen

Harva kokee tuntevansa eläketurvaa hyvin, ilmenee kyselytutkimuksista. Osa eläkejärjestelmän yksityiskohdista tunnetaan hyvin, toisten kohdalla tiedoissa on puutteita.

Eläketurvan tuntemista voidaan lähestyä koetun tietotason kautta tai yksityiskohtiin liittyvän tiedon näkökulmista.

Harva arvioi tuntevansa eläketurvaa hyvin

Näkemyksiä eläketurvasta -kyselytutkimuksessa tarkasteltiin 25–67-vuotiaiden eläkeasioiden tuntemista vuonna 2019. Yli puolet koki tuntevansa eläketurvaa huonosti tai melko huonosti. Hyväksi tai melko hyväksi eläketurvan tuntemisensa arvioi joka yhdeksäs.

Keskimääräistä paremmaksi eläketurvan tuntemuksensa arvioivat 55–67-vuotiaat, yrittäjät ja eläkeläiset. Heikommaksi tuntemisensa arvioivat puolestaan naiset, 25–34-vuotiaat, koulutustaustaltaan perusasteen käyneet ja matalatuloisiin kotitalouksiin kuuluvat.

Kuinka hyvin sanoisit tuntevasi eläketurvaa? Vastaajista eläketurvaa kokee tuntevansa hyvin 2 %, melko hyvin 9 %, kohtalaisesti 31 %, melko huonosti 33 %, huonosti 23 %, ei osaa sanoa 2 %. Lähde: Eläketurvakeskus.

Aiemmissa vuosien 2011 ja 2014 kyselyissä tiedusteltiin kansan- ja työeläkejärjestelmän tuntemista. Lähes puolet vastaajista arvioi tällöin eläkejärjestelmän tuntemisensa huonoksi tai melko huonoksi. Vajaa viidennes vastaajista arvioi tuntevansa kansan- ja työeläkejärjestelmää hyvin tai melko hyvin.

Eläketurvan tuntemista on selvitetty myös Eläkebarometri-kyselyssä, jossa kysytään 18–79-vuotiaiden näkemyksiä eläketurvasta. Vuosien 2017 ja 2022 välillä kokemus eläketurvan tuntemisesta on parantunut. Huonoksi tai melko huonoksi tietämyksensä arvioineiden osuus on laskenut lähes puolesta alle kolmannekseen. Vastaavasti entistä useampi arvioi tuntevansa eläketurvaa hyvin tai melko hyvin. Etenkin vanhimmat vastaajat kokevat tuntevansa eläketurvaa paremmin.

Moni ei tunne vuoden 2017 eläkeuudistusta

Vuoden 2017 alussa Suomessa tuli voimaan eläkeuudistus, jonka myötä eläkeikä nousee. Uudistuksessa muuttuivat myös eläkkeen karttumisvauhti ja eläkkeelle siirtymisajankohdan vaikutus eläkkeen määrään. Lisäksi voimaan tuli uusi eläkemuoto, osittainen vanhuuseläke, joka korvasi aiemman osa-aikaeläkkeen.

Eläkeuudistuksen tunteminen juuri uudistuksen voimaantulon kynnyksellä oli melko heikkoa. Vuoden 2015 lopussa kerätyn tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia 25–62-vuotiaista arvioi tuntevansa eläkeuudistuksen vaikutukset hyvin tai melko hyvin. Vanhemmat ja korkeampia tuloja saavat kokivat muita useammin tuntevansa eläkeuudistuksen hyvin.

Kaksi vuotta uudistuksen voimaantulon jälkeen uudistuksen tuntemisessa oli edelleen aukkoja. Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselytutkimuksessa kolmannes vastaajista kertoi tienneensä eläkeuudistuksen tulleen voimaan 2017. Lähes puolet oli kuullut asiasta jonkin verran, ja joka kuudes (16 %) vastasi, ettei ollut kuullut asiasta aiemmin.

Noin puolet vastaajista kertoi tienneensä eläkeiän noususta, osittaisen vanhuuseläkkeen mahdollisuudesta ja eläkkeeseen tulevasta korotuksesta, jos eläkkeelle siirtymistä myöhentää. Eniten epätietoisuutta oli siitä, että eläkkeen karttuminen ei uudistuksen jälkeen vaihtele iän perusteella. Kaksi kolmesta kertoi, ettei ollut kuullut asiasta aiemmin.

Tiesitkö, että Suomessa tuli voimaan eläkeuudistus vuonna 2017? Vastaajista 36 % tiesi, 48 % oli kuullut jonkin verran. 48 % tiesi, että eläkeikä nousee ja 38 % oli kuullut siitä jonkin verran. Kuitenkin vain 10 % tiesi ja 22 % oli kuullut jonkin verran, että iästä riippuvat karttumat poistuvat. Lähde: Eläketurvakeskus.

Lue lisää:

Eläkeuudistus 2017

Aiheesta muualla:

Eläkejärjestelmän yksityiskohtien tuntemista on selvitetty kyselytutkimuksissa. Suomalaiset tietävät, että vanhuuseläkkeen ikäraja vaihtelee, ja että suuri osa eläkemaksuista käytetään eläkkeiden rahoittamiseen. Sen sijaan esimerkiksi palkasta maksettavan eläkemaksun suuruuden tietää vain harva.

Eläkejärjestelmän ominaisuuksia tunnetaan vaihtelevasti

Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselytutkimuksessa eläkeosaamista mitattiin viiden eläkejärjestelmän yksityiskohtaa koskevan väitteen avulla. Niistä osa piti paikkansa, osa ei.

Ovatko väitteet mielestäsi oikein vai väärin? 72 % vastaajista tiesi oikein, että vanhuuseläkkeen ikäraja ei ole sama kaikille. 55 % vastaajista tiesi oikein, että yrittäjien työtulo vaikuttaa eläkkeen lisäksi myös vanhempain- ja sairauspäivärahan määrään. Mutta vain 24 % tiesi, että eläkettä karttuu myös lapsen kotihoidosta ja tutkintoon johtavasta opiskelusta. Lähde: Eläketurvakeskus.

Suurin osa väitteistä tunnistettiin oikein joko paikkansa pitäviksi tai virheellisiksi. Parhaiten tiedettiin väittämät vanhuuseläkkeen ikärajasta, yrittäjien työtulojen vaikutuksista ja eläkemaksujen käytöstä. Enemmän epätietoisuutta oli työttömien oikeudesta osittaiseen vanhuuseläkkeeseen ja siitä, karttuuko lapsen kotihoidosta ja opiskelusta eläkettä.

Oma käsitys eläketurvan tuntemisesta ja tieto yksityiskohdista vastaavat pääosin toisiaan. Nuoremmat vastaajat arvioivat eläkeasioiden tuntemisensa keskimääräistä heikommaksi, mutta kuitenkin he tiesivät oikein keskimääräistä useampia väittämiä.

Reilu kymmenes suomalaista osasi arvioida eläkemaksun tason

Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka monta prosenttia palkasta työntekijä ja työnantaja maksavat yhteensä eläkemaksuja (tai yrittäjä työtulostaan). Yli puolet vastaajista valitsi vaihtoehdon ”en osaa sanoa”. Suurin osa arvion antaneista aliarvioi eläkemaksun tason. Kaikista vastaajista 13 prosenttia osasi arvioida eläkemaksun tason oikein +/-5 prosenttiyksikön tarkkuudella. Vuonna 2019 työntekijän ja työnantajan keskimääräinen eläkemaksu oli 24,4 prosenttia.

Arviot eläkemaksun suuruudesta. Vastaajista 51 % ei osannut sanoa, 2 % ei vastannut kysymykseen, 29 % aliarvioi eläkemaksun, 5 % yliarvioi ja 13 % arvioi oikein. Lähde: Eläketurvakeskus.

Korkea-asteen koulutuksen saaneet ja yrittäjät tiesivät muita useammin maksun oikean tason. Virheellinen käsitys oli keskimääräistä useammin miehillä ja perusastetta korkeammin koulutetuilla. Epätietoisuutta oli taas useimmin naisilla, perusasteen koulutuksen suorittaneilla ja pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvilla.

Lue lisää:

Aiheesta muualla:

Luottamus eläketurvaan

Luottamus eläketurvaan on moniulotteinen ilmiö. Sitä voidaan arvioida paitsi järjestelmän yleisen luotettavuuden ja toimivuuden, myös eläketurvan tavoitteiden toteutumiseen ja eläketurvan riittävyyteen tai eläketurvaan liittyvien huolenaiheiden näkökulmista.

Eläkejärjestelmä koetaan yleisesti ottaen luotettavaksi

Yli 70 prosenttia 25–67-vuotiaista koki Suomen eläkejärjestelmän luotettavaksi Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselyssä.

Yli 55-vuotiaat ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kokivat järjestelmän luotettavaksi muita useammin. Sen sijaan alle 45-vuotiaat, yksin asuvat sekä terveytensä heikommaksi kokevat suhtautuivat väitteeseen muita kriittisemmin.

Vastaukset kysymykseen: Yleisesti ottaen Suomen eläkejärjestelmä on luotettava. Samaa ja osittain samaa mieltä oli yhteensä 70 % vastaajista. Osittain eri mieltä ja eri mieltä oli yhteensä 18 % vastaajista. Lähde: Eläketurvakeskus.

Luottamusta on selvitetty myös vuosittaisessa Eläkebarometrissa. Sen mukaan lähes kolme neljästä 18–79-vuotiaista suhtautui myönteisesti eläkejärjestelmän luotettavuuteen. Miehet ja vanhemmat vastaajat luottivat muita useammin eläkejärjestelmään.

Myönteisesti eläkejärjestelmän luotettavuuteen suhtautuvien osuus on kasvanut vuodesta 2017. Samalla kriittisesti suhtautuvien osuus on laskenut neljänneksestä alle viidennekseen.

Väittämä: Luotan suomalaiseen eläkejärjestelmään. Vastaukset vuosina 2017–2022. Kriittisesti eläkejärjestelmään suhtautuvien osuus on laskenut 25 %:sta 16 %:iin kuuden vuoden aikana. Kun taas myönteisesti suhtautuvien osuus nousi 59 %:sta 72 %:iin. Lähde: Eläketurvakeskus.

Kokemukset jatkuvuudesta ja eriarvoisuudesta vaikuttavat luottamukseen

Luottamus eläketurvaan 2014- ja Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselytutkimusten perusteella luottamusta eläketurvaan lisäävät kokemukset eläkejärjestelmän varmuudesta ja jatkuvuudesta, luottamus suomalaiseen hyvinvointivaltioon, järjestelmän avoimuus ja kehittäminen sekä eläkevarojen rahastointi.

Luottamusta vähentävät esimerkiksi kokemukset eriarvoisuudesta, epävarma talous- ja työllisyystilanne, väestön ikääntyminen sekä etuuksien muutokset tai heikennykset.

Aiheesta muualla:

Mielipiteitä eläkejärjestelmän nykytilasta ja tulevaisuudesta selvitettiin Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselytutkimuksessa. Useissa kysymyksissä mielipiteet jakautuivat kahtia.

Näkemykset eläkejärjestelmän nykytilasta vaihtelevat

Vajaa puolet vastaajista koki eläkkeen takaavan kohtuullisen toimeentulon nykyisille eläkeläisille. Lähes yhtä moni suhtautui riittävyyteen kriittisesti.

Reilu kolmannes suhtautui myönteisesti eläkevarojen hoidon luotettavuuteen, kun neljännes oli eri mieltä tai osittain eri mieltä.

Vain noin neljännes vastaajista piti eläkejärjestelmää oikeudenmukaisena, kun lähes puolet oli tästä eri mieltä.

Mielipiteet eläketurvan nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen liittyvistä väittämistä, samaa mieltä ja osittain samaa mieltä olevien osuudet. Lähde: Eläketurvakeskus.

Miehet, korkea-asteen koulutuksen suorittaneet ja hyväksi terveytensä kokevat suhtautuivat muita myönteisemmin eläkejärjestelmän nykytilanteeseen. Näkemyksissä eläkejärjestelmän nykytilasta ei ollut eroja ikäryhmien välillä. Eläkevarojen hoitoa pitivät muita useammin luotettavana korkeampituloisemmat. Eläkeläiset kokivat muita useammin järjestelmän oikeudenmukaiseksi.

Eläkejärjestelmän tulevaisuuteen luotetaan vähemmän kuin nykytilaan

Vain reilu neljännes vastanneista arvioi, että eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa ja yli puolet piti nuorten maksutaakkaa liiallisena.

Eläkejärjestelmän mahdollisuuteen maksaa eläkkeitä tulevaisuudessa suhtautuivat muita kriittisemmin naiset, nuoret ja terveytensä heikommaksi kokevat. Nuoret ja vastaajat, joilla ei ollut lapsia, olivat yleisimmin huolissaan nuorten maksutaakasta.

Aiheesta muualla:

Tutkimus: Luottamus eläketurvaan vuonna 2019: Kyselytutkimus eläketurvaan liittyvistä näkemyksistä (Julkari)

Useat kysymykset toimeentulosta, päätöksenteosta ja talouden kehityksestä ovat yhteydessä eläkejärjestelmän toimintaan. Luottamusta eläketurvaan voidaan selvittää myös näihin kysymyksiin liittyvän huolestuneisuuden kautta.

Toimeentulo huolestuttaa eniten

Eläkeajan toimeentuloon liittyvistä tekijöistä koettiin eniten huolta. Kolme neljästä Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselyyn vastanneesta oli ainakin jonkin verran huolissaan pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Noin kaksi kolmesta oli huolissaan kohtuuhintaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta.

Eläkkeelle siirtymisten ehtoihin ja poliittiseen päätöksentekoon liittyvästä epävarmuudesta sekä väestön ikääntymisestä ja talous- ja työllisyystilanteen kehityksestä oli huolissaan hieman alle kaksi kolmesta vastaajasta. Vähiten huolta herättivät eläkevarojen sijoitustoiminnan riskit.

Vastaukset väittämiin: huolestuttavatko eläketurvaan liittyvät asiat sinua? Esim. 75 % vastaajista oli melko huolissaan tai erittäin huolissaan pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Tutkimuksessa kysyttiin eläkeaikaiseen toimeentuloon, päätöksentekoon ja yleisesti talouteen liittyvistä huolista. Lähde: Eläketurvakeskus.

Yleisesti miehet ja terveytensä hyväksi kokevat olivat muita vähemmän huolissaan kaikista esitetyistä aiheista. Nuoret ja korkea-asteen koulutuksen saaneet olivat puolestaan muita harvemmin huolissaan eläkeajan toimeentulosta ja eläkevarojen sijoitustoiminnan riskeistä.

Aiheesta muualla:

Tutkimus: Luottamus eläketurvaan vuonna 2019, kyselytutkimus eläketurvaan liittyvistä näkemyksistä (Julkari)

Luottamuksen ja eläkeasioiden tuntemisen tutkimus Eläketurvakeskuksessa

Eläketurvan tuntemisen ja luottamuksen seuranta on osa Eläketurvakeskuksen tutkimustoimintaa. Eläketietoa ja luottamusta mittaavia tutkimuksia toteutetaan säännöllisin väliajoin. Alla tietoja näistä kyselytutkimuksista.

Eläkebarometri on vuosittain toteutettava kysely, jossa selvitetään suomalaisten mielipiteitä eläketurvasta. Vuosittain siihen on vastannut noin tuhat 18–79-vuotiasta suomalaista. Vuosina 2017–2022 Eläkebarometri on kerätty osana haastattelututkimusta, jonka Kantar TNS Oy tekee puhelimitse.

Eläkebarometrissa selvitetään suomalaisten kokemuksia eläketurvan tuntemisesta ja eläkeajan toimeentulosta. Lisäksi kysely sisältää väitteitä eläkejärjestelmän toimintaperiaatteista sekä siitä, saavuttaako järjestelmä tavoitteensa toimeentulon takaamisessa. Mukana on myös väitteitä yleisestä luottamuksesta eläkejärjestelmään ja sen tulevaisuuteen.

Vuodesta 2019 alkaen kyselyssä on selvitetty näkemyksiä eläkejärjestelmän periaatteista, kuten järjestelmän kattavuudesta, eläkemaksujen ja eläkkeen tulosidonnaisuudesta sekä mielipiteitä vaihtoehtoisista tavoista vahvistaa eläkejärjestelmän rahoitusta. Vuosina 2020 ja 2021 selvitettiin myös koronapandemian vaikutuksia eläkejärjestelmän luotettavuuteen ja vastaajien toimeentuloon. Vuonna 2022 kyselyssä oli myös eläketietoon ja työeläkeotteeseen liittyviä kysymyksiä.

Eläkebarometrin tuloksista julkaistaan vuosittain raportti, jossa myös vertaillaan tuloksia aiempiin vuosiin. Raportit löytyvät Julkari-julkaisupalvelusta.

Raportti: Eläkebarometri

Lue lisää:

Eläkejärjestelmän tuntemiseen, toimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä mielipiteitä sekä luottamusta eläketurvaan on selvitetty työeläkejärjestelmän voimaantulon alkutaipaleelta lähtien.

Vuosina 2011 ja 2014 Luottamus eläketurvaan -kyselytutkimuksissa selvitettiin luottamusta eläkejärjestelmään ja eläkkeisiin sekä taloudellista varautumista eläkeaikaan. Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselytutkimukseen sisältyi useita aiemmissa kyselyissä mukana olleita kysymyksiä, mikä mahdollisti näkemyksissä tapahtuneiden muutosten tarkastelun. Kyselyt sisältävät myös avovastausosion, jonka perusteella luottamusta eläketurvaan on tarkasteltu laadullisesti.

Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselytutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa eläkeasioiden tuntemista myös yksityiskohtaisten, objektiivisesti mitattavissa olevien kysymysten avulla. Tutkimus sisälsi kysymyksiä eläkejärjestelmän yleisestä luotettavuudesta, sen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä sekä siitä, mikä eläketurvassa huolestuttaa.

Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselytutkimus toteutettiin syys–joulukuun aikana 2019. Kysely lähettiin 5 000:lle satunnaisesti valitulle 25–67-vuotiaalle suomalaiselle. Kyselyyn vastasi1 757 henkilöä.

Aineiston tietosuojaseloste (pdf), dataskyddsbeskrivining (pdf).

Seuraava suomalaisten eläkeasioiden tuntemista ja luottamusta eläketurvaan selvittävä kysely on suunnitelmissa vuodelle 2024.

Julkaisut

Näkemyksiä eläketurvasta 2019 ja Luottamus eläketurvaan 2011 ja 2014 kyselyjen pohjalta on julkaistu tutkimusraportteja, tutkimusartikkeleja sekä blogikirjoituksia.

Luottamus eläketurvaan 2011 ja 2014 kyselytutkimuksen pohjalta julkaistuja tutkimuksia.