Laskelman lähtötilannetta kuvaavat luvut saadaan:

• Eläketurvakeskuksen tilastotietokannasta
• Eläketurvakeskuksen eläkerekisteristä
• työeläkejärjestelmän yhteisestä ansaintarekisteristä
• Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen yhteistilastosta
• Eläketurvakeskuksen työeläkkeiden kustannustenjaon tiedoista
• Tilastokeskuksen tilastotietokannasta
• Telan tilastotietokannasta
• Kelan tietotarjottimelta
• Kevan toimintakertomuksista
• Finanssivalvonnalta.

Näiden tietojen pohjalta laskelma etenee seuraten annettuja oletuksia. Keskeisimmät oletukset ovat seuraavat:

Pitkän aikavälin laskelman 2026 oletuksia

Kokonaishedelmällisyysluku	1,30
Nettomaahanmuutto	24 000 henkilöä/v
Suhdanne-ennusteperiodi	2026–2031
Inflaatio suhdanne-ennusteperiodin jälkeen	2,0 %/v
Työvoimakustannusten reaalikasvu suhdanne-ennusteperiodin jälkeen	1,1 %/v
Kelan eläkkeiden tasokorotukset suhdanne-ennusteperiodin jälkeen	Puolet ansiotason reaalikasvusta
Eläkevarojen reaalituotto keskipitkällä aikavälillä	3,18 %/v (2026–2035)
Eläkevarojen reaalituotto pitkällä aikavälillä	3,75 %/v (2036 alkaen)

Raportin laskelmissa käytetty väestöennuste on laadittu Eläketurvakeskuksessa keväällä 2026. Ennuste perustuu osittain Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteeseen, mutta osa keskeisistä oletuksista poikkeaa tuosta ennusteesta. Kokonaishedelmällisyysluvun on oletettu olevan 1,3 koko laskentajakson ajan ja nettomaahanmuuton 24 000 vuodessa vuodesta 2026 alkaen. Käytetyssä väestöennusteessa kuolevuuden lähtötaso perustuu vuosien 2021, 2023, 2024 ja 2025 keskimääräisiin ikä- ja sukupuolikohtaisiin kuolemanvaaralukuihin. Koronapandemian aikana kuolevuus oli poikkeuksellisen korkeaa Suomessa erityisesti vuoden 2022 aikana, joten kyseisen vuoden kuolemanvaaralukuja ei ole käytetty lähtötasoa määritettäessä. Kuolevuuden alenemisvauhti on sama kuin Tilastokeskuksen vuoden 2024 ennusteessa.

Työllisyysennusteessa käytetty oletus tämänhetkisestä rakenteellisesta työttömyysasteesta on 8 prosenttia. Vuosille 2026–2030 on oletettu suhdanneluontoista, pitkän aikavälin oletusta korkeampaa työttömyyttä. Maahanmuuton vaikutus työllisyysasteeseen on huomioitu laskelmissa karkealla tasolla olettaen, että ulkomailla syntyneiden työllisyysasteet suhteessa koko väestön työllisyysasteisiin ovat samalla tasolla kuin vuosina 2020–2023 keskimäärin. Ikä- ja sukupuolivakioitu 20–64-vuotiaiden työllisyysaste on laskelmassa ulkomailla syntyneillä noin 10 prosenttiyksikköä koko väestön työllisyysastetta pienempi.

Pitkän aikavälin oletus inflaatiolle on 2,0 prosenttia vuodessa ja työvoimakustannusten reaalikasvulle 1,1 prosenttia vuodessa.

Eläkeikien nousu ei nosta todellista eläkkeellesiirtymisikää täysimääräisesti, vaan vanhimmissa ikäluokissa myös työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyvät.

Ikäluokkakohtaiset työkyvyttömyyseläkealkavuudet alenevat ajan myötä. Tämä arvio perustuu havaittuun trendiin.

Eläkevarojen tuotto-oletus on reaalisesti 3,18 % vuodessa vuoteen 2035 asti, ja sen jälkeen reaalituotto-oletus on 3,75 % vuodessa. Aiempaa korkeampi sijoitustuotto-oletus on suurelta osin seurausta tuoreen eläkeuudistuksen mahdollistamasta riskillisemmästä sijoittamisesta. Keskipitkällä aikavälillä tuotto-oletuksen asettamisessa käytetään pääsääntöisesti eteenpäin katsovia mittareita, jotka huomioivat markkinoiden nykyhetken arvostus- ja korkotasot. Pitkän aikavälin tuotto-oletukset nojaavat historiallisiin tuottoihin.