Eläketurvakeskuksessa työskenteli vuoden 2022 lopussa 295 henkilöä. Naisten osuus oli 76 prosenttia. Korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 75 prosenttia. Eläketurvakeskuksen keskimääräinen henkilömäärä pieneni viidellä henkilöllä.

Eläketurvakeskuksen kulut olivat 37,6 miljoonaa euroa ja ne laskivat 0,6 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Henkilöstökulut olivat noin 21 miljoonaa euroa. Ulkopuoliset palvelut ja IT- kulut, kuten työeläkealan yhteisten tietojärjestelmien kulut, olivat 12,4 miljoonaa euroa.

---

Toimitusjohtajan katsaus 2022

Vuonna 2022 koronapandemia alkoi hellittää, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan synkisti näkymiä ja vaikutti mm. energian kallistumiseen ja hintojen nousuun. Keskuspankit reagoivat korkeaksi nousseeseen inflaatioon koronnostoilla.

Osakekurssien laskun ja korkokehityksen takia työeläkevaroille saatu tuotto jäi negatiiviseksi. Vaikka Suomen talous ajautui loppuvuonna taantumaan, työllisyysaste oli 73,8 prosenttia ja palkkasumma kasvoi vuoden aikana. Työeläkejärjestelmän maksutulo kasvoi, eikä TyEL-maksutasoon syntynyt nostopainetta.

Eläkkeelle hakeutumisen vuosi

Eläketurvakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan vuonna 2017 voimaan tulleen työeläkeuudistuksen tavoitteissa on toistaiseksi onnistuttu. Eläkkeelle siirtymisikä on noussut. Ikääntyneiden 55–64-vuotiaiden työllisyysaste parani vuonna 2022 yli 70 prosentin tason ja työurat pidentyivät.

Toisaalta vuosi 2022 tullaan muistamaan eläkkeelle hakeutumisen kasvusta. Työeläkeindeksi oli poikkeuksellisesti palkkakerrointa suurempi, mikä sai monet ajoittamaan eläkkeelle siirtymisensä vuoden 2022 puolelle ja näin hyötymään vuoden 2023 alun työeläkkeen indeksikorotuksista. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtyi 71 500 henkilöä, osittaiselle vanhuuseläkkeelle 35 000 henkilöä. Uusia eläkkeensaajia tuli Suomeen yhteensä yli 35 000 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Toimivan työeläketurvan puolesta -strategian toteutus käynnistyi

Vuosi 2022 oli Eläketurvakeskuksen strategian Toimivan työeläketurvan puolesta toteuttamisen ensimmäinen vuosi. Edistimme strategian kaikkia vaikuttavuustavoitteita onnistuneesti. Myös omissa palveluissamme saimme hyviä tuloksia. Eläketurvakeskuksen kustannustaso jäi edellisvuotta matalammaksi erityisesti ulkoisten tietojärjestelmäkulujen pienentymisen takia.

Kustannustaso jäi edellisvuotta matalammaksi ja käsittelyajat lyhenivät.

Suomen sosiaaliturvaan kuulumista koskevien todistusten hakeminen Eläketurvakeskuksesta lisääntyi, mutta automaattisen käsittelyn laajentamisen avulla käsittelyajat lyhenivät. Ulkomaan eläkehakemuksissa työjonoa saatiin purettua, mikä lyhensi myös käsittelyaikoja. Edistimme toimivaa työeläketurvaa myös osallistumalla työeläkealan yhteiseen vakuuttamisen ja eläkkeenlaskennan vaihtoehtojen ja tavoitetilan selvitykseen.

Rahoituksen epävarmuus huomion kohteeksi

Eläketurvakeskus julkaisi syksyllä työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin laskelmat. Laskelmien mukaan koko työeläkejärjestelmän rahoitus on tasapainossa, mutta yksityisen sektorin työeläkejärjestelmässä on maksunnousupainetta. Laskelmassa lähimenneisyyden korkeat sijoitustuotot vaimensivat matalan syntyvyyden aiheuttamia haasteita.

Tuottoja ja syntyvyyttä koskeva epävarmuus muodostaa merkittävän haasteen rahoitusnäkymille. Rahoitusnäkymien parantamisen tueksi tehtiin useita selvityksiä ja laskelmia erilaisten mahdollisten toimien vaikutuksista. Syksyllä julkaistiin myös maksutasoa eri maissa käsittelevä raportti.

Asiantuntija-apua säädösvalmisteluun

Eläketurvakeskus osallistui vuoden aikana useaan lainvalmistelutyöhön. Ansiotulon ja työkyvyttömyyseläkkeen parempaan yhteensovittamiseen tähdännyt valmistelutyö ei lopulta edennyt hallituksen esitykseen asti.

Eläketurvakeskus kehitti työtulon laskentapalvelun työeläkevakuuttajien ja yrittäjien käyttöön.

Eduskunta päätti yrittäjäeläkelain uudistamisesta pitkän valmistelun ja laajan keskustelun jälkeen. Vuoden 2023 alusta voimaan tullut lakimuutos koski työtulon täsmentämistä ja säännöllistä tarkistamista. Lain toimeenpanon tueksi Eläketurvakeskus kehitti työtulon laskentapalvelun työeläkevakuuttajien ja yrittäjien käyttöön.

Eläketurvakeskus osallistui asiantuntijana myös kuntoutusta ja TyEL:n rahoitusta koskevaan säädösvalmisteluun sekä sosiaaliturvakomitean työhön. Lisäksi vaikutimme aktiivisesti myös henkilötunnuksen uudistamista, automaattista päätöksentekoa ja tiedonhallintaa koskeviin lakihankkeisiin.

Viestinnän painopisteenä yrittäjät ja päättäjät

Kansalaisviestinnässä keskityimme yrittäjien työeläkevakuuttamista koskevaan tiedontarjontaan, kun YEL-uudistus oli ajankohtainen. Eläketurvakeskus toteutti vuoden aikana YEL vaikuttaa -kampanjan yhdessä työeläkeyhtiöiden kanssa. Kampanjassa kerrottiin YEL-työtulosta ja sen vaikutuksesta yrittäjän eläketurvaan ja muuhun sosiaaliturvaan.

Päättäjäviestintää varten kehitettiin uusi Päättäjän eläkefakta -uutiskirje, joka tiivistää eläketurvan ajankohtaisimmat uutiset ja tutkimustulokset. Järjestimme myös useita päättäjätapaamisia työeläketurvan eri teemoista.

Palvelu kerrallaan paremmaksi

Strategiamme toteutukseen sisältyy Eläketurvakeskuksen palveluiden kehittäminen systemaattisesti koko strategiakauden aikana. Merkittävin palveluiden parannustyö kohdistui viime vuonna sisällöltään laajaan työeläkelakipalveluun. Se on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2023. Yrittäjien vakuuttamisen valvontaa laajensimme ottamalla käyttöön laskentapalveluita käyttävien yrittäjien valvontajärjestelmän.

Yksi vuoden ilonaiheista oli, kun Eläketurvakeskus sai keväällä 2022 kunniamaininnan International Social Security Association (ISSA) järjestämässä kansainvälisessä kilpailussa. Kunniamaininta myönnettiin verkkopalvelusta, jossa kerrotaan työnantajille sosiaalivakuuttamisesta kansainvälisissä tilanteissa.

Eläketurvakeskus oli yksi Suomen innostavimmista työpaikoista 2022.

Uudistimme asiakastyytyväisyystutkimuksen vastaamaan uuden strategian lähtökohtia. Tutkimuksesta saatu kokonaisarvosana oli hyvä 3,46 (asteikko 1–4). Arvosana viimeiselle asioinnille oli erinomainen 3,70. Vuoden aikana toteutettiin myös henkilöstötutkimus. Eläketurvakeskus sai asiantuntijaorganisaatioiden normia korkeamman tason ja oli tutkimuksen mukaan yksi Suomen innostavimmista työpaikoista 2022.

Kiitos henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta!

Mikko Kautto
Toimitusjohtaja