Alkuvuonna kuntoutujien määrä pysyi lähes ennallaan

Työeläkekuntoutujien määrä alkuvuonna oli puolivuositilaston mukaan edellisvuoden tasolla. Myönteisten kuntoutuspäätösten osuus laski edelleen.

Kuntoutushakemuksia tuli työeläkelaitoksiin tammi-kesäkuussa pari prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana. Myönteisissä kuntoutuspäätöksissä oli pudotusta kuusi prosenttia. Myös työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneiden määrä laski.

Kuntoutusta itse hakeneiden kuntoutushakemuksista hylättiin lähes 35 prosenttia, kun edellisvuonna osuus oli 32 prosenttia. Työkyvyttömyyden uhan puute oli yleisin syy hylätä kuntoutushakemus.

Kuntoutujia oli puolivuositilaston mukaan 13 867, vajaa prosentti enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Mikäli loppuvuosi ei tuo muutosta kehitykseen, kuntoutujien määrä on tänäkin vuonna alle 18 500.

Kuntoutuksen kokonaiskustannukset olivat kesäkuun loppuun mennessä 94 milj. euroa. Kustannukset kasvoivat neljä prosenttia edellisvuoden alkupuoliskosta. Suurin osa, 87 prosenttia kustannuksista, koostui kuntoutuksen aikana maksettavista toimeentulokorvauksista.

(Päivitetty 20.10.2021)

Työeläkekuntoutujien määrä kääntyi laskuun

Vuonna 2020 työeläkekuntoutujia oli 18 300. Kuntoutujien määrä laski edellisvuodesta 250 henkilöllä. Työeläkekuntoutuksen pitkään jatkunut kasvu kääntyi laskuun ja kuntoutujien määrä jäi alhaisemmaksi kuin puolivuotistilaston perusteella ennakoitiin.

Kuntoutujien lukumäärä väheni erityisesti kuntoutusta itse hakeneilla ja naisilla.

Yrittäjien määrä kuntoutuksessa nousi

Yrittäjiä oli kuntoutuksessa 800. Vaikka kuntoutujien määrä kokonaisuudessaan laski, kuntoutuksessa olevien yrittäjien määrä nousi 16 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden yrittäjien määrä pysyi edellisvuoden tasolla.

Yrittäjä kuntoutujana

Tyypillinen kuntoutuksessa oleva yrittäjä oli 49-vuotias mies. Yrittäjistä joka kolmas oli saanut oikeuden kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkepäätöksen yhteydessä. Näin ollen yrittäjät tarvitsivat enemmän selvityksiä kuntoutussuunnitelman laatimiseen kuin muut kuntoutujat.

Kuntoutujan taustalla olevan sairauden suhteen yrittäjät eivät poikenneet muista kuntoutujista. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat molemmilla yleisin diagnoosi.

Yrittäjistä lähes 60 prosenttia palasi kuntoutuksen jälkeen joko töihin tai työnhakijaksi.

Tyypillinen työeläkekuntoutuja

Vuonna 2020 tyypillinen kuntoutuja oli 47-vuotias, yksityisellä sektorilla työskentelevä nainen, joka oli itse hakenut kuntoutukseen. Diagnoosina hänellä oli jokin tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Kuntoutuminen toteutui työkokeiluna. Naisille maksettiin toimeentulokorvausta keskimäärin 2 600 euroa kuukaudessa.

Lähes 70 prosenttia palasi takaisin töihin

Vuoden 2020 aikana päättyi yhteensä 7 400 kuntoutusta. Kuntoutujista lähes 70 prosenttia palasi töihin tai työnhakijaksi.

(Päivitetty 4.6.2021)

Kuntoutushakemusten ja kuntoutujien määrät laskussa

Työeläkekuntoutuksen kasvu hidastui viime vuonna. Kehitys kääntyi laskuun maaliskuussa 2020, kun koronavirus alkoi levitä ja rajoitustoimen alkoivat. Vuoden 2020 puolivuositilaston mukaan kuntoutushakemuksia tuli työeläkelaitoksiin kuutisen prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Alkuvuoden aikana myönteisiä kuntoutuspäätöksiä, työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annetut kuntoutuspäätökset mukaan lukien, annettiin lähes saman verran kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Kuntoutusta itse hakeneiden kuntoutushakemuksista hylättiin lähes 32 prosenttia, kun edellisvuonna vastaava luku oli 25 prosenttia.

Työeläkekuntoutujia oli puolen vuoden aikana 13 756. Kuntoutujien määrä laski edellisvuodesta 50 henkilöllä. Jos kehitys jatkuu tähän suuntaan, jää kuntoutujien määrä tänä vuonna reilusti alle 19 000.

Kuntoutuskustannuksia maksettiin puolen vuoden aikana 90 milj. euroa. Kustannukset kasvoivat edellisvuodesta viisi prosenttia.

(Päivitetty 27.10.2020)

Tilaston taulukot ja kuviot:

Lue lisää:

Uusin julkaisu:

Vuoden 2020 päättyneiden kuntoutusten toimeentulokorvaus on korjattu 21.10.2021.

Tietoa tilastopalvelusta:

Työeläkekuntoutus

Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Työeläkekuntoutus
Aihealue: Sosiaaliturva, Työeläkekuntoutus
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Ei

Kuvaus

Tilasto sisältää tietoa työeläkelakien mukaisesta ammatillisesta kuntoutuksesta.

Tietosisältö

Tilastossa on tietoa kuntoutuspäätöksistä,  kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä,  kustannuksista ja päättyneistä kuntoutusohjelmista.

Käytetyt luokitukset

Tiedot on luokiteltu kuntoutujan iän, sukupuolen, kuntoutustaustan, diagnoosin ja sektorin mukaan.

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Tiedot kuntoutustilastoon saadaan suoraan työeläkelaitoksilta sekä Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Työeläkelaitoksilta kerättäviä tietoja ovat kuntoutustausta, kuntoutustoimenpiteet, kuntoutustoimenpidekustannukset ja kuntoutusohjelman päättymissyy.

Päivitystiheys

Tiedot päivitetään kerran vuodessa.

Valmistumis- tai julkistamisaika

Tarkempi aika on ilmoitettu Julkistamiskalenterissa.

Aikasarja

Ensimmäiset kuntoutustiedot ovat vuodelta 1992.

Asiasanat

Työeläkekuntoutus, kuntoutustoimenpide, kuntoutuskustannus, kuntoutuspäätös

Käsitteet ja määritelmät

Työeläkekuntoutus

Työeläkekuntoutus on työikäisten yksilöllistä ja ammatillista kuntoutusta. Kuntoutuksen tarkoituksena on, että työntekijä tai yrittäjä pystyisi sairaudestaan, viastaan tai vammastaan huolimatta jatkamaan työelämässä. Tavoitteena on työkyvyttömyyden ehkäiseminen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen.

Työeläkekuntoutus on ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Ammatillinen kuntoutus on lakisääteinen työeläke-etuus. Kuntoutuksen hakijalla on valitusoikeus kaikkiin työeläkekuntoutusta koskeviin päätöksiin. Työeläkekuntoutuksesta vastaavat työeläkevakuuttajat eli työeläkeyhtiöt ja työeläkelaitokset.

Työeläkekuntoutuksen  edellytykset

Työntekijällä tai yrittäjällä, joka ei ole täyttänyt alinta vanhuuseläkeikäänsä, on oikeus saada kuntoutusta, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

  • asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan ja riskin joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle
  • ansiorajavaatimus täyttyy
  • vakiintuminen työelämään; riittävän pitkä työhistoria ja työeläketurvan ansainta
  • kuntoutus on tarkoituksenmukaista
  • ei oikeutta liikenne- tai tapaturmajärjestelmän kuntoutukseen.

Työeläkekuntoutujan tausta

Työstä
Henkilö on kuntoutusta hakiessaan  työssä tai työttömänä, ei kuitenkaan työkyvyttömyyseläkkeellä. Pitkäaikaistyöttömät eivät kuulu työeläkekuntoutuksen piiriin.

Osittain varhennettua vanhuuseläkettä saava voi myös hakea työeläkekuntoutusta. Hänen luokitellaan työelämästä tulevaksi.

Eläkkeeltä
Kuntoutuksen hakija saa lähinnä kuntoutustukea, periaatteessa muukin eläke on mahdollinen.

Ikä
Henkilön ikä tilastovuoden lopussa.

Sairaus
Sairausdiagnoosit ja niitä vastaavat koodit perustuvat vuodesta 1996 lähtien kansainväliseen ICD-10-tautiluokitukseen. Sairausryhmät esitellään pääryhmittäin.

Kuntoutuspäätöstilastoissa tapaukset, joissa ei ole diagnoosia ovat sellaisia, joissa henkilö ei ole toimittanut lääkärinlausuntoa tai sairaudet ovat sen tyyppisiä, ettei niistä ole diagnoosia.

Työeläkekuntoutuksen toimenpiteet

Työeläkelaitoksen kuntoutusasiantuntijat antavat yleisneuvontaa ja yksityiskohtaista opastusta ja ohjausta ammatillisessa kuntoutuksessa.

Selvitys
Kuntoutus edellyttää aina tarkoituksenmukaista kuntoutussuunnitelmaa.
Selvityksiä käytetään kuntoutussuunnitelman tekemiseen.

Tarvittaessa kuntoutuspäätöksen saanut voi saada apua kuntoutussuunnitelman tekemiseen kuntoutuksen palveluntuottajilta. Kuntoutustarpeen arvioimiseen tarkoitettuja selvityksiä työeläkelaitokset eivät kustanna.

Työpaikkakuntoutus
Työpaikkakuntoutus on ensisijainen työeläkekuntoutuksen keino. Työpaikkakuntoutus voi olla muutaman kuukauden työkokeilua joko entiseen tai uuteen työhön. Tarvittaessa työkokeilu voi jatkua työhön valmennuksena. Työhönvalmennus on työkokeilua pidempiaikaista perehdyttämistä uuteen työhön.

Koulutus
Koulutus voi olla lyhytaikaista kurssimuotoista lisäkoulutusta tai pidempikestoista uudelleenkoulutusta uuteen työhön. Perus- ja pohjakoulutuksen tukeminen ei kuulu työeläkekuntoutukseen.

Muut toimenpiteet
Muihin kuntoutustoimenpiteisiin kuuluvat lähinnä erilaiset apuvälineet ja elinkeinotuki.

Elinkeinotuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta yritystoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Yleensä elinkeinotuki myönnetään avustuksena ammatinharjoittamiseen liittyvien työvälineiden hankintaan. Edellytyksenä on, että kuntoutuja saa yrityksestään toimeentulon.

Toimeentulo kuntoutuksen aikana

Kuntoutusraha
Kuntoutusrahaa maksetaan henkilölle, joka ennen kuntoutuksen alkamista sai palkkaa, sairauspäivärahaa tai työttömyysturvaa. Suuruudeltaan se on työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen määrä korotettuna 33 prosentilla. Kuntoutusrahaa maksetaan vain aktiivisen kuntoutuksen ajalta.

Osakuntoutusraha
Osakuntoutusrahaa maksetaan kuntoutujalle, joka jatkaa osittain ansiotyössä ammatillisen kuntoutuksen rinnalla. Osakuntoutusraha on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä.

Kuntoutusavustus
Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta voidaan maksaa kuntoutussuunnitelman laatimisen ajaksi, kuntoutuksen odotusajalta tai kuntoutusjaksojen väliajoilta, enintään kolmelta kuukaudelta.

Yrittäjille (YEL, MYEL) ja kuntatyöntekijöille (KuEL) kuntoutusavustus voidaan myöntää työllistymisen tueksi kuntoutuksen jälkeiselle ajalle, jos kuntoutujalla ei ole muuta toimeentuloa.

Kuntoutusavustus on määräaikainen ja työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen, eikä siihen lisätä 33 prosentin korotusta. Kuntoutusavustus voidaan maksaa myös osa-avustuksena.

Kuntoutustuki
Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, joka voidaan myöntää silloin kun työkyvyn oletetaan paranevan hoidon tai kuntoutuksen avulla. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden eikä sairauspäivärahakausi riitä työkyvyn palautumiseen.

Kuntoutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalle on tehty hoito- tai kuntoutussuunnitelma joko terveydenhuollossa tai työterveyshuollossa.

Kuntoutuskorotus
Kuntoutuskorotus on kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen lisänä myönnettävä korotus, jota maksetaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Korotus on 33 prosenttia maksettavan eläkkeen määrästä ja sitä maksetaan täysiltä kuntoutuskuukausilta.

Muut kustannukset
Kuntoutujalle korvataan työeläkekuntoutuksesta aiheutuneet välittömät kustannukset kuten matka- ja opiskelukulut.

Muut käsitteet

Kuntoutuspäätökset
Kuntoutuspäätös perustuu kuntoutushakemukseen. Henkilö on itse hakenut kuntoutusta kuntoutuslomakkeella. Kuntoutuspäätös voi olla joko myöntö tai hylkäys.

Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annetut kuntoutusoikeudet eivät sisälly kuntoutuspäätöstilastoihin. Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annetaan vain myönteinen kuntoutuspäätös, jos kuntoutuksen ehdot täyttyvät.

Kuntoutuskustannukset
Työeläkekuntoutuksen kokonaiskustannukset muodostuvat toimenpidekustannuksista ja toimeentulokorvauksista.

Kuntoutustoimenpidekustannukset muodostuvat selvitys-, työpaikkakuntoutus-, koulutus- ja muista kuntoutustoimenpidekustannuksista.

Toimeentulokorvaus muodostuu kuntoutusraha-, kuntoutuskorotus- ja kuntoutusavustuskustannuksista.

Päättyneet kuntoutukset
Päättyneet kuntoutukset koskevat tilastojaksolla päättyneitä kuntoutusohjelmia, muodostuneita kustannuksia henkilön koko kuntoutusprosessin ajalta sekä kuntoutuksen välitöntä tulosta, mihin kuntoutus päättyi.

Aiheesta muualla:

Työeläkelakipalvelu

Laatuseloste: Työeläkekuntoutus 2020

Työeläkekuntoutustilasto tuotetaan Eläketurvakeskuksessa.

Eläketurvakeskuksen (ETK) yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilasto-toimintaa(397/2006). Tilastojen tuottamisesta vastaa ETK:ssa suunnitteluosasto.

Työeläkekuntoutuksen tilastointi perustuu vuoden 1991 kuntoutuslainsäädännön uudistukseen (työnteki-jäin eläkelain TEL muutos 612/1991) liittyvään seurantavelvoitteeseen.

ETK ja työeläkelaitokset vastaavat itse tilastoinnista aiheutuvista omista kustannuksista.

Tilastotietojen relevanssi

Työeläkekuntoutustilasto kattaa koko työeläkejärjestelmää koskevan kuntoutuksen. Oikeudesta työeläkekuntoutukseen säädetään työeläkelaeissa, jotka on lueteltu työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä. Työeläkekuntoutustilasto antaa kokonaiskuvan yksityisen sektorin työeläkeyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen sekä julkisen sektorin kustantamasta ammatillisesta kuntoutuksesta. Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus ei kuulu tilaston piiriin.

Tilasto sisältää koko kuntoutusprosessin, kuntoutuksen hakemisesta kuntoutuksen päättymiseen ja kuntoutuksen jälkeiseen seurantaan asti. Tilastossa on tietoa kuntoutushakemuksista, kuntoutuspäätöksistä, kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä ja kustannuksista, päättyneistä kuntoutusohjelmista ja kuntoutuksen hinnasta.

Keskeiset tiedot on jaoteltu kuntoutujan taustan mukaan, eli oliko henkilö työssä vai eläkkeellä aloittaessaan kuntoutuksen. Vuodesta 2016 lähtien kuntoutujat on jaoteltu myös kuntoutusta itse hakeneisiin ja työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneisiin. Muina luokittelijoina tilastossa käytetään henkilön ikää, sukupuolta ja diagnoosia.

Tilaston kehittämisessä on otettu huomioon käyttäjien, lähinnä työeläkelaitosten tarpeet ja mahdolliset lainmuutokset.

Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa www.etk.fi/tilastot kohdassa Työeläkekuntoutus.

Tilasto palvelee kuntoutuksen asiantuntijoita, tutkijoita, tiedotusvälineitä ja muita aihealueesta tietoa tarvitsevia.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston tiedot perustuvat ETK:n tilastorekistereihin sekä kuntoutustoimenpidetietojen osalta työeläkelaitoksilta erikseen kerättäviin yksilötason tietoihin. Tietojenkeruusta vastaa ETK:n suunnitteluosasto. Tiedot toimitetaan ETK:n laatimien ohjeiden mukaisesti.

Työeläkelaitoksilta suoraan kerättäviä tietoja ovat kuntoutustoimenpiteet, kuntoutustoimenpidekustannukset, kuntoutujalle pakolliseksi säädetyt tapaturmavakuutusmaksut ja kuntoutuksen jälkeinen tilanne eli mihin kuntoutus johti.

Eläketilastorekisteristä poimitaan kuntoutuspäätöstilastoihin liittyvät tiedot, joita tarvitaan tilaston tuottamisessa. Näitä ovat kuntoutuksen ennakkopäätökset, hylyt ja myönnöt, vireilletulo, kuntoutusratkaisun päivämäärä, kuntoutujan eläketausta, työkyvyttömyysdiagnoosit ja kuntoutuksen toimeentulokustannukset.

Työsuhdetilastorekisteristä poimitaan kuntoutuksen vaikuttavuuteen liittyviä tietoja. Näitä ovat työssäolo-tiedot kuntoutuksen jälkeen. Rekisteri sisältää tiedot työeläkettä kartuttavasta työurasta: työ- ja yrittäjä-jaksot sekä työttömyyteen, koulutukseen ja vanhemmuuteen yms. liittyvät palkattomat ajat.

Eläketurvakeskus yhdistää kuntoutustilaston pohja-aineistoksi työeläkelaitoksilta kerättävät tiedot sekä tilaston tuottamiseen tarvittavat rekisteritiedot.

Eläketurvakeskuksen rekisteripalveluosasto vastaa yhdessä työeläkelaitosten kanssa ansaintarekisterin sisällöstä, eläketurvan toimeenpanossa tarvittavien tietojen saatavuudesta, kattavuudesta, lainmukaisuudesta ja oikeellisuudesta sekä sisällön virhetilanteiden selvittelystä. Rekisterin käsittelyjärjestelmät sisältävät luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii korjaamaan tai tarkistamaan tiedot. Virheilmoitukset voivat olla myös huomautuksia, jotka eivät estä tietojen rekisteröitymistä.

Tietoteknisesti eläke- ja ansaintarekistereistä vastaa Arek Oy. Se on eläkevakuuttajien ja ETK:n yhteisesti omistama yhtiö.

Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Korjauskäytännöissä noudatetaan Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan antamaa ohjeistusta.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Työeläkekuntoutuksen puolivuotistiedot kuluvalta vuodelta ilmestyvät loppuvuonna. Tilasto koko vuoden tiedoilla julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden kesäkuussa. Tilaston julkistamisajankohta on esitetty ETK:n kotisivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot kohdassa Julkistamiskalenteri.

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tilastoa on tuotettu vuodesta 1992 lähtien samoin perustein, joten tiedot ovat vertailukelpoisia kyseisestä ajankohdasta lähtien.

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilaston tiedot julkaistaan vuosittain sähköisenä versiona (PDF) ETK:n internetsivuilla. Osa tilaston tie-doista julkaistaan myös ETK:n tilastotietokannassa osoitteessa www.etk.fi/tilastot > Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta.

Tilaston kuvaus on esitetty ETK:n internetsivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot.

Lisätietoja tilastosta antaa ETK:n tilastopalvelu tilastot(at)etk.fi.

Työeläkekuntoutusjärjestelmä

Työeläkelakien mukainen kuntoutus on työikäisten ammatillista ja yksilöllistä kuntoutusta. Kuntoutuksen tarkoituksena on ehkäistä työntekijän tai yrittäjän joutuminen ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle ja tukea myös kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevan paluuta takaisin töihin. Tavoitteena on, että työelämässä pysytään mahdollisimman pitkään sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta.

Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen

Kuntoutus edellyttää hakijalta aina työkyvyttömyyden uhkaa ja itse kuntoutuksen on oltava tarkoituksenmukaista. Kuntoutusoikeuden arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen ja yksilökohtaiseen arvioon. Työeläkevakuuttajat vastaavat työeläkekuntoutuksesta.

Työntekijällä tai yrittäjällä, joka ei ole täyttänyt alinta vanhuuseläkeikäänsä, on oikeus työeläkekuntoutukseen, jos:

  • Hakijalla on sairaus, vika, tai vamma, joka aiheuttaa uhan tulla työkyvyttömäksi lähitulevaisuudessa,  jos kuntoutustoimenpiteisiin ei ryhdytä.
  • Hakijan ansiorajavaatimus täyttyy. Työansioita on kertynyt yhteensä vähintään 36 342,90 euroa (vuoden 2020 tasossa) kuntoutuksen hakemista edeltäneen viiden vuoden ajalta. Työkyvyttömyyseläkkeen saajalta edellytetään, että eläkkeen tulevan ajan ansiot ovat vähintään 36 342,90 euroa.
  • Hakijan työssäolo on vakiintunutta eikä yhteys työelämään ole katkennut ja työeläketurvaa on ansaittu riittävästi. Työhistorian ei tarvitse olla aukoton eikä kokonaistyöajalle ole asetettu mitään ehdotonta kestoa. Hakijalla on  ammattipätevyys koulutuksen tai työn kautta.
  • Hakijalla ei ole oikeutta tapaturma- tai liikennevakuutuslain mukaiseen kuntoutukseen.
  • Kuntoutus on tarkoituksenmukaista. Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon hakijan sairaus, vika ja vamma, ikä, ammatti, koulutus, aikaisempi toiminta, vakiintuneisuus työelämään ja mahdollistaako haettu ammatillinen kuntoutus hakijan terveydentilalle sopivan työn. Arvioinnissa huomioidaan myös, lykkääkö kuntoutus hakijan eläkkeelle jäämistä.

Työeläkekuntoutuksen toimenpiteet

Työeläkelaitosten tukema kuntoutus on aina ammatillista ja yksilöllistä. Sisällöltään se voi olla:

Kuntoutusneuvonta, ohjaus
Työeläkelaitosten kuntoutusasiantuntijat antavat yleisneuvontaa ja yksityiskohtaista opastusta ja ohjausta ammatillisessa kuntoutuksessa.

Selvitys
Selvitys tarkoittaa toimeksiantoa kuntoutuksen palvelutuottajille. Selvitystä tarvitaan tilanteissa, joissa kuntoutuspäätöksen saaneella ei ole valmista kuntoutussuunnitelmaa tai jos työnantajalla ei ole tarjota sopivaa työtä. Kuntoutus edellyttää aina tarkoituksenmukaista kuntoutussuunnitelmaa. Kuntoutustarpeen arvioimiseen tarkoitettuja selvityksiä työeläkelaitokset eivät kustanna.

Työpaikkakuntoutus
Työpaikkakuntoutus on ensisijainen työeläkekuntoutuksen keino. Työpaikkakuntoutus voi olla pitkän sairasloman jälkeen muutaman kuukauden työkokeilua joko entiseen työhön tai työnkuvan muuttamiseen. Työkokeilu voidaan järjestää myös uudelleenkoulutuksen jälkeen työelämän paluun tukemiseksi.

Tarvittaessa työkokeilu voi jatkua työhön valmennuksena. Työhönvalmennus on työkokeilua täydentävä, pidempiaikaista perehdyttämistä uuteen työhön.

Koulutus
Jos työpaikkakuntoutuksen keinot eivät riitä, on ammatillinen koulutus yksi vaihtoehto. Koulutus voi olla lyhytaikaista, kurssimuotoista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta tai pidempikestoista uudelleenkoulutusta uuteen työhön tai ammattiin. Työeläkejärjestelmän kuntoutukseen ei kuulu perus- ja pohjakoulutuksen tukeminen.

Elinkeinotuki
Elinkeinotuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta. Yleensä elinkeinotuki myönnetään avustuksena ammatin harjoittamiseen liittyvien työvälineiden ja työkoneiden hankintakustannusten kattamiseen. Myöntämisen edellytyksenä on, että kuntoutuja saisi yrityksestään toimeentulon.

Toimeentulo kuntoutuksen aikana

Kuntoutusajalta maksetaan joko kuntoutusrahaa, kuntoutuskorotusta tai kuntoutusavustusta. Lisäksi korvataan kuntoutuksesta aiheutuvia tarpeellisia kustannuksia kuten matka-, asumis- ja opiskelukuluja. Kuntoutusetuudet ovat verotettavaa tuloa ja kulukorvaukset verottomia.

Kuntoutusraha
Kuntoutusrahaa maksetaan henkilölle, joka ennen kuntoutuksen alkamista sai palkkaa, sairauspäivärahaa tai työttömyysturvaa. Suuruudeltaan se on työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen määrä korotettuna 33 prosentilla eli noin 75 prosenttia palkasta. Kuntoutusrahaa maksetaan vain aktiivisen kuntoutuksen ajalta.

Jos työnantaja maksaa palkan työkokeilun, työhön valmennuksen tai oppisopimuskoulutuksen ajalta, maksetaan kuntoutusraha työnantajalle palkkaa vastaavalta ajalta. Jos palkka on kuntoutusrahaa pienempi, maksetaan erotus kuntoutujalle itselleen.

Osakuntoutusraha
Osakuntoutusrahaa maksetaan kuntoutujalle, joka jatkaa osittain ansiotyössä ammatillisen kuntoutuksen rinnalla. Osakuntoutusraha on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä.

Kuntoutusavustus
Kuntoutusraha voidaan myöntää harkinnanvaraisena kuntoutusavustuksena. Sitä voidaan maksaa kuntoutussuunnitelman laatimisen ajaksi, kuntoutuksen odotusajalta tai kuntoutusjaksojen väliajoilta, enintään kolmelta kuukaudelta. Yrittäjille (YEL, MYEL) ja kuntatyöntekijöille (KuEL) kuntoutus-avustus voidaan myöntää työllistymisen tueksi kuntoutuksen jälkeiselle ajalle, jos kuntoutujalla ei ole muuta toimeentuloa.

Kuntoutusavustus on määräaikainen ja työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen, eikä siihen lisätä 33 prosentin korotusta. Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta ei myönnetä, jos kuntoutuja saa esim. sairauspäivärahaa tai työttömyyspäivärahaa. Kuntoutusavustus voidaan maksaa myös osa-avustuksena.

Kuntoutustuki
Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, joka voidaan myöntää silloin kun työkyvyn oletetaan paranevan hoidon tai kuntoutuksen avulla. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden eikä sairauspäivärahakausi riitä työkyvyn palautumiseen.

Kuntoutuskorotus
Kuntoutuskorotus on kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen lisänä myönnettävä korotus, jota maksetaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Korotus on 33 prosenttia maksettavan eläkkeen määrästä ja sitä maksetaan täysiltä kuntoutuskuukausilta.

Perusmäärältään kuntoutusraha ja kuntoutustuki/työkyvyttömyyseläke kuntoutuskorotuksella ovat saman suuruisia.

Kuntoutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalle on tehty hoito- tai kuntoutussuunnitelma joko terveydenhuollossa tai työterveyshuollossa.

Muut kustannukset
Kuntoutujalle korvataan työeläkekuntoutuksesta aiheutuvat välttämättömät kustannukset kuten matka- ja opiskelukulut.

Kuntoutukseen hakeminen

Aloite kuntoutukseen voi lähteä työntekijän, työnantajan, työterveyshuollon, terveydenhuollon, työhallinnon tai Kelan toimesta. Kuntoutustoimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo henkilön työssä ollessa, ennen sairaslomaa.

Kelan toimesta kuntoutustarveselvitys tehdään viimeistään silloin, kun sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa on maksettu yli 60 päivää. Selvittelyn yhteydessä Kela lähettää kuntoutustiedustelun tai ohjaa henkilön itse ottamaan yhteyttä työeläkelaitokseen. Jos henkilöllä on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus, työeläkelaitos selvittää hakijan kuntoutusmahdollisuudet ja antaa ennakkopäätöksen, jos oikeus kuntoutukseen syntyy.

Kuntoutuksen hakemista koskevat samat säännökset kuin eläkkeen hakemistakin. Kuntoutusta haetaan aina sitä varten laadituilla lomakkeilla. Poikkeuksena vuodesta 2015 lähtien työkyvyttömyyseläkkeen hakijat, jotka voivat saada oikeuden kuntoutukseen ilman kuntoutushakemusta.

Kuntoutusoikeuden ratkaiseminen

Kuntoutuslainsäädäntö säätelee oikeuden työeläkekuntoutukseen. Työeläkelaitoksen kuntoutusasiantuntijat tutkivat asiakirjojen perusteella hakijan edellytykset kuntoutukseen, työkyvyttömyyden uhan ja kuntoutustarpeen. Myönteinen kuntoutuspäätös sisältää aina kuntoutussuunnitelman. Kuntoutussuunnitelman puuttuessa voidaan hakijalle antaa 9 kuukautta voimassa oleva ennakkopäätös. Hyväksyttävä kuntoutussuunnitelma tulee toimittaa päätöksen voimassaoloaikana.

Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annetut päätökset

Eläkelaitos selvittää aina ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista hakijan oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen. Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tutkitaan, vaikka kuntoutusmahdollisuuksia olisi selvitetty aikaisemmin muualla esim. Kelassa.

Ennakkopäätös antaa oikeuden kuntoutukseen, mutta se ei velvoita päätöksensaajaa ryhtymään kuntoutustoimenpiteisiin. Päätös on voimassa 9 kuukautta ja se annetaan ilman kuntoutushakemusta.

Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen selvitetään aina, kun käsitellään

  • ensimmäisen kerran työkyvyttömyyseläkehakemusta (osa ja täysi)
  • ensimmäisen kerran kuntoutustukihakemusta (osa ja täysi)
  • kuntoutustuen jatkohakemusta
  • osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttamista täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi
  • täyden työkyvyttömyyseläkkeen muuttamista osatyökyvyttömyyseläkkeeksi
  • osakuntoutustuen muuttamista täydeksi kuntoutustueksi
  • täyden kuntoutustuen muuttamista osakuntoutustueksi
  • työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamista.

Ennakkopäätöstä ei anneta tapauksissa, joissa täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai jos kuntoutuksen edellytykset eivät täyty.

Kuntoutuspäätöksen hylkäyssyyt

Jos kuntoutuksen hakija on saanut hylkäävän päätöksen, on työeläkelaitoksen perusteltava ratkaisunsa. Työeläkelaitosten käyttämiä hylkäyssyitä ovat:

  • Ei tulevan ajan oikeutta, ansiomäärävaatimus
    Tulevan ajan ansiovaatimus ei täyty tai työskentelyn päättymisestä on jo kulunut pari kolme vuotta, yhteys työelämään voidaan katsoa katkenneen ja hakijaa ei voida pitää työelämään vakiintuneena. Vuoden 2006 alusta lähtien ns. tulevan ajan edellytyksen on korvannut ansiomäärävaatimus.
  • Tapaturma- tai liikennevakuutusyhtiö kuntouttaa
    Kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta. Tapaturma- tai liikennevakuutuslaitos on aina ensisijainen ammatillisessa kuntoutuksessa.
  • Ei työkyvyttömyyden uhkaa
    Lääketieteelliset löydökset ovat niin vähäisiä, ettei niiden katsota aiheuttavan pidempiaikaista työkyvyttömyyden uhkaa. Uhkaa arvioitaessa otetaan huomioon henkilön toimintakyky ja sen oletettava kehitys lähivuosina.
  • Kuntoutus ei tarkoituksenmukaista
    Henkilöllä on työkyvyttömyyden uhka, mutta sitä ei voida ammatillisella kuntoutuksella vähentää tai henkilöllä on koulutusta tai työkokemusta muilta aloilta ja näin ollen riittävät valmiudet jatkaa työelämässä.
  • Muu syy
    Henkilön lääkinnällinen kuntoutus voi olla vielä kesken ja mahdolliseen ammatilliseen kuntoutukseen otetaan kantaa vasta, kun lääkinnällinen kuntoutus on edennyt niin pitkälle, että ammatillinen kuntoutus voidaan aloittaa.

Valitusoikeus kuntoutuspäätöksestä

Kuntoutuksen hakijalla on valitusoikeus kaikista kuntoutusta koskevista päätöksistä. Valitusoikeus koskee myös työkyvyttömyyseläkehakemuksen yhteydessä annettuja ennakkopäätöksiä (vuoden 1.1.2015 lainmuutos). Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annetaan vain myönteinen kuntoutuspäätös, hylkäävää päätöstä ei anneta. Valituskelpoinen hylkäyspäätös edellyttää aina kuntoutushakemuksen.

Valitusoikeus koskee päätöksiä hakijan oikeudesta kuntoutukseen, kuntoutuksen sisällöstä (kuntoutussuunnitelma) ja tarkoituksenmukaisuudesta. Myös kuntoutusetuuden myöntämisestä, määrästä, maksuajasta sekä muista kulujen korvaamisista voi valittaa. Muutosta päätökseen voi hakea 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

Kuntoutuksen hakija voi valittaa päätöksestä ensin eläkelaitokseen, joka harkintansa mukaan voi oikaista aiemman päätöksensä. Työeläkelaitoksen päätöksestä voidaan valittaa Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan ja edelleen vakuutusoikeuteen.

 

 

 

Kuntoutuslait ja lain muutokset

Vuosi 1991

Koko kuntoutusta koskeva lainsäädäntö uusittiin lokakuussa 1991 voimaantulleilla säädöksillä (työntekijäin eläkelain (TEL) muutos 612/1991). Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteeksi asetettiin, että henkilö pystyisi jatkamaan työssä pitempään tai palaamaan takaisin työelämään. Kuntoutus oli harkinnanvaraista eikä valitusoikeutta ollut. Työelämästä tulevan kuntoutujan toimeentuloturvaksi säädettiin kuntoutusraha ja yhteistyötä eri kuntouttajatahojen välillä pyrittiin tehostamaan ja selkiyttämään

Vuosi 1996

Kuntoutuksen ensisijaisuus korostui vuoden 1996 lain muutoksessa (työntekijäin eläkelain (TEL) muutos 1482/1995). Määräaikaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä tuli kuntoutustuki, johon piti aina liittyä hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttöä pyrittiin lisäämään. Eläkkeeltä tulevan kuntoutujan toimeentuloa parannettiin. Aktiiviselta kuntoutusajalta maksettu kuntoutuskorotus nostettiin 10 prosentista 33 prosenttiin.

Vuosi 2004

Ammatillisesta kuntoutuksesta tuli lakisääteinen työeläke-etuus (työntekijäin eläkelain (TEL) muutos 188/2003). Kuntoutuksen hakija sai valitusoikeuden kuntoutusoikeutta koskevaan päätökseen, mutta ei vielä valitusoikeutta kuntoutuksen sisällöstä. Vuoden 2004 kuntoutuslainsäädännön tavoitteena oli varhentaa ammatillisen kuntoutuksen aloittamista. Säännöksillä pyrittiin vaikuttamaan siihen, että yhä useampi henkilö pysyisi työelämässä entistä pitempään, jolloin keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousisi ja paine työeläkemaksujen nostamiseen vähenisi.

Vuosi 2005

Vuoden 2005 työeläkeuudistuksesta seurasi muutoksia kuntoutuksen saamisen edellytyksiin ja kuntoutusrahan laskentaan (työntekijäin eläkelain (TEL) muutos 634/2003 ja 885/2004). Tulevan ajan vaatimus korvattiin ansiorajavaatimuksella. Työkyvyttömyyseläkkeen laskenta muuttui, ja näitä muutoksia sovellettiin myös kuntoutusrahan laskentaan. Muutokset astuivat voimaan vuoden 2006 alussa.

Vuosi 2007

Yksityisen alan palkansaajia koskevat eläkelait TEL, LEL ja TaEL yhdistettiin yhdeksi laiksi, TyEL:ksi (työntekijäin eläkelaki 395/2006). Uudistuksen yhteydessä kuntoutusta koskeviin säädöksiin ei tehty suuria muutoksia. Merkittävin muutos oli valitusoikeuden laajeneminen kaikkiin työeläkekuntoutusta koskeviin päätöksiin, myös kuntoutuksen sisältöön. Uudistuksen yhteydessä toimenpiteistä poistettiin kuntoutustutkimus ja ammatillisen kuntoutuksen tukemiseksi myönnettävä lääkinnällinen kuntoutus. Tutkimus korvautui selvityksillä, joita tarvittaessa käytetään ainoastaan kuntoutussuunnitelman laatimiseen, ei kuntoutusoikeuden arviointiin. Muutoksia tehtiin myös työllistymisen tukemiseksi myönnettävään kuntoutusavustukseen.

Vuosi 2015

Vuonna 2015 tuli voimaan lakimuutos eläkelaitoksen velvollisuudesta tutkia henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä (TyEL 36 §).   Jos ammatillisen kuntoutuksen edellytyksen täyttyvät, antaa eläkelaitos ilman kuntoutushakemusta ennakkopäätöksen (TyEL 101 § 2 mom.). Hylkäävää päätöstä ei näissä tapauksissa anneta.

Vuosi 2017

Vuodesta 2017 lähtien myös osittain varhennettua vanhuuseläkettä saava voi hakea kuntoutusta.