Eläketurvakeskuksessa työskenteli vuoden 2020 lopussa 313 henkilöä. Naisten osuus oli 77 prosenttia. Korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 73 prosenttia. Eläketurvakeskuksen keskimääräinen henkilömäärä pieneni seitsemällä.

Eläketurvakeskuksen kulut olivat 41 miljoonaa euroa. Kulut nousivat edellisestä vuodesta kolme miljoonaa euroa. Henkilöstökulut pysyivät edellisen vuoden tasolla eli 20 miljoonassa eurossa. Ulkopuolisten palveluiden kulut olivat yhteensä reilut 11 miljoonaa euroa. Työeläkealan yhteisten tietojärjestelmien kulut kasvoivat jonkin verran edellisvuodesta.

Koronarajoitusten myötä Eläketurvakeskuksen henkilöstö siirtyi laajasti etätyöhön. Työt sujuivat hyvin poikkeusoloista huolimatta, ja uusia työtapoja otettiin käyttöön. Eläketurvakeskus muutti vuodenvaihteessa uusiin toimitiloihin Kalasatamaan.


Toimitusjohtajan katsaus

Koronapandemia oli vuotta 2020 kaikkialla leimannut ilmiö. Sen seuraukset aiheuttivat työeläkejärjestelmässäkin huolta alkuvuonna. Osakekurssit maailmalla lähtivät syvään laskuun, ja Suomessa työllisyys aleni lomautusten myötä.

Eläkelaitosten tuotot hyvät, eläkkeellesiirtymisikä nousi reilusti   

Koronavuosi ei kuitenkaan aiheuttanut merkittäviä vaurioita työeläkejärjestelmälle. Mittavien elvytystoimien myötä finanssimarkkinoilla usko tulevaan palautui. Työeläkelaitosten sijoitustuotot koko vuodelta olivat lopulta hyvät. Työllisyysaste kyllä aleni ja sen myötä palkkasumma jäi edellisvuoden tasosta noin miljardilla. Tämä alensi vakuutusmaksutuloa. Maksutuloon vaikutti myös yksityisen sektorin työnantajille annettu maksualennus.

Vuonna 2020 työeläkemeno kasvoi odotettua hieman maltillisemmin. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni. 25-vuotiaalle laskettu keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousi reilusti yltäen 61,9 vuoden tasolle. 60 vuotta täyttäneiden työllisyysaste parani.

Arviointityö aikaisempien vuosien tasolla, uutisointi hiljaisempaa

Vuoden 2020 aikana teimme jälleen runsaasti selvityksiä ja muuta arviointia. Tuimme sosiaali- ja terveysministeriötä yksityisen ja kunnallisen eläkejärjestelmän yhdistämistyössä, työkyvyttömyyseläkkeen lineaarimallin valmistelussa ja kehittämällä YEL-työtulolaskuria.

Julkaisimme selvitykset työkyvyttömyyden muutoksista ja ammatillisen kuntoutuksen käytännöistä sekä työeläkejärjestelmän rahoituksesta. Selvittelyjä vakavaraisuussäätelystä ja rahastoinnista jatkettiin. Tutkimuksia ja raportteja syntyi edellisvuosien tapaan. Rahoitusnäkymiin näistä liittyivät erityisesti työt kuolevuusskenaarioista ja automaattisista vakauttajista. Vaikka julkistuksia oli normaaliin tapaan, niistä uutisointi oli harvempaa koronan täyttäessä mediatilaa.

Uusia kanavia ja palveluja kehitettiin

Päätimme suunnata päättäjäviestintää puolueiden suuntaan, mutta tässä pääsimme vasta alkuun, kun koronatilanne jo rajoitti fyysiset tapaamiset minimiin. Viestintätoimet keskittyivät sähköisiin kanaviin. Uudistimme Etk.fi-palvelun ja tuotimme sarjan eläkeaiheisia asiantuntijakeskusteluita Eläkekomitea-podcastina. Suunnittelimme ja toteutimme Työeläke tekijäänsä kiittää -kampanjan kansalaisille ja teimme Etk.fi-blogisarjan yrittäjille.

Kehitimme työeläkealan omia sähköisiä palveluita osallistumalla uuden otejärjestelmän kokonaisuudistuksen määrittelyihin ja hyväksymistestauksiin sekä uuden viranomaispalvelun kehittämiseen. Vuoden aikana syntyi työeläkealan ja Kelan yhteistyölle uusi toimintamalli ja tämän osana parannettiin eläkehakemusten sanomaliikennettä.

Vakuuttamisen valvonnan hoitaminen tulorekisterin mittavassa ilmoitusliikenteessä vaatii vielä työtä. Valvonnalla saatu maksutulo pieneni edellisvuodesta.

Pitkään valmisteltu eurooppalainen sosiaaliturvatietojen välittämisen sähköinen palvelu EESSI saatiin loppuvuodesta käyttöön. Eläketurvakeskus teki ison työn työeläkealan käyttöönottojen ohjeistuksessa, kouluttamisessa, testauksessa ja selvittelyissä. Päätimme vuonna 2020 organisoida palvelujamme toisin. Vuoden 2021 alusta ulkomaiset eläkehakemukset ja lähetettyjen työntekijöiden todistukset sekä asiakaspalvelu ja neuvonta hoidetaan nyt kaikki yhdellä ulkomaan palveluiden osastolla. 

Otimme käyttöön ketterän toimintamallin omien tietojärjestelmiemme kehittämisessä, ja olemme saaneet siitä toistaiseksi hyviä kokemuksia.

Poikkeuksellinen vuosi päättyi muuttoon uusiin tiloihin

Vuoden lopussa muutimme Pasilasta uuteen toimistoomme Kalasatamassa, ja saimme toimitilan uudistamiseen liittyvän projektin päätökseen tavoitellussa aikataulussa ja kustannusraamissa. Työt on tehty maaliskuun 2020 jälkeen pitkälti etätyönä, ja uusien tilojen toimivuus päästään testaamaan kunnolla vasta koronarajoitusten jälkeen.  

Seurasimme kyselyiden avulla etätyön sujumista sekä henkilöstön terveyttä, työkykyä ja jaksamista. Merkittäviltä terveyspulmilta vältyttiin, työt saatiin hoidettua ja digitaidot kasvoivat. Loppuvuonna toteutettu esimiestutkimus kertoi henkilöstön tyytyväisyydestä johtamiseen. Poikkeuksellisena vuonna tämä varmasti ilahdutti esimiehiä.

Suuri kiitos henkilöstöllemme hyvin tehdystä työstä poikkeuksellisena aikana. 

Mikko Kautto