Suomi haluaa olla mukana mahdollistamassa työnantajille ja työntekijöille entistä joustavammat kansainväliset työntekomahdollisuudet. Siksi ETK ja STM ilmoittautuivat viime vuonna mukaan EU-työryhmään, jonka tarkoitus on selvittää rajat ylittävää etätyöskentelyä ja sen vaikutuksia sosiaaliturvaan. Mutta miten onnistuu uusien sääntöjen luominen vain kuudessa kuukaudessa?
A1-todistusta ei tarvitse hakea jokaiselle työmatkalle erikseen, vaan työntekijälle voi hakea kaksi vuotta voimassa olevan A1-todistuksen. Yksi todistus siis riittää turvaamaan usein matkustavan työntekijän sosiaaliturvan.
Suomenlahden yli liikkuu vuosittain tuhansia työntekijöitä, joiden kohdalla on selvitettävä, missä maassa heidän työskentelynsä tulee vakuuttaa ja minkä maan sosiaaliturvaan he kuuluvat. Eläketurvakeskuksen ja Viron ulkomaantyön vakuuttamisesta vastaavan viranomaisen, Sotsiaalkindlustusametin, välinen yhteistyö on tästä syystä tärkeää.
EU:n sosiaaliturva-asetukset ohjaavat EU-maiden viranomaisia ulkomaantyön vakuuttamisen A1-todistusratkaisuissa. Asetusten säännöt antavat kuitenkin jäsenmaille mahdollisuuden erilaisille tulkinnoille ja harkinnanvaraa ratkaisuja tehtäessä. Muuttunut maailmantilanne haastaa myös ulkomaan työn säännöksiä sekä lisää erimielisyyksiä maiden välillä.
Kevytyrittäjyys eli oman työnsä laskuttaminen laskutuspalveluyrityksen kautta ilman varsinaisen yrityksen perustamista on monelle kätevä tapa ansaita tuloja ja myydä omaa osaamistaan. Kevytyrittäjyys ei kuitenkaan näytä olevan kaikkien kohdalla oma-aloitteisesti valittu reitti ansioiden saamiseksi. Joskus kysymys voi olla jopa pakkoyrittäjyydestä.
Miten saada kansainväliset sosiaalivakuuttamisen kiemurat työnantajille helposti ymmärrettävään muotoon? Eläketurvakeskuksessa käärittiin hihat haasteen ympärillä, ja lopputuloksena syntyi sosiaalivakuutusmaksuja ulkomaantyöskentelyssä selventävä sähköinen palvelu. Palvelu sai hiljattain kunniamaininnan kansainvälisessä kilpailussa.
Kevytyrittäjiä työllistävien yritysten yhteydenotot Eläketurvakeskukseen (ETK) ovat viime aikoina lisääntyneet. Kysyjiä askarruttaa, onko kevytyrittäjä yrittäjä vai työntekijä, ja kenen vastuulla lakisääteinen työeläkevakuuttaminen on.
Maaliskuu 2020 on varmasti jäänyt kaikille suomalaisille mieleen. Korona-pandemia levisi Suomeenkin, maat sulkivat ulko-ovensa ja liikkuminen maasta toiseen vaikeutui.
Suomelta päättyi viime vuoden lopussa puolivuotinen EU:n puheenjohtajuuskausi. Siihen liittyen sain olla mukana monissa sosiaaliturvaan liittyvissä yhteistyökuvioissa. Kulissien takana teimme paljon sellaista työtä, joka ei julkisuudessa näy, mutta lujitti hyvää yhteistyötämme.
Kuntoutuksen yhteistyössä parannettavaa on edelleen tiedonkulussa ja eri kuntoutuksen toimijoiden kuntoutustoimenpiteiden yhteensovittamisessa. Myös työttömien ohjautuminen ajoissa ammatilliseen kuntoutukseen voisi olla nopeampaa.