18 500 kuntoutujaa

Vuonna 2019 työeläkekuntoutujia oli 18 500. Työeläkekuntoutuksen pitkään tasaisena jatkunut kasvu hidastui jopa enemmän kuin puolivuotistilasto ennakoi. Kuntoutujien määrä kasvoi edellisvuodesta vain 130 henkilöllä.

Kuntoutusta haettiin lähes saman verran kuin vuonna 2018. Hakijoiden joukossa oli kuitenkin niitä, joiden osalta työeläkekuntoutuksen kriteerit eivät kaikilta osin täyttyneet. Heillä lääkinnälliset löydökset olivat liian vähäisiä tai työhistoriaa ei ollut riittävästi. Annetuista kuntoutuspäätöksistä 28 prosenttia oli hylkäyksiä. Vuonna 2018 vastaava luku oli 21 prosenttia.

Tyypillinen kuntoutuja
Tyypillinen työeläkekuntoutuja oli työelämästä kuntoutuksen hakeutunut 47-vuotias palkansaaja nainen, jolla oli diagnoosina jokin tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Itse kuntoutuminen toteutui työkokeiluna joko nykyisen tai uuden työnantajan palveluksessa. Kuntoutuksen ajalta maksettava toimeentulokorvaus oli naisilla keskimäärin 2 500 euroa kuukaudessa.

Kuntoutujista kaksi kolmesta palaa takaisin töihin
Vuoden 2019 aikana päättyi 7 900 kuntoutusta. Kuntoutusta itse hakeneista 67 prosenttia ja työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneista 58 prosenttia palasi kuntoutuksen jälkeen takaisin töihin. Erityisesti työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneiden kuntoutujien työhön palanneiden osuus kasvoi 14 prosenttiyksikköä vuodesta 2018.

Onnistuneen kuntoutuksen kustannukset
Kuntoutusta pidetään onnistuneena, jos kuntoutuja työllistyy heti kuntoutuksen jälkeen tai on työnhakijana työmarkkinoilla. Vuonna 2019 tällaisia kuntoutuksia päättyi 5 600 (71%) ja niiden keskimääräinen kustannus oli 19 000 euroa. Kaikkien vuonna 2019 päättyneiden kuntoutusten kustannus oli 16 000 euroa.

Kuntoutuksen kasvuvauhti hidastunut

Työeläkekuntoutuksen pitkään tasaisena jatkunut kasvu 2000-luvulla näyttäisi puolivuotistilaston mukaan hidastuneen hakemusten, myönteisten päätösten ja kuntoutujien lukumäärän suhteen.

Alkuvuoden aikana kuntoutushakemusten lukumäärä pysyi lähes viime vuoden tasolla. Sen sijaan myönteisiä kuntoutuspäätöksiä annettiin yksitoista prosenttia edellisvuotta vähemmän. Annetuista kuntoutuspäätöksistä joka neljäs hylättiin, viime vuonna joka viides.

Kuntoutujien lukumäärä kasvoi alkuvuonna edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta kolme prosenttia. Vuonna 2018 kuntoutujien lukumäärä kasvoi aikaisemmasta vuodesta lähes kymmenen prosenttia. Jos loppuvuosi ei tuo muutosta alkuvuoden kehitykseen, olisi vuonna 2019 kuntoutujia vajaa 19 000. Vuosi sitten heitä oli 18 400.

Kuntoutuksen kokonaiskustannukset olivat kesäkuun 2019 loppuun mennessä 88 milj. euroa. Kustannukset kasvoivat lähes saman verran kuin edellisvuonna, kuusi prosenttia.

Kuntoutushakemukset, myönteiset päätökset, kuntoutujien lukumäärät ja kustannukset puolivuosittain ajalla 2017-2019.

Tilaston taulukot ja kuviot:

Lue lisää:

Uusin julkaisu:

Tietoa tilastopalvelusta:

Työeläkekuntoutus

Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Työeläkekuntoutus
Aihealue: Sosiaaliturva, Työeläkekuntoutus
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Ei

Kuvaus

Tilasto sisältää tietoa työeläkelakien mukaisesta ammatillisesta kuntoutuksesta.

Tietosisältö

Tilastossa on tietoa kuntoutuspäätöksistä  kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä,  kustannuksista ja päättyneistä kuntoutusohjelmista.

Käytetyt luokitukset

Tiedot on luokiteltu kuntoutujan iän, sukupuolen, kuntoutustaustan, diagnoosin ja sektorin mukaan.

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Tiedot kuntoutustilastoon saadaan suoraan työeläkelaitoksilta sekä Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Työeläkelaitoksilta kerättäviä tietoja ovat kuntoutustausta, kuntoutuspalvelulajit, kuntoutuspalvelukulut ja kuntoutusohjelman päättymissyy.

Päivitystiheys

Tiedot päivitetään kerran vuodessa.

Valmistumis- tai julkistamisaika

Tarkempi aika on ilmoitettu Julkistamiskalenterissa.

Aikasarja

Ensimmäiset kuntoutustiedot ovat vuodelta 1992.

Asiasanat

Työeläkekuntoutus, kuntoutuspalvelulaji, kuntoutuskustannus, kuntoutuspäätös

 

 

Käsitteet ja määritelmät

Työeläkekuntoutus

Työeläkekuntoutus on työikäisten yksilöllistä ja ammatillista kuntoutusta. Kuntoutuksen tarkoituksena on, että työntekijä tai yrittäjä pystyisi sairaudestaan, viastaan tai vammastaan huolimatta jatkamaan työelämässä. Tavoitteena on työkyvyttömyyden ehkäiseminen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen.

Työeläkekuntoutus on ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Ammatillinen kuntoutus on lakisääteinen työeläke-etuus. Kuntoutuksen hakijalla on valitusoikeus kaikkiin työeläkekuntoutusta koskeviin päätöksiin. Työeläkekuntoutuksesta vastaavat työeläkevakuuttajat eli työeläkeyhtiöt ja työeläkelaitokset.

Työeläkekuntoutuksen saamisen edellytykset

Alle 63-vuotiaalla työntekijällä tai yrittäjällä on oikeus saada kuntoutusta, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

  • asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan ja riskin joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle
  • ansiorajavaatimus täyttyy
  • vakiintuminen työelämään; riittävän pitkä työhistoria ja työeläketurvan ansainta
  • kuntoutus on tarkoituksenmukaista
  • ei oikeutta liikenne- tai tapaturmajärjestelmän kuntoutukseen.

Työeläkekuntoutuksen keinot

Kuntoutusneuvonta
Työeläkelaitoksen kuntoutusasiantuntijat antavat yleisneuvontaa ja yksityiskohtaista opastusta ja ohjausta ammatillisessa kuntoutuksessa.

Selvitys
Kuntoutus edellyttää aina tarkoituksenmukaista kuntoutussuunnitelmaa. Selvityksiä käytetään kuntoutussuunnitelman tekemiseen. Tarvittaessa kuntoutuspäätöksen saanut voi saada apua kuntoutussuunnitelman tekemiseen kuntoutuksen palveluntuottajilta. Kuntoutustarpeen arvioimiseen tarkoitettuja selvityksiä työeläkelaitokset eivät kustanna.

Työpaikkakuntoutus
Työpaikkakuntoutus on ensisijainen työeläkekuntoutuksen keino. Työpaikkakuntoutus voi olla muutaman kuukauden työkokeilua joko entiseen tai uuteen työhön. Tarvittaessa työkokeilu voi jatkua työhön valmennuksena. Työhönvalmennus on työkokeilua pidempiaikaista perehdyttämistä uuteen työhön.

Koulutus
Koulutus voi olla lyhytaikaista kurssimuotoista lisäkoulutusta tai pidempikestoista uudelleenkoulutusta uuteen työhön. Perus- ja pohjakoulutuksen tukeminen ei kuulu työeläkekuntoutukseen.

Elinkeinotuki
Elinkeinotuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta yritystoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Yleensä elinkeinotuki myönnetään avustuksena ammatinharjoittamiseen liittyvien työvälineiden hankintaan. Edellytyksenä on, että kuntoutuja saa yrityksestään toimeentulon.

Kuntoutusetuudet

Kuntoutusraha
Kuntoutusrahaa maksetaan henkilölle, joka ennen kuntoutuksen alkamista sai palkkaa, sairauspäivärahaa tai työttömyysturvaa. Suuruudeltaan se on työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläk-keen määrä korotettuna 33 prosentilla. Kuntoutusrahaa maksetaan vain aktiivisen kuntoutuksen ajalta.

Osakuntoutusraha
Osakuntoutusrahaa maksetaan kuntoutujalle, joka jatkaa osittain ansiotyössä ammatillisen kuntou-tuksen rinnalla. Osakuntoutusraha on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä.

Kuntoutusavustus
Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta voidaan maksaa kuntoutussuunnitelman laatimisen ajaksi, kuntoutuksen odotusajalta tai kuntoutusjaksojen väliajoilta, enintään kolmelta kuukaudelta. Yrittäjille (YEL, MYEL) ja kuntatyöntekijöille (KuEL) kuntoutusavustus voidaan myöntää työllistymisen tueksi kuntoutuksen jälkeiselle ajalle, jos kuntoutujalla ei ole muuta toimeentuloa.
Kuntoutusavustus on määräaikainen ja työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen, eikä siihen lisätä 33 prosentin korotusta. Kuntoutusavustus voidaan maksaa myös osa-avustuksena.

Kuntoutustuki
Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, joka voidaan myöntää silloin kun työkyvyn oletetaan paranevan hoidon tai kuntoutuksen avulla. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden eikä sairauspäivärahakausi riitä työkyvyn palautumiseen.

Kuntoutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalle on tehty hoito- tai kuntoutussuunnitelma joko terveydenhuollossa tai työterveyshuollossa.

Kuntoutuskorotus
Kuntoutuskorotus on kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen lisänä myönnettävä korotus, jota maksetaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Korotus on 33 prosenttia maksettavan eläkkeen määrästä ja sitä maksetaan täysiltä kuntoutuskuukausilta.

Muut kustannukset
Kuntoutujalle korvataan työeläkekuntoutuksesta aiheutuneet välittömät kustannukset kuten matka- ja opiskelukulut.

Muut käsitteet

Ikä
Henkilön ikä tilastovuoden lopussa.

Aiheesta muualla:

Työeläkelakipalvelu

Laatuseloste: Työeläkekuntoutus 2018

Työeläkekuntoutustilasto tuotetaan Eläketurvakeskuksessa.

Eläketurvakeskuksen (ETK) yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilasto-toimintaa(397/2006). Tilastojen tuottamisesta vastaa ETK:ssa suunnitteluosasto.

Työeläkekuntoutuksen tilastointi perustuu vuoden 1991 kuntoutuslainsäädännön uudistukseen (työnteki-jäin eläkelain TEL muutos 612/1991) liittyvään seurantavelvoitteeseen.

ETK ja työeläkelaitokset vastaavat itse tilastoinnista aiheutuvista omista kustannuksista.

Tilastotietojen relevanssi

Työeläkekuntoutustilasto kattaa koko työeläkejärjestelmää koskevan kuntoutuksen. Oikeudesta työeläkekuntoutukseen säädetään työeläkelaeissa, jotka on lueteltu työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä. Työeläkekuntoutustilasto antaa kokonaiskuvan yksityisen sektorin työeläkeyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen sekä julkisen sektorin kustantamasta ammatillisesta kuntoutuksesta. Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus ei kuulu tilaston piiriin.

Tilasto sisältää koko kuntoutusprosessin, kuntoutuksen hakemisesta kuntoutuksen päättymiseen ja kuntoutuksen jälkeiseen seurantaan asti. Tilastossa on tietoa kuntoutushakemuksista, kuntoutuspäätöksistä, kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä ja kustannuksista, päättyneistä kuntoutusohjelmista ja kuntoutuksen hinnasta.

Keskeiset tiedot on jaoteltu kuntoutujan taustan mukaan, eli oliko henkilö työssä vai eläkkeellä aloittaessaan kuntoutuksen. Vuodesta 2016 lähtien kuntoutujat on jaoteltu myös kuntoutusta itse hakeneisiin ja työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneisiin. Muina luokittelijoina tilastossa käytetään henkilön ikää, sukupuolta ja diagnoosia.

Tilaston kehittämisessä on otettu huomioon käyttäjien, lähinnä työeläkelaitosten tarpeet ja mahdolliset lainmuutokset.

Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa www.etk.fi/tilastot kohdassa Työeläkekuntoutus.

Tilasto palvelee kuntoutuksen asiantuntijoita, tutkijoita, tiedotusvälineitä ja muita aihealueesta tietoa tarvitsevia.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston tiedot perustuvat ETK:n tilastorekistereihin sekä kuntoutuspalvelutietojen osalta työeläkelaitoksilta erikseen kerättäviin yksilötason tietoihin. Tietojenkeruusta vastaa ETK:n suunnitteluosasto. Tiedot toimitetaan ETK:n laatimien ohjeiden mukaisesti.

Työeläkelaitoksilta suoraan kerättäviä tietoja ovat kuntoutuspalvelulajit, kuntoutuspalvelukustannukset, kuntoutujalle pakolliseksi säädetyt tapaturmavakuutusmaksut ja kuntoutuksen jälkeinen tilanne eli mihin kuntoutus johti.

Eläketilastorekisteristä poimitaan kuntoutuspäätöstilastoihin liittyvät tiedot, joita tarvitaan tilaston tuottamisessa. Näitä ovat kuntoutuksen ennakkopäätökset, hylyt ja myönnöt, vireilletulo, kuntoutusratkaisun päivämäärä, kuntoutujan eläketausta, työkyvyttömyysdiagnoosit ja kuntoutuksen toimeentulokustannukset.

Työsuhdetilastorekisteristä poimitaan kuntoutuksen vaikuttavuuteen liittyviä tietoja. Näitä ovat työssäolo-tiedot kuntoutuksen jälkeen. Rekisteri sisältää tiedot työeläkettä kartuttavasta työurasta: työ- ja yrittäjä-jaksot sekä työttömyyteen, koulutukseen ja vanhemmuuteen yms. liittyvät palkattomat ajat.

Eläketurvakeskus yhdistää kuntoutustilaston pohja-aineistoksi työeläkelaitoksilta kerättävät tiedot sekä tilaston tuottamiseen tarvittavat rekisteritiedot.

Eläketurvakeskuksen rekisteripalveluosasto vastaa yhdessä työeläkelaitosten kanssa ansaintarekisterin sisällöstä, eläketurvan toimeenpanossa tarvittavien tietojen saatavuudesta, kattavuudesta, lainmukaisuudesta ja oikeellisuudesta sekä sisällön virhetilanteiden selvittelystä. Rekisterin käsittelyjärjestelmät sisältävät luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii korjaamaan tai tarkistamaan tiedot. Virheilmoitukset voivat olla myös huomautuksia, jotka eivät estä tietojen rekisteröitymistä.

Tietoteknisesti eläke- ja ansaintarekistereistä vastaa Arek Oy. Se on eläkevakuuttajien ja ETK:n yhteisesti omistama yhtiö.

Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Korjauskäytännöissä noudatetaan Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan antamaa ohjeistusta.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilaston ennakkotiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä ja lopulliset tiedot kesäkuussa. Tilaston julkistamisajankohta on esitetty ETK:n kotisivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot kohdassa Julkistamiskalenteri.

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tilastoa on tuotettu vuodesta 1992 lähtien samoin perustein, joten tiedot ovat vertailukelpoisia kyseisestä ajankohdasta lähtien.

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilaston tiedot julkaistaan vuosittain sähköisenä versiona (PDF) ETK:n internetsivuilla. Osa tilaston tie-doista julkaistaan myös ETK:n tilastotietokannassa osoitteessa www.etk.fi/tilastot > Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta.

Tilaston kuvaus on esitetty ETK:n internetsivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot.

Lisätietoja tilastosta antaa ETK:n tilastopalvelu tilastot(at)etk.fi.

 

Työeläkekuntoutusjärjestelmä

Työeläkelakien mukainen kuntoutus on työikäisten ammatillista ja yksilöllistä kuntoutusta. Kuntoutuksen tarkoituksena on ehkäistä työntekijän tai yrittäjän joutuminen ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle ja tukea myös kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevan paluuta takaisin töihin. Tavoitteena on, että työelämässä pysytään mahdollisimman pitkään sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta.

Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen

Kuntoutus edellyttää hakijalta aina työkyvyttömyyden uhkaa ja itse kuntoutuksen on oltava tarkoituksenmukaista. Kuntoutusoikeuden arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen ja yksilökohtaiseen arvioon. Työeläkevakuuttajat vastaavat työeläkekuntoutuksesta.

Työntekijällä tai yrittäjällä, joka ei ole täyttänyt alinta vanhuuseläkeikäänsä, on oikeus työeläkekuntoutukseen, jos:

  • Hakijalla on sairaus, vika, tai vamma, joka aiheuttaa uhan tulla työkyvyttömäksi lähitulevaisuudessa,  jos kuntoutustoimenpiteisiin ei ryhdytä.
  • Hakijan ansiorajavaatimus täyttyy. Työansioita on kertynyt yhteensä vähintään 35 614,03 euroa (vuoden 2019 tasossa) kuntoutuksen hakemista edeltäneen viiden vuoden ajalta. Työkyvyttömyyseläkkeen saajalta edellytetään, että eläkkeen tulevan ajan ansiot ovat vähintään 35 614,03 euroa.
  • Hakijan työssäolo on vakiintunutta eikä yhteys työelämään ole katkennut ja työeläketurvaa on ansaittu riittävästi. Työhistorian ei tarvitse olla aukoton eikä kokonaistyöajalle ole asetettu mitään ehdotonta kestoa. Hakijalla on  ammattipätevyys koulutuksen tai työn kautta.
  • Hakijalla ei ole oikeutta tapaturma- tai liikennevakuutuslain mukaiseen kuntoutukseen.
  • Kuntoutus on tarkoituksenmukaista. Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon hakijan sairaus, vika ja vamma, ikä, ammatti, koulutus, aikaisempi toiminta, vakiintuneisuus työelämään ja mahdollistaako haettu ammatillinen kuntoutus hakijan terveydentilalle sopivan työn. Arvioinnissa huomioidaan myös, lykkääkö kuntoutus hakijan eläkkeelle jäämistä.

Työeläkekuntoutuksen keinot

Työeläkelaitosten tukema kuntoutus on aina ammatillista ja yksilöllistä. Sisällöltään se voi olla:

Kuntoutusneuvonta, ohjaus
Työeläkelaitosten kuntoutusasiantuntijat antavat yleisneuvontaa ja yksityiskohtaista opastusta ja ohjausta ammatillisessa kuntoutuksessa.

Selvitys
Selvitys tarkoittaa toimeksiantoa kuntoutuksen palvelutuottajille. Selvitystä tarvitaan tilanteissa, joissa kuntoutuspäätöksen saaneella ei ole valmista kuntoutussuunnitelmaa tai jos työnantajalla ei ole tarjota sopivaa työtä. Kuntoutus edellyttää aina tarkoituksenmukaista kuntoutussuunnitelmaa. Kuntoutustarpeen arvioimiseen tarkoitettuja selvityksiä työeläkelaitokset eivät kustanna.

Työpaikkakuntoutus
Työpaikkakuntoutus on ensisijainen työeläkekuntoutuksen keino. Työpaikkakuntoutus voi olla pitkän sairasloman jälkeen muutaman kuukauden työkokeilua joko entiseen työhön tai työnkuvan muuttamiseen. Työkokeilu voidaan järjestää myös uudelleenkoulutuksen jälkeen työelämän paluun tukemiseksi.

Tarvittaessa työkokeilu voi jatkua työhön valmennuksena. Työhönvalmennus on työkokeilua täydentävä, pidempiaikaista perehdyttämistä uuteen työhön.

Koulutus
Jos työpaikkakuntoutuksen keinot eivät riitä, on ammatillinen koulutus yksi vaihtoehto. Koulutus voi olla lyhytaikaista, kurssimuotoista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta tai pidempikestoista uudelleenkoulutusta uuteen työhön tai ammattiin. Työeläkejärjestelmän kuntoutukseen ei kuulu perus- ja pohjakoulutuksen tukeminen.

Elinkeinotuki
Elinkeinotuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta. Yleensä elinkeinotuki myönnetään avustuksena ammatin harjoittamiseen liittyvien työvälineiden ja työkoneiden hankintakustannusten kattamiseen. Myöntämisen edellytyksenä on, että kuntoutuja saisi yrityksestään toimeentulon.

Toimeentulo kuntoutuksen aikana

Kuntoutusajalta maksetaan joko kuntoutusrahaa, kuntoutuskorotusta tai kuntoutusavustusta. Lisäksi korvataan kuntoutuksesta aiheutuvia tarpeellisia kustannuksia kuten matka-, asumis- ja opiskelukuluja. Kuntoutusetuudet ovat verotettavaa tuloa ja kulukorvaukset verottomia.

Kuntoutusraha
Kuntoutusrahaa maksetaan henkilölle, joka ennen kuntoutuksen alkamista sai palkkaa, sairauspäivärahaa tai työttömyysturvaa. Suuruudeltaan se on työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen määrä korotettuna 33 prosentilla eli noin 75 prosenttia palkasta. Kuntoutusrahaa maksetaan vain aktiivisen kuntoutuksen ajalta.

Jos työnantaja maksaa palkan työkokeilun, työhön valmennuksen tai oppisopimuskoulutuksen ajalta, maksetaan kuntoutusraha työnantajalle palkkaa vastaavalta ajalta. Jos palkka on kuntoutusrahaa pienempi, maksetaan erotus kuntoutujalle itselleen.

Osakuntoutusraha
Osakuntoutusrahaa maksetaan kuntoutujalle, joka jatkaa osittain ansiotyössä ammatillisen kuntoutuksen rinnalla. Osakuntoutusraha on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä.

Kuntoutusavustus
Kuntoutusraha voidaan myöntää harkinnanvaraisena kuntoutusavustuksena. Sitä voidaan maksaa kuntoutussuunnitelman laatimisen ajaksi, kuntoutuksen odotusajalta tai kuntoutusjaksojen väliajoilta, enintään kolmelta kuukaudelta. Yrittäjille (YEL, MYEL) ja kuntatyöntekijöille (KuEL) kuntoutus-avustus voidaan myöntää työllistymisen tueksi kuntoutuksen jälkeiselle ajalle, jos kuntoutujalla ei ole muuta toimeentuloa.

Kuntoutusavustus on määräaikainen ja työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen, eikä siihen lisätä 33 prosentin korotusta. Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta ei myönnetä, jos kuntoutuja saa esim. sairauspäivärahaa tai työttömyyspäivärahaa. Kuntoutusavustus voidaan maksaa myös osa-avustuksena.

Kuntoutustuki
Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, joka voidaan myöntää silloin kun työkyvyn oletetaan paranevan hoidon tai kuntoutuksen avulla. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden eikä sairauspäivärahakausi riitä työkyvyn palautumiseen.

Kuntoutuskorotus
Kuntoutuskorotus on kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen lisänä myönnettävä korotus, jota maksetaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Korotus on 33 prosenttia maksettavan eläkkeen määrästä ja sitä maksetaan täysiltä kuntoutuskuukausilta.

Perusmäärältään kuntoutusraha ja kuntoutustuki/työkyvyttömyyseläke kuntoutuskorotuksella ovat saman suuruisia.

Kuntoutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalle on tehty hoito- tai kuntoutussuunnitelma joko terveydenhuollossa tai työterveyshuollossa.

Muut kustannukset
Kuntoutujalle korvataan työeläkekuntoutuksesta aiheutuvat välttämättömät kustannukset kuten matka- ja opiskelukulut.

Kuntoutukseen hakeminen

Aloite kuntoutukseen voi lähteä työntekijän, työnantajan, työterveyshuollon, terveydenhuollon, työhallinnon tai Kelan toimesta. Kuntoutustoimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo henkilön työssä ollessa, ennen sairaslomaa.

Kelan toimesta kuntoutustarveselvitys tehdään viimeistään silloin, kun sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa on maksettu yli 60 päivää. Selvittelyn yhteydessä Kela lähettää kuntoutustiedustelun tai ohjaa henkilön itse ottamaan yhteyttä työeläkelaitokseen. Jos henkilöllä on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus, työeläkelaitos selvittää hakijan kuntoutusmahdollisuudet ja antaa ennakkopäätöksen, jos oikeus kuntoutukseen syntyy.

Kuntoutuksen hakemista koskevat samat säännökset kuin eläkkeen hakemistakin. Kuntoutusta haetaan aina sitä varten laadituilla lomakkeilla. Poikkeuksena vuodesta 2015 lähtien työkyvyttömyyseläkkeen hakijat, jotka voivat saada oikeuden kuntoutukseen ilman kuntoutushakemusta.

Kuntoutusoikeuden ratkaiseminen

Kuntoutuslainsäädäntö säätelee oikeuden työeläkekuntoutukseen. Työeläkelaitoksen kuntoutusasiantuntijat tutkivat asiakirjojen perusteella hakijan edellytykset kuntoutukseen, työkyvyttömyyden uhan ja kuntoutustarpeen. Myönteinen kuntoutuspäätös sisältää aina kuntoutussuunnitelman. Kuntoutussuunnitelman puuttuessa voidaan hakijalle antaa 9 kuukautta voimassa oleva ennakkopäätös. Hyväksyttävä kuntoutussuunnitelma tulee toimittaa päätöksen voimassaoloaikana.

Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annetut päätökset

Eläkelaitos selvittää aina ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista hakijan oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen. Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tutkitaan, vaikka kuntoutusmahdollisuuksia olisi selvitetty aikaisemmin muualla esim. Kelassa.

Ennakkopäätös antaa oikeuden kuntoutukseen, mutta se ei velvoita päätöksensaajaa ryhtymään kuntoutustoimenpiteisiin. Päätös on voimassa 9 kuukautta ja se annetaan ilman kuntoutushakemusta.

Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen selvitetään aina, kun käsitellään

  • ensimmäisen kerran työkyvyttömyyseläkehakemusta (osa ja täysi)
  • ensimmäisen kerran kuntoutustukihakemusta (osa ja täysi)
  • kuntoutustuen jatkohakemusta
  • osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttamista täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi
  • täyden työkyvyttömyyseläkkeen muuttamista osatyökyvyttömyyseläkkeeksi
  • osakuntoutustuen muuttamista täydeksi kuntoutustueksi
  • täyden kuntoutustuen muuttamista osakuntoutustueksi
  • työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamista.

Ennakkopäätöstä ei anneta tapauksissa, joissa täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai jos kuntoutuksen edellytykset eivät täyty.

Kuntoutuspäätöksen hylkäyssyyt

Jos kuntoutuksen hakija on saanut hylkäävän päätöksen, on työeläkelaitoksen perusteltava ratkaisunsa. Työeläkelaitosten käyttämiä hylkäyssyitä ovat:

  • Ei tulevan ajan oikeutta, ansiomäärävaatimus
    Tulevan ajan ansiovaatimus ei täyty tai työskentelyn päättymisestä on jo kulunut pari kolme vuotta, yhteys työelämään voidaan katsoa katkenneen ja hakijaa ei voida pitää työelämään vakiintuneena. Vuoden 2006 alusta lähtien ns. tulevan ajan edellytyksen on korvannut ansiomäärävaatimus.
  • Tapaturma- tai liikennevakuutusyhtiö kuntouttaa
    Kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta. Tapaturma- tai liikennevakuutuslaitos on aina ensisijainen ammatillisessa kuntoutuksessa.
  • Ei työkyvyttömyyden uhkaa
    Lääketieteelliset löydökset ovat niin vähäisiä, ettei niiden katsota aiheuttavan pidempiaikaista työkyvyttömyyden uhkaa. Uhkaa arvioitaessa otetaan huomioon henkilön toimintakyky ja sen oletettava kehitys lähivuosina.
  • Kuntoutus ei tarkoituksenmukaista
    Henkilöllä on työkyvyttömyyden uhka, mutta sitä ei voida ammatillisella kuntoutuksella vähentää tai henkilöllä on koulutusta tai työkokemusta muilta aloilta ja näin ollen riittävät valmiudet jatkaa työelämässä.
  • Muu syy
    Henkilön lääkinnällinen kuntoutus voi olla vielä kesken ja mahdolliseen ammatilliseen kuntoutukseen otetaan kantaa vasta, kun lääkinnällinen kuntoutus on edennyt niin pitkälle, että ammatillinen kuntoutus voidaan aloittaa.

Valitusoikeus kuntoutuspäätöksestä

Kuntoutuksen hakijalla on valitusoikeus kaikista kuntoutusta koskevista päätöksistä. Valitusoikeus koskee myös työkyvyttömyyseläkehakemuksen yhteydessä annettuja ennakkopäätöksiä (vuoden 1.1.2015 lainmuutos). Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annetaan vain myönteinen kuntoutuspäätös, hylkäävää päätöstä ei anneta. Valituskelpoinen hylkäyspäätös edellyttää aina kuntoutushakemuksen.

Valitusoikeus koskee päätöksiä hakijan oikeudesta kuntoutukseen, kuntoutuksen sisällöstä (kuntoutussuunnitelma) ja tarkoituksenmukaisuudesta. Myös kuntoutusetuuden myöntämisestä, määrästä, maksuajasta sekä muista kulujen korvaamisista voi valittaa. Muutosta päätökseen voi hakea 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

Kuntoutuksen hakija voi valittaa päätöksestä ensin eläkelaitokseen, joka harkintansa mukaan voi oikaista aiemman päätöksensä. Työeläkelaitoksen päätöksestä voidaan valittaa Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan ja edelleen vakuutusoikeuteen.

 

 

 

 

Kuntoutuslait ja lain muutokset

 

Vuosi 1991

Koko kuntoutusta koskeva lainsäädäntö uusittiin lokakuussa 1991 voimaantulleilla säädöksillä (työntekijäin eläkelain (TEL) muutos 612/1991). Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteeksi asetettiin, että henkilö pystyisi jatkamaan työssä pitempään tai palaamaan takaisin työelämään. Kuntoutus oli harkinnanvaraista eikä valitusoikeutta ollut. Työelämästä tulevan kuntoutujan toimeentuloturvaksi säädettiin kuntoutusraha ja yhteistyötä eri kuntouttajatahojen välillä pyrittiin tehostamaan ja selkiyttämään

Vuosi 1996

Kuntoutuksen ensisijaisuus korostui vuoden 1996 lain muutoksessa (työntekijäin eläkelain (TEL) muutos 1482/1995). Määräaikaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä tuli kuntoutustuki, johon piti aina liittyä hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttöä pyrittiin lisäämään. Eläkkeeltä tulevan kuntoutujan toimeentuloa parannettiin. Aktiiviselta kuntoutusajalta maksettu kuntoutuskorotus nostettiin 10 prosentista 33 prosenttiin.

Vuosi 2004

Ammatillisesta kuntoutuksesta tuli lakisääteinen työeläke-etuus (työntekijäin eläkelain (TEL) muutos 188/2003). Kuntoutuksen hakija sai valitusoikeuden kuntoutusoikeutta koskevaan päätökseen, mutta ei vielä valitusoikeutta kuntoutuksen sisällöstä. Vuoden 2004 kuntoutuslainsäädännön tavoitteena oli varhentaa ammatillisen kuntoutuksen aloittamista. Säännöksillä pyrittiin vaikuttamaan siihen, että yhä useampi henkilö pysyisi työelämässä entistä pitempään, jolloin keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousisi ja paine työeläkemaksujen nostamiseen vähenisi.

Vuosi 2005

Vuoden 2005 työeläkeuudistuksesta seurasi muutoksia kuntoutuksen saamisen edellytyksiin ja kuntoutusrahan laskentaan (työntekijäin eläkelain (TEL) muutos 634/2003 ja 885/2004). Tulevan ajan vaatimus korvattiin ansiorajavaatimuksella. Työkyvyttömyyseläkkeen laskenta muuttui, ja näitä muutoksia sovellettiin myös kuntoutusrahan laskentaan. Muutokset astuivat voimaan vuoden 2006 alussa.

Vuosi 2007

Yksityisen alan palkansaajia koskevat eläkelait TEL, LEL ja TaEL yhdistettiin yhdeksi laiksi, TyEL:ksi (työntekijäin eläkelaki 395/2006). Uudistuksen yhteydessä kuntoutusta koskeviin säädöksiin ei tehty suuria muutoksia. Merkittävin muutos oli valitusoikeuden laajeneminen kaikkiin työeläkekuntoutusta koskeviin päätöksiin, myös kuntoutuksen sisältöön. Uudistuksen yhteydessä toimenpiteistä poistettiin kuntoutustutkimus ja ammatillisen kuntoutuksen tukemiseksi myönnettävä lääkinnällinen kuntoutus. Tutkimus korvautui selvityksillä, joita tarvittaessa käytetään ainoastaan kuntoutussuunnitelman laatimiseen, ei kuntoutusoikeuden arviointiin. Muutoksia tehtiin myös työllistymisen tukemiseksi myönnettävään kuntoutusavustukseen.

Vuosi 2015

Vuonna 2015 tuli voimaan lakimuutos eläkelaitoksen velvollisuudesta tutkia henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä (TyEL 36 §).   Jos ammatillisen kuntoutuksen edellytyksen täyttyvät, antaa eläkelaitos ilman kuntoutushakemusta ennakkopäätöksen (TyEL 101 § 2 mom.). Hylkäävää päätöstä ei näissä tapauksissa anneta.

Vuosi 2017

Vuodesta 2017 lähtien myös osittain varhennettua vanhuuseläkettä saava voi hakea kuntoutusta.