Liisa-Maria Palomäki

Eläkeikäiset saavat pääosan tuloistaan eläkkeistä, mutta myös työstä, omaisuudesta ja muista etuuksista kertyy tuloja. Kokemus tulojen riittävyydestä riippuu paitsi tulojen määrästä myös tulonlähteestä, osoittaa uusi tutkimuksemme.

Luottamus eläketurvaan on vahvaa työnantajasektorista riippumatta. Yrittäjien luottamus ei juuri eroa palkansaajista. Mielipiteet työssäkäyvien välillä ovat hämmästyttävänkin yhdenmukaisia.

Suomalaiset eläkeikäiset joutuvat luopumaan tekemisistään rahanpuutteen ja perhevelvollisuuksien vuoksi hieman useammin kuin ruotsalaiset ja tanskalaiset. Ongelmat ovat kuitenkin Pohjoismaissa huomattavasti harvinaisempia kuin Itä- ja Etelä-Euroopan maissa. Rahanpuute on perhevelvollisuuksia yleisempi syy luopua haluamiensa asioiden toteuttamisesta.

Puolisolla on merkittävä rooli eläkeläisten toimeentulossa. Monen puoliso on eläkkeellä, mutta päätoimisesti työssäkäyviäkin on. Vaikka puolison työskentely tuo talouteen tuloja, ne näyttävät heikentävän kokemusta toimeentulosta.

Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä vaihe ihmisten elämässä. Silloin moni asia, kuten toimeentulo, muuttaa muotoaan enemmän tai vähemmän. Monia eläkkeelle siirtyviä toimeentulon muutos voi huolestuttaa. Keväällä Social Indicators Research -lehdessä julkaistun tutkimusartikkelin mukaan eläkeläisten kokemukset toimeentulosta eivät kuitenkaan merkittävästi heikkene. Rahallista muutosta merkittävämpää on eläköitymisreitti.

Eläkeläisten toimeentuloa tarkastellaan usein eläkkeiden tason ja tulojen kautta. Entistä tärkeämmäksi arvioinnissa nousee eläkeläisten omat kokemukset toimeentulostansa. Eläkeläisryhmästä riippuen nämä voivat olla joko yhtenäisiä tulojen kanssa tai kertoa jopa päinvastaista viestiä. Kokonaiskuvan muodostamista varten tarvitaan tietoa molemmista.