Kehysriihen alla huomio kiinnittyi vahvasti siihen, otetaanko myös eläkkeet ja eläkkeensaajat hallituksen sopeutustoimien piiriin. Nyt tiedämme, että Suomessa asuvien eläketurvaan ei kohdistettu säästötoimia, mutta verotuksen muutokset koskevat myös eläkkeensaajia.
Työnantajan työntekijän puolesta maksamat veronalaiset oikeudenkäyntikulut eivät ole työntekijän eläkkeen perusteena olevaa työansiota, koska ne eivät ole vastiketta työstä. Työeläkelakien mukaan vakuutetaan työnteosta saatua työansiota.
Aika ajoin saamme kuulla ja lukea, että joku saisi paremman eläkkeen sijoittamalla itse vastaavan summan kuin minkä hän nyt maksaa lakisääteiseen työeläkejärjestelmään. Saattaisihan näin jonkun henkilön kohdalla tapahtuakin, jos hänelle käy elämässä hyvin: hänen sijoituksensa onnistuvat, hän pysyy terveenä ja työssä eläkeikään asti ja kertyneet säästöt kattavat koko vanhuuseläkeajan.
Työeläkejärjestelmää on uudistettu säännöllisesti, ja näin on huolehdittu työeläketurvan toimivuudesta. Työeläkkeiden tulevia muutoksia on viitoitettu pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa.
Suomessa keskustellaan parhaillaan eläkkeiden automaattisista vakauttajista. Pohjimmiltaan vakauttajissa on kyse eläkejärjestelmien rahoitusta kohtaavien riskien jakamisesta. Vakauttajia on käytössä monissa OECD-maissa. Tarkastelen tässä kirjoituksessa Alankomaiden, Ruotsin ja Saksan mekanismeja.
Ajattelemme yleensä, että me kaikki Suomessa työskentelevät olemme automaattisesti saman eläkejärjestelmän ja samojen sääntöjen piirissä. ETK:n tuoreimmassa eläkebarometrissa kolme neljästä vastaajasta piti tätä hyvänä tai melko hyvänä asiana. Mutta kuinka samassa eläkejärjestelmässä me oikeastaan olemme?
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma – Vahva ja välittävä Suomi – julkaistiin vähän ennen juhannusta. Eläkejärjestelmää koskeva raskaansarjan kirjaus löytyy luvusta ”1.5 Eläkkeet”. Hallitus haluaa valmistella kolmikantaisesti työeläkelakien muuttamista eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin vakauttamiseksi sekä julkisen talouden kokonaisuuden merkittäväksi vahvistamiseksi pitkällä aikavälillä. Uudistamisesta pitäisi saavuttaa kolmikantainen yhteisymmärrys tammikuuhun 2025 mennessä.
Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi maaliskuun alussa kaksi selvitystä, jotka käsittelevät julkisen talouden tasapainottamista. Myös eläkkeet ovat päässeet kartoituksen kohteeksi. Tämä ei ole yllättävää, koska eläkemenot ovat merkittävä osa julkisista menoistamme.
Useissa maissa on nostettu lakisääteistä vanhuuseläkeikää viimeisten 15 vuoden aikana. Tutkimusten perusteella nämä uudistukset ovat myöhentäneet eläkkeelle siirtymistä. Työllisyys ei kuitenkaan ole useimmiten kasvanut täysimääräisesti, koska samaan aikaan myös työttömyys ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet.
Suomen eläkejärjestelmä sijoittui tänä vuonna viidenneksi vuosittaisessa kansainvälisessä Global Pension Index -vertailussa. Saimme jo yhdeksättä kertaa vertailun parhaimmat pisteet eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä. Mutta mitä läpinäkyvyys oikeastaan tarkoittaa?
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.