Työeläkekuntoutus

Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Työeläkekuntoutus
Aihealue: Sosiaaliturva, Työeläkekuntoutus
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Ei

Kuvaus

Tilasto sisältää tietoa työeläkelakien mukaisesta ammatillisesta kuntoutuksesta.

Tietosisältö

Tilastossa on tietoa kuntoutuspäätöksistä,  kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä,  kustannuksista ja päättyneistä kuntoutusohjelmista.

Käytetyt luokitukset

Tiedot on luokiteltu kuntoutujan iän, sukupuolen, kuntoutustaustan, diagnoosin ja sektorin mukaan.

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Tiedot kuntoutustilastoon saadaan suoraan työeläkelaitoksilta sekä Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Työeläkelaitoksilta kerättäviä tietoja ovat kuntoutustausta, kuntoutustoimenpiteet, kuntoutustoimenpidekustannukset ja kuntoutusohjelman päättymissyy.

Päivitystiheys

Tiedot päivitetään kaksi kertaa vuodessa.

Valmistumis- tai julkistamisaika

Tarkempi aika on ilmoitettu Julkistamiskalenterissa.

Aikasarja

Ensimmäiset kuntoutustiedot ovat vuodelta 1992.

Asiasanat

Työeläkekuntoutus, kuntoutustoimenpide, kuntoutuskustannus, kuntoutuspäätös

Yhteystiedot

Ota yhteyttä tilastopalveluun verkkolomakkeella

Työeläkekuntoutus

Työeläkekuntoutus on työikäisten yksilöllistä ja ammatillista kuntoutusta. Kuntoutuksen tarkoituksena on, että työntekijä tai yrittäjä pystyisi sairaudestaan, viastaan tai vammastaan huolimatta jatkamaan työelämässä. Tavoitteena on työkyvyttömyyden ehkäiseminen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen.

Työeläkekuntoutus on ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Ammatillinen kuntoutus on lakisääteinen työeläke-etuus. Kuntoutuksen hakijalla on valitusoikeus kaikkiin työeläkekuntoutusta koskeviin päätöksiin. Työeläkekuntoutuksesta vastaavat työeläkevakuuttajat eli työeläkeyhtiöt ja työeläkelaitokset.

Työeläkekuntoutuksen  edellytykset

Työntekijällä tai yrittäjällä, joka ei ole täyttänyt alinta vanhuuseläkeikäänsä, on oikeus saada kuntoutusta, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

• asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan ja riskin joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle
• ansiorajavaatimus täyttyy
• työansio/lapsenhoitoaikavaatimus edeltävän 36 kuukauden aikana täyttyy
• kuntoutus on tarkoituksenmukaista
• ei oikeutta liikenne- tai tapaturmajärjestelmän kuntoutukseen.

Työeläkekuntoutujan tausta

Työstä
Henkilö on kuntoutusta hakiessaan  työssä tai työttömänä, ei kuitenkaan työkyvyttömyyseläkkeellä. Pitkäaikaistyöttömät eivät kuulu työeläkekuntoutuksen piiriin.

Osittain varhennettua vanhuuseläkettä saava voi myös hakea työeläkekuntoutusta. Hänen luokitellaan työelämästä tulevaksi.

Eläkkeeltä
Kuntoutuksen hakija saa lähinnä kuntoutustukea, periaatteessa muukin eläke on mahdollinen.

Ikä
Henkilön ikä tilastovuoden lopussa.

Sairaus
Sairausdiagnoosit ja niitä vastaavat koodit perustuvat vuodesta 1996 lähtien kansainväliseen ICD-10-tautiluokitukseen. Sairausryhmät esitellään pääryhmittäin.

Kuntoutuspäätöstilastoissa tapaukset, joissa ei ole diagnoosia ovat sellaisia, joissa henkilö ei ole toimittanut lääkärinlausuntoa tai sairaudet ovat sen tyyppisiä, ettei niistä ole diagnoosia.

Työeläkekuntoutuksen toimenpiteet

Kuntoutusneuvonta, ohjaus
Työeläkelaitoksen kuntoutusasiantuntijat antavat yleisneuvontaa ja yksityiskohtaista opastusta ja ohjausta ammatillisessa kuntoutuksessa.

Selvitys
Kuntoutus edellyttää aina tarkoituksenmukaista kuntoutussuunnitelmaa.
Selvityksiä käytetään kuntoutussuunnitelman tekemiseen.

Tarvittaessa kuntoutuspäätöksen saanut voi saada apua kuntoutussuunnitelman tekemiseen kuntoutuksen palveluntuottajilta. Kuntoutustarpeen arvioimiseen tarkoitettuja selvityksiä työeläkelaitokset eivät kustanna.

Työpaikkakuntoutus
Työpaikkakuntoutus on ensisijainen työeläkekuntoutuksen keino. Työpaikkakuntoutus voi olla muutaman kuukauden työkokeilua joko entiseen tai uuteen työhön. Tarvittaessa työkokeilu voi jatkua työhön valmennuksena. Työhönvalmennus on työkokeilua pidempiaikaista perehdyttämistä uuteen työhön.

Koulutus
Koulutus voi olla lyhytaikaista kurssimuotoista lisäkoulutusta tai pidempikestoista uudelleenkoulutusta uuteen työhön. Perus- ja pohjakoulutuksen tukeminen ei kuulu työeläkekuntoutukseen.

Muut toimenpiteet
Muihin kuntoutustoimenpiteisiin kuuluvat lähinnä erilaiset apuvälineet ja elinkeinotuki.

Elinkeinotuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta yritystoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Yleensä elinkeinotuki myönnetään avustuksena ammatinharjoittamiseen liittyvien työvälineiden hankintaan. Edellytyksenä on, että kuntoutuja saa yrityksestään toimeentulon.

Toimeentulo kuntoutuksen aikana

Kuntoutusraha
Kuntoutusrahaa maksetaan henkilölle, joka ennen kuntoutuksen alkamista sai palkkaa, sairauspäivärahaa tai työttömyysturvaa. Suuruudeltaan se on työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen määrä korotettuna 33 prosentilla. Kuntoutusrahaa maksetaan vain aktiivisen kuntoutuksen ajalta.

Osakuntoutusraha
Osakuntoutusrahaa maksetaan kuntoutujalle, joka jatkaa osittain ansiotyössä ammatillisen kuntoutuksen rinnalla. Osakuntoutusraha on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä.

Kuntoutusavustus
Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta voidaan maksaa kuntoutussuunnitelman laatimisen ajaksi, kuntoutuksen odotusajalta tai kuntoutusjaksojen väliajoilta, enintään kolmelta kuukaudelta.

Yrittäjille (YEL, MYEL) ja kuntatyöntekijöille (KuEL) kuntoutusavustus voidaan myöntää työllistymisen tueksi kuntoutuksen jälkeiselle ajalle, jos kuntoutujalla ei ole muuta toimeentuloa.

Kuntoutusavustus on määräaikainen ja työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen, eikä siihen lisätä 33 prosentin korotusta. Kuntoutusavustus voidaan maksaa myös osa-avustuksena.

Kuntoutustuki
Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, joka voidaan myöntää silloin kun työkyvyn oletetaan paranevan hoidon tai kuntoutuksen avulla. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden eikä sairauspäivärahakausi riitä työkyvyn palautumiseen.

Kuntoutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalle on tehty hoito- tai kuntoutussuunnitelma joko terveydenhuollossa tai työterveyshuollossa.

Kuntoutuskorotus
Kuntoutuskorotus on kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen lisänä myönnettävä korotus, jota maksetaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Korotus on 33 prosenttia maksettavan eläkkeen määrästä ja sitä maksetaan täysiltä kuntoutuskuukausilta.

Muut kustannukset
Kuntoutujalle korvataan työeläkekuntoutuksesta aiheutuneet välittömät kustannukset kuten matka- ja opiskelukulut.

Muut käsitteet

Kuntoutusoikeuden käyttäneiden osuus
Kuntoutusoikeuden käyttäneiden osuutta arvioidaan tarkastelemalla, kuinka moni myönteisen kuntoutuspäätöksen saaneista aloitti kuntoutuksen samana tai seuraavana vuonna kuntoutusoikeuden myöntämisestä. Osuus lasketaan erikseen kuntoutusta itse hakeneille ja työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneille.

Työeläkekuntoutuksen aloittaneiksi luetaan henkilöt, joille on tarkastelujakson aikana myönnetty kuntoutusraha tai kuntoutuskorotus. Lisäksi kuntoutuksen aloittaneiksi luetaan henkilöt, jotka ovat osallistuneet johonkin kuntoutustoimenpiteeseen, mukaan lukien kuntoutussuunnitelmaa varten tehdyt selvitykset.

Kuntoutuspäätökset
Kuntoutuspäätös perustuu kuntoutushakemukseen. Henkilö on itse hakenut kuntoutusta kuntoutuslomakkeella. Kuntoutuspäätös voi olla joko myöntö tai hylkäys.

Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annetut kuntoutusoikeudet eivät sisälly kuntoutuspäätöstilastoihin. Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annetaan vain myönteinen kuntoutuspäätös, jos kuntoutuksen ehdot täyttyvät.

Kuntoutuskustannukset
Työeläkekuntoutuksen kokonaiskustannukset muodostuvat toimenpidekustannuksista ja toimeentulokorvauksista.

Kuntoutustoimenpidekustannukset muodostuvat selvitys-, työpaikkakuntoutus-, koulutus- ja muista kuntoutustoimenpidekustannuksista.

Toimeentulokorvaus muodostuu kuntoutusraha-, kuntoutuskorotus- ja kuntoutusavustuskustannuksista.

Päättyneet kuntoutukset
Päättyneet kuntoutukset koskevat tilastojaksolla päättyneitä kuntoutusohjelmia, muodostuneita kustannuksia henkilön koko kuntoutusprosessin ajalta sekä kuntoutuksen välitöntä tulosta, mihin kuntoutus päättyi.

Aiheesta muualla:

Työeläkelakipalvelu

1. Yhteystieto

1.1 Organisaatio

Eläketurvakeskus (ETK)

1.2 Organisaatioyksikkö

Suunnitteluosasto

1.3 Yhteyshenkilön nimi

Marjo Kaasila
Jukka Lampi

1.4 Yhteyshenkilön tehtävä

Tilastoasiantuntija

1.5 Yhteyspostiosoite

Eläketurvakeskus
00065 ELÄKETURVAKESKUS

1.6 Yhteyssähköposti

etunimi.sukunimi@etk.fi
Tilastopalvelun yhteydenottolomake

1.7 Yhteyspuhelinnumero

029 411 20

1.8 Yhteysfaksinumero

Faksi: 09 148 1172

2. Metatiedon päivitys

2.1 Metatieto viimeksi varmennettu

31.5.2024

2.2 Metatietoa viimeksi lisätty

31.5.2024

2.3 Metatiedon viimeisin päivitys

31.5.2024

3. Tilaston kuvaus

3.1 Tilaston yleiskuvaus

Tilasto sisältää tietoja Suomen työeläkelakien mukaisesta ammatillisesta kuntoutuksesta. Tilasto kattaa koko työeläkekuntoutusprosessin kuntoutuksen hakemisesta sen päättymiseen ja kuntoutuksen jälkeiseen seurantaan asti.

Tilastossa on tietoja kuntoutushakemuksista, kuntoutuspäätöksistä, kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä ja kustannuksista, päättyneistä kuntoutusohjelmista ja kuntoutuksen hinnasta.

3.2 Luokitukset

Tiedot on jaoteltu kuntoutujan taustan mukaan, eli oliko henkilö työssä vai eläkkeellä aloittaessaan kuntoutuksen. Vuodesta 2016 lähtien kuntoutujat on jaoteltu myös kuntoutusta itse hakeneisiin ja työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneisiin. Muina luokittelijoina tilastossa käytetään henkilön ikää, sukupuolta ja diagnoosia.

3.3 Kattavuus

Tilasto kattaa koko työeläkejärjestelmää koskevan kuntoutuksen. Tilasto antaa kokonaiskuvan yksityisen sektorin työeläkeyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen sekä julkisen sektorin kustantamasta ammatillisesta kuntoutuksesta. Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus ei kuulu tilaston piiriin.

3.4 Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla.

3.5 Tilastoyksikkö

Kuntoutushakemus.
Kuntoutuspäätös.
Henkilö/kuntoutuja.

3.6 Tilaston perusjoukko

Työeläkelaitoksiin vireille tulleet kuntoutushakemukset, laitosten antamat kuntoutuspäätökset ja työeläkejärjestelmän kustantamaa ammatillista kuntoutusta saaneet henkilöt.

3.7 Viitealue

Suomi

3.8 Ajallinen kattavuus

Tilaston perustiedot ovat saatavissa vuodesta 1992 lähtien.

4. Mittayksikkö

Kuntoutushakemusten lukumäärä.
Kuntoutuspäätösten lukumäärä.
Henkilöiden lukumäärä.
Kuntoutuskustannukset, €.
Toimeentulokorvaus, €/kk.

5. Viiteajankohta

Kalenterivuosi ja 1.1.–30.6.

6. Toimintavaltuudet

6.1 Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Eläketurvakeskukselle on säädetty velvollisuus laatia tilastoja. Laissa Eläketurvakeskuksesta todetaan ETK:n tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa.

Työeläkekuntoutuksen tilastointi perustuu vuoden 1991 kuntoutuslainsäädännön uudistukseen (työntekijäin eläkelain TEL muutos 612/1991) liittyvään seurantavelvoitteeseen. Oikeudesta työeläkekuntoutukseen säädetään työeläkelaeissa, jotka on lueteltu työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä.

Laki Eläketurvakeskuksesta (Finlex)
Työntekijän eläkelaki (Finlex)

6.2 Tietojen jakaminen

Tilaston tietoja toimitetaan vuosittain THL:lle EU:n sosiaaliturvan tilastointijärjestelmän (ESSPROS) tilastoja varten sekä TEM:lle EU-komission työvoimapolitiikan tietokantaa varten.

7. Tilastollinen tietosuoja

7.1 Tietosuojaperiaatteet

Eläketurvakeskus on sitoutunut tilastotoimen perusperiaatteen mukaiseen tietosuojaan, jolla varmistetaan tiedon luottamuksellinen käsittely.

7.2 Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn eri vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa aineistoja käsitellään, ei ole pääsyä ulkopuolisilla. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan.

Työeläkelaitokset toimittavat yksilötasoiset tiedot Eläketurvakeskukseen suojatulla sähköpostiyhteydellä.

8. Julkistamispolitiikka

Eläketurvakeskuksen tilastot julkaistaan arkipäivisin kello 9.00 Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla. Mahdollisista poikkeuksista julkistuksen kellonajassa ilmoitetaan erikseen.

Tilastotietokannan tiedot julkaistaan avoimena datana. Tietokannan avointa rajapintaa voi hyödyntää CC BY 4.0-lisenssin puitteissa vapaasti mainitsemalla tilastotietojen lähteeksi Eläketurvakeskuksen.

8.1 Julkistamiskalenteri

Tilaston julkistamisajankohdat ilmoitetaan julkistamiskalenterissa. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan loppuvuodesta.

8.2 Pääsy julkistamiskalenteriin

Tilastojen julkistamiskalenteri

8.3 Käyttäjien käyttöoikeudet

Tilaston tiedot ovat kaikkien käytettävissä, kun ne ovat ilmestyneet ETK:n verkkosivuilla aiemmin ilmoitettuna ajankohtana.

Tilaston tietoja jaetaan vuosittain työeläkelaitoksille laitoskohtaisina taulukoina ja visualisointeina.

Embargokäytäntö: Journalistin ohjeisiin sitoutuneet mediat voivat tiedustella aineistoja ETK:n viestinnästä.

ETK:n viestinnän yhteystiedot

9. Jakelutiheys

Tilasto ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Puolivuotistiedot kuluvalta vuodelta (ajanjaksolta 1.1.–30.6.) ilmestyvät syksyllä. Vuositiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden touko-kesäkuussa.

10. Saatavuus ja selkeys

10.1 Lehdistötiedote (Tilastojulkistus)

Tilaston vuosijulkistukset sijaitsevat julkaisuarkisto Julkarissa: Työeläkekuntoutus (Julkari)

10.2 Julkaisut (laajemmat/muut)

Työeläkekuntoutus (Julkari)
Avainluvut: työeläkekuntoutujat

10.3 Verkkotietokanta

Työeläkekuntoutus (PxWeb)

10.4 Yksikkötason aineistojen saatavuus

Eläketurvakeskus voi poimia rekistereistään tutkimusaineistoja tieteelliseen tutkimukseen. Tietoja luovutetaan noudattaen julkisuus- ja tietosuojalain periaatteita. Rekisteritietoja ei luovuteta pääsääntöisesti kaupalliseen tarkoitukseen. Tieteellisen tutkimuksen tulee olla yksilöity.

Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistojen luovuttaminen tieteelliseen tutkimukseen (pdf)

10.5 Muu tiedonjakelu

Tilaston tiedoista koostettu kuviopaketti (pdf) julkaistaan tilaston verkkosivulla.

11. Laadunhallinta

11.1 Laadunvarmistus

ETK on sitoutunut Suomen virallisen tilaston laatulupauksen periaatteisiin. Tilastotuotannossa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteereitä, jotka ovat yhteensopivia Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

ETK soveltaa laatukriteereitä myös niissä julkaisemissaan tilastoissa, jotka eivät kuulu Suomen viralliseen tilastoon.

11.2 Laadun arviointi

Tilaston laatua arvioidaan useassa eri vaiheessa tilastoprosessin aikana.

12. Relevanssi

12.1 Käyttäjien tarpeet

Tilasto palvelee kuntoutuksen asiantuntijoita, tutkijoita, tiedotusvälineitä ja muita aihealueesta tietoa tarvitsevia. Tilasto tuotetaan yhteistyössä työeläkelaitosten kuntoutusasiantuntijoiden kanssa. Tilaston kehittämisessä otetaan huomioon käyttäjien, lähinnä työeläkelaitosten tarpeet.

12.2 Käyttäjätyytyväisyys

Työeläkelaitosten kuntoutusasiantuntijoiden tietotarpeita ja kehitysehdotuksia kartoitetaan ETK:n vuosittain järjestämässä tilaisuudessa.

13. Tarkkuus ja luotettavuus

13.1 Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tiedot perustuvat hallinnollisiin rekistereihin ja työeläkelaitoksilta erikseen kerättäviin tietoihin. Lähtötiedot ovat yksilötasoisia.

13.2 Otantavirhe

–

13.3 Muut virhelähteet

Eläkerekisterin vedokset poimitaan tammikuussa ja heinäkuussa, jolloin osa takautuvista eläkepäätöksistä voi puuttua tilastoaineistosta.

Työeläkelaitokset toimittavat omista järjestelmistään poimitut tiedot tammikuun ja elokuun lopussa, jolloin poimintahetken jälkeen takautuvasti kirjatut tiedot puuttuvat aineistosta.

14. Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

14.1 Oikea-aikaisuus

Työeläkekuntoutuksen puolivuotistiedot kuluvalta vuodelta (ajanjaksolta 1.1.–30.6.) ilmestyvät syksyllä. Tilaston vuositiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden touko-kesäkuussa.

15. Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

15.1 Maantieteellinen vertailukelpoisuus

–

15.2 Ajallinen vertailukelpoisuus

Tilastoa on tuotettu vuodesta 1992 lähtien samoin perustein, ja tiedot ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia kyseisestä ajankohdasta lähtien.

Tilastovuodesta 2022 alkaen kuntoutuspäätöstilaston poimintakriteeriä muutettiin. Ennen vuotta 2022 tuotetut tiedot kuntoutuspäätöksistä eivät sen vuoksi ole täysin vertailukelpoisia myöhemmin tuotettujen kanssa. Muutoksella ei ollut vaikutusta hylkäysprosenttiin.

15.3 Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Erot käsitteiden määrittelyissä voivat vaikeuttaa vertailua muiden samaa aihetta koskevien tilastotietojen kanssa.

15.3.1 Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Puolivuotistilaston ja vuositilaston tiedot tuotetaan samoilla säännöillä. Maatalousyrittäjien eläkelaitos ja Merimieseläkekassa eivät ole mukana puolivuotistilaston aineistonkeruussa.

16. Kustannukset ja vastausrasite

Eläketurvakeskus vastaa tilastoinnista aiheutuvista kustannuksista. ETK:n rekisteritietoja täydennetään työeläkelaitoksilta suoraan kerättävillä tiedoilla. Eläkelaitoksilta kerätään vain sellaiset tiedot, joita ei saada ETK:n rekisteristä. Laitokset toimittavat tiedot ETK:lle kaksi kertaa vuodessa ETK:n laatimien ohjeiden mukaan.

17. Tietojen revisoituminen

–

18. Tilastoprosessi

18.1 Lähdeaineistot

Tilasto perustuu Eläketurvakeskuksen rekistereihin ja työeläkelaitoksilta erikseen kerättäviin yksilötason tietoihin.

Eläkerekisteristä poimitaan kuntoutuspäätöstilastoihin liittyvät tiedot, joita tarvitaan tilaston tuottamisessa. Näitä ovat kuntoutuksen ennakkopäätökset, hylyt ja myönnöt, kuntoutushakemuksen vireilletulotapa, kuntoutusratkaisun päivämäärä, kuntoutujan eläketausta, työkyvyttömyysdiagnoosit ja kuntoutuksen toimeentulokustannukset.

Ansaintarekisteristä poimitaan kuntoutuksen jälkeiseen aikaan liittyviä tietoja. Näitä ovat työssäolotiedot kuntoutuksen jälkeen. Rekisteri sisältää tiedot työeläkettä kartuttavasta työurasta: työ- ja yrittäjäjaksot sekä työttömyyteen, koulutukseen ja vanhemmuuteen yms. liittyvät palkattomat ajat.

Työeläkelaitoksilta suoraan kerättäviä tietoja ovat kuntoutuksen vireilletulotapa, kuntoutujan tausta, kuntoutustoimenpiteet, kuntoutustoimenpidekustannukset, kuntoutujalle pakolliseksi säädetyt tapaturmavakuutusmaksut ja kuntoutuksen jälkeinen tilanne eli mihin kuntoutus johti. Tiedot toimitetaan ETK:n laatimien ohjeiden mukaisesti.

Eläketurvakeskus yhdistää kuntoutustilaston pohja-aineistoksi työeläkelaitoksilta kerättävät tiedot sekä tilaston tuottamiseen tarvittavat rekisteritiedot.

18.2 Tiedonkeruun tiheys

Kaksi kertaa vuodessa.

18.3 Tiedonkeruumenetelmä

Tiedonkeruusta vastaa Eläketurvakeskus. Työeläkelaitokset toimittavat yksilötasoiset tiedot kuntoutustoimenpiteistä ja päättyneistä kuntoutuksista Eläketurvakeskukseen suojatulla sähköpostiyhteydellä. Tiedot toimitetaan ETK:n laatimien ohjeiden mukaisesti.

18.4 Aineiston/datan validointi

ETK:n tuotantoprosessien mukaiset tarkistukset tehdään tilastotuotannon eri vaiheissa. Lisäksi tuloksia peilataan lakimuutoksiin ja aiempien tilastovuosien tietoihin.

Työeläkelaitokset osallistuvat tietojen tarkistuksiin aineiston kokoamisvaiheessa.

18.5 Tiedon käsittely

Yhdistetään ETK:n rekistereistä poimitut henkilötasoiset tiedot ja työeläkelaitoksilta erikseen kerätyt henkilötasoiset tiedot. Jatkokäsittelyssä muodostetaan summatason tiedot ja tehdään tilastotaulukot.

Työeläkelakien mukainen kuntoutus on työikäisten ammatillista ja yksilöllistä kuntoutusta. Kuntoutuksen tarkoituksena on ehkäistä työntekijän tai yrittäjän joutuminen ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle ja tukea myös kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevan paluuta takaisin töihin. Tavoitteena on, että työelämässä pysytään mahdollisimman pitkään sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta.

Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen

Kuntoutus edellyttää hakijalta aina työkyvyttömyyden uhkaa ja itse kuntoutuksen on oltava tarkoituksenmukaista. Kuntoutusoikeuden arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen ja yksilökohtaiseen arvioon. Työeläkevakuuttajat vastaavat työeläkekuntoutuksesta.

Työntekijällä tai yrittäjällä, joka ei ole täyttänyt alinta vanhuuseläkeikäänsä, on oikeus työeläkekuntoutukseen, jos:

• Hakijalla on sairaus, vika, tai vamma, joka aiheuttaa uhan tulla työkyvyttömäksi lähitulevaisuudessa,  jos kuntoutustoimenpiteisiin ei ryhdytä.
• Hakijan ansiorajavaatimus täyttyy. Työansioita on kertynyt yhteensä vähintään 41 143,38 euroa (vuoden 2024 tasossa) kuntoutuksen hakemista edeltäneen viiden vuoden ajalta. Työkyvyttömyyseläkkeen saajalta edellytetään, että eläkkeen tulevan ajan ansiot ovat vähintään 41 143,38 euroa.
• Hakijalla on työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita tai lapsenhoitoaikaa viimeisen 36 kuukauden aikana ennen kuntoutushakemuksen vireille tuloa. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla hakijalla työansiovaatimus/lapsenhoitoaika tutkitaan työkyvyttömyyden alkamista edeltäneen 36 kuukauden ajalta.
• Hakijalla ei ole oikeutta tapaturma- tai liikennevakuutuslain mukaiseen kuntoutukseen.
• Kuntoutus on tarkoituksenmukaista. Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon hakijan sairaus, vika ja vamma, ikä, ammatti, koulutus, aikaisempi toiminta ja mahdollistaako haettu ammatillinen kuntoutus hakijan terveydentilalle sopivan työn. Arvioinnissa huomioidaan myös, lykkääkö kuntoutus hakijan eläkkeelle jäämistä.

Työeläkekuntoutuksen toimenpiteet

Työeläkelaitosten tukema kuntoutus on aina ammatillista ja yksilöllistä. Sisällöltään se voi olla:

Kuntoutusneuvonta, ohjaus
Työeläkelaitosten kuntoutusasiantuntijat antavat yleisneuvontaa ja yksityiskohtaista opastusta ja ohjausta ammatillisessa kuntoutuksessa.

Selvitys
Selvitys tarkoittaa toimeksiantoa kuntoutuksen palvelutuottajille. Selvitystä tarvitaan tilanteissa, joissa kuntoutuspäätöksen saaneella ei ole valmista kuntoutussuunnitelmaa tai jos työnantajalla ei ole tarjota sopivaa työtä. Kuntoutus edellyttää aina tarkoituksenmukaista kuntoutussuunnitelmaa. Kuntoutustarpeen arvioimiseen tarkoitettuja selvityksiä työeläkelaitokset eivät kustanna.

Työpaikkakuntoutus
Työpaikkakuntoutus on ensisijainen työeläkekuntoutuksen keino. Työpaikkakuntoutus voi olla pitkän sairasloman jälkeen muutaman kuukauden työkokeilua joko entiseen työhön tai työnkuvan muuttamiseen. Työkokeilu voidaan järjestää myös uudelleenkoulutuksen jälkeen työelämän paluun tukemiseksi.

Tarvittaessa työkokeilu voi jatkua työhön valmennuksena. Työhönvalmennus on työkokeilua täydentävä, pidempiaikaista perehdyttämistä uuteen työhön.

Koulutus
Jos työpaikkakuntoutuksen keinot eivät riitä, on ammatillinen koulutus yksi vaihtoehto. Koulutus voi olla lyhytaikaista, kurssimuotoista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta tai pidempikestoista uudelleenkoulutusta uuteen työhön tai ammattiin. Työeläkejärjestelmän kuntoutukseen ei kuulu perus- ja pohjakoulutuksen tukeminen.

Elinkeinotuki
Elinkeinotuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta. Yleensä elinkeinotuki myönnetään avustuksena ammatin harjoittamiseen liittyvien työvälineiden ja työkoneiden hankintakustannusten kattamiseen. Myöntämisen edellytyksenä on, että kuntoutuja saisi yrityksestään toimeentulon.

Toimeentulo kuntoutuksen aikana

Kuntoutusajalta maksetaan joko kuntoutusrahaa, kuntoutuskorotusta tai kuntoutusavustusta. Lisäksi korvataan kuntoutuksesta aiheutuvia tarpeellisia kustannuksia kuten matka-, asumis- ja opiskelukuluja. Kuntoutusetuudet ovat verotettavaa tuloa ja kulukorvaukset verottomia.

Kuntoutusraha
Kuntoutusrahaa maksetaan henkilölle, joka ennen kuntoutuksen alkamista sai palkkaa, sairauspäivärahaa tai työttömyysturvaa. Suuruudeltaan se on työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen määrä korotettuna 33 prosentilla eli noin 75 prosenttia palkasta. Kuntoutusrahaa maksetaan vain aktiivisen kuntoutuksen ajalta.

Jos työnantaja maksaa palkan työkokeilun, työhön valmennuksen tai oppisopimuskoulutuksen ajalta, maksetaan kuntoutusraha työnantajalle palkkaa vastaavalta ajalta. Jos palkka on kuntoutusrahaa pienempi, maksetaan erotus kuntoutujalle itselleen.

Osakuntoutusraha
Osakuntoutusrahaa maksetaan kuntoutujalle, joka jatkaa osittain ansiotyössä ammatillisen kuntoutuksen rinnalla. Osakuntoutusraha on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä.

Kuntoutusavustus
Kuntoutusraha voidaan myöntää harkinnanvaraisena kuntoutusavustuksena. Sitä voidaan maksaa kuntoutussuunnitelman laatimisen ajaksi, kuntoutuksen odotusajalta tai kuntoutusjaksojen väliajoilta, enintään kolmelta kuukaudelta. Yrittäjille (YEL, MYEL) ja kuntatyöntekijöille (KuEL) kuntoutus-avustus voidaan myöntää työllistymisen tueksi kuntoutuksen jälkeiselle ajalle, jos kuntoutujalla ei ole muuta toimeentuloa.

Kuntoutusavustus on määräaikainen ja työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen, eikä siihen lisätä 33 prosentin korotusta. Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta ei myönnetä, jos kuntoutuja saa esim. sairauspäivärahaa tai työttömyyspäivärahaa. Kuntoutusavustus voidaan maksaa myös osa-avustuksena.

Kuntoutustuki
Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, joka voidaan myöntää silloin kun työkyvyn oletetaan paranevan hoidon tai kuntoutuksen avulla. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden eikä sairauspäivärahakausi riitä työkyvyn palautumiseen.

Kuntoutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalle on tehty hoito- tai kuntoutussuunnitelma joko terveydenhuollossa tai työterveyshuollossa.

Kuntoutuskorotus
Kuntoutuskorotus on kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen lisänä myönnettävä korotus, jota maksetaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Korotus on 33 prosenttia maksettavan eläkkeen määrästä ja sitä maksetaan täysiltä kuntoutuskuukausilta.

Perusmäärältään kuntoutusraha ja kuntoutustuki/työkyvyttömyyseläke kuntoutuskorotuksella ovat saman suuruisia.

Muut kustannukset
Kuntoutujalle korvataan työeläkekuntoutuksesta aiheutuvat välttämättömät kustannukset kuten matka- ja opiskelukulut.

Kuntoutukseen hakeminen

Aloite kuntoutukseen voi lähteä työntekijän, työnantajan, työterveyshuollon, terveydenhuollon, työhallinnon tai Kelan toimesta. Kuntoutustoimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo henkilön työssä ollessa, ennen sairaslomaa.

Kelan toimesta kuntoutustarveselvitys tehdään viimeistään silloin, kun sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa on maksettu yli 60 päivää. Selvittelyn yhteydessä Kela lähettää kuntoutustiedustelun tai ohjaa henkilön itse ottamaan yhteyttä työeläkelaitokseen. Jos henkilöllä on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus, työeläkelaitos selvittää hakijan kuntoutusmahdollisuudet ja antaa ennakkopäätöksen, jos oikeus kuntoutukseen syntyy.

Kuntoutuksen hakemista koskevat samat säännökset kuin eläkkeen hakemistakin. Kuntoutusta haetaan aina sitä varten laadituilla lomakkeilla. Poikkeuksena vuodesta 2015 lähtien työkyvyttömyyseläkkeen hakijat, jotka voivat saada oikeuden kuntoutukseen ilman kuntoutushakemusta.

Kuntoutusoikeuden ratkaiseminen

Kuntoutuslainsäädäntö säätelee oikeuden työeläkekuntoutukseen. Työeläkelaitoksen kuntoutusasiantuntijat tutkivat asiakirjojen perusteella hakijan edellytykset kuntoutukseen, työkyvyttömyyden uhan ja kuntoutustarpeen. Myönteinen kuntoutuspäätös sisältää aina kuntoutussuunnitelman. Kuntoutussuunnitelman puuttuessa voidaan hakijalle antaa 9 kuukautta voimassa oleva ennakkopäätös. Hyväksyttävä kuntoutussuunnitelma tulee toimittaa päätöksen voimassaoloaikana.

Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annetut päätökset
Eläkelaitos selvittää aina ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista hakijan oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen. Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tutkitaan, vaikka kuntoutusmahdollisuuksia olisi selvitetty aikaisemmin muualla esim. Kelassa.

Ennakkopäätös antaa oikeuden kuntoutukseen, mutta se ei velvoita päätöksensaajaa ryhtymään kuntoutustoimenpiteisiin. Päätös on voimassa 9 kuukautta ja se annetaan ilman kuntoutushakemusta.

Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen selvitetään aina, kun käsitellään

• ensimmäisen kerran työkyvyttömyyseläkehakemusta (osa ja täysi)
• ensimmäisen kerran kuntoutustukihakemusta (osa ja täysi)
• kuntoutustuen jatkohakemusta
• osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttamista täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi
• täyden työkyvyttömyyseläkkeen muuttamista osatyökyvyttömyyseläkkeeksi
• osakuntoutustuen muuttamista täydeksi kuntoutustueksi
• täyden kuntoutustuen muuttamista osakuntoutustueksi
• työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamista.

Ennakkopäätöstä ei anneta tapauksissa, joissa täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai jos kuntoutuksen edellytykset eivät täyty.

Kuntoutuspäätöksen hylkäyssyyt

Jos kuntoutuksen hakija on saanut hylkäävän päätöksen, on työeläkelaitoksen perusteltava ratkaisunsa. Työeläkelaitosten käyttämiä hylkäyssyitä ovat:

• Ei tulevan ajan oikeutta, ansiomäärävaatimus, työansio/lapsenhoitoaikavaatimus
  Tulevan ajan ansiovaatimus ei täyty tai työskentelyn päättymisestä on jo kulunut pari kolme vuotta, yhteys työelämään voidaan katsoa katkenneen ja hakijaa ei voida pitää työelämään vakiintuneena. Vuoden 2006 alusta lähtien ns. tulevan ajan edellytyksen on korvannut ansiomäärävaatimus. Vuoden 2023 alusta lähtien vaatimuksen työelämään vakiintuneisuudesta on korvannut työansio/lapsenhoitoaikavaatimus kuntoutushakemusta edeltävän 36 kk aikana.
• Tapaturma- tai liikennevakuutusyhtiö kuntouttaa
  Kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta. Tapaturma- tai liikennevakuutuslaitos on aina ensisijainen ammatillisessa kuntoutuksessa.
• Ei työkyvyttömyyden uhkaa
  Lääketieteelliset löydökset ovat niin vähäisiä, ettei niiden katsota aiheuttavan pidempiaikaista työkyvyttömyyden uhkaa. Uhkaa arvioitaessa otetaan huomioon henkilön toimintakyky ja sen oletettava kehitys lähivuosina.
• Kuntoutus ei tarkoituksenmukaista
  Henkilöllä on työkyvyttömyyden uhka, mutta sitä ei voida ammatillisella kuntoutuksella vähentää tai henkilöllä on koulutusta tai työkokemusta muilta aloilta ja näin ollen riittävät valmiudet jatkaa työelämässä.
• Muu syy
  Henkilön lääkinnällinen kuntoutus voi olla vielä kesken ja mahdolliseen ammatilliseen kuntoutukseen otetaan kantaa vasta, kun lääkinnällinen kuntoutus on edennyt niin pitkälle, että ammatillinen kuntoutus voidaan aloittaa.

Valitusoikeus kuntoutuspäätöksestä

Kuntoutuksen hakijalla on valitusoikeus kaikista kuntoutusta koskevista päätöksistä. Valitusoikeus koskee myös työkyvyttömyyseläkehakemuksen yhteydessä annettuja ennakkopäätöksiä (vuoden 1.1.2015 lainmuutos). Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annetaan vain myönteinen kuntoutuspäätös, hylkäävää päätöstä ei anneta. Valituskelpoinen hylkäyspäätös edellyttää aina kuntoutushakemuksen.

Valitusoikeus koskee päätöksiä hakijan oikeudesta kuntoutukseen, kuntoutuksen sisällöstä (kuntoutussuunnitelma) ja tarkoituksenmukaisuudesta. Myös kuntoutusetuuden myöntämisestä, määrästä, maksuajasta sekä muista kulujen korvaamisista voi valittaa. Muutosta päätökseen voi hakea 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

Kuntoutuksen hakija voi valittaa päätöksestä ensin eläkelaitokseen, joka harkintansa mukaan voi oikaista aiemman päätöksensä. Työeläkelaitoksen päätöksestä voidaan valittaa Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan ja edelleen vakuutusoikeuteen.

Vuosi 2023

Vuoden 2023 alusta lähtien työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on hakemuksen vireille tulokuukautta edeltäneiden 36 kuukauden aikana vakuutettuja työansioita tai lapsenhoitoaikaa. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevalta hakijalta edellytetään vakuutettuja työansioita tai lapsenhoitoaikaa työkyvyttömyyden alkamista edeltävän 36 kuukauden ajalta. Vaatimus työelämään vakiintuneisuudesta poistui.

Vuosi 2017

Vuodesta 2017 lähtien myös osittain varhennettua vanhuuseläkettä saava voi hakea kuntoutusta.

Vuosi 2015

Vuonna 2015 tuli voimaan lakimuutos eläkelaitoksen velvollisuudesta tutkia henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä (TyEL 36 §).   Jos ammatillisen kuntoutuksen edellytyksen täyttyvät, antaa eläkelaitos ilman kuntoutushakemusta ennakkopäätöksen (TyEL 101 § 2 mom.). Hylkäävää päätöstä ei näissä tapauksissa anneta.

Vuosi 2007

Yksityisen alan palkansaajia koskevat eläkelait TEL, LEL ja TaEL yhdistettiin yhdeksi laiksi, TyEL:ksi (työntekijäin eläkelaki 395/2006). Uudistuksen yhteydessä kuntoutusta koskeviin säädöksiin ei tehty suuria muutoksia. Merkittävin muutos oli valitusoikeuden laajeneminen kaikkiin työeläkekuntoutusta koskeviin päätöksiin, myös kuntoutuksen sisältöön. Uudistuksen yhteydessä toimenpiteistä poistettiin kuntoutustutkimus ja ammatillisen kuntoutuksen tukemiseksi myönnettävä lääkinnällinen kuntoutus. Tutkimus korvautui selvityksillä, joita tarvittaessa käytetään ainoastaan kuntoutussuunnitelman laatimiseen, ei kuntoutusoikeuden arviointiin. Muutoksia tehtiin myös työllistymisen tukemiseksi myönnettävään kuntoutusavustukseen.

Vuosi 2005

Vuoden 2005 työeläkeuudistuksesta seurasi muutoksia kuntoutuksen saamisen edellytyksiin ja kuntoutusrahan laskentaan (työntekijäin eläkelain (TEL) muutos 634/2003 ja 885/2004). Tulevan ajan vaatimus korvattiin ansiorajavaatimuksella. Työkyvyttömyyseläkkeen laskenta muuttui, ja näitä muutoksia sovellettiin myös kuntoutusrahan laskentaan. Muutokset astuivat voimaan vuoden 2006 alussa.

Vuosi 2004

Ammatillisesta kuntoutuksesta tuli lakisääteinen työeläke-etuus (työntekijäin eläkelain (TEL) muutos 188/2003). Kuntoutuksen hakija sai valitusoikeuden kuntoutusoikeutta koskevaan päätökseen, mutta ei vielä valitusoikeutta kuntoutuksen sisällöstä. Vuoden 2004 kuntoutuslainsäädännön tavoitteena oli varhentaa ammatillisen kuntoutuksen aloittamista. Säännöksillä pyrittiin vaikuttamaan siihen, että yhä useampi henkilö pysyisi työelämässä entistä pitempään, jolloin keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousisi ja paine työeläkemaksujen nostamiseen vähenisi.

Vuosi 1996

Kuntoutuksen ensisijaisuus korostui vuoden 1996 lain muutoksessa (työntekijäin eläkelain (TEL) muutos 1482/1995). Määräaikaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä tuli kuntoutustuki, johon piti aina liittyä hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttöä pyrittiin lisäämään. Eläkkeeltä tulevan kuntoutujan toimeentuloa parannettiin. Aktiiviselta kuntoutusajalta maksettu kuntoutuskorotus nostettiin 10 prosentista 33 prosenttiin.

Vuosi 1991

Koko kuntoutusta koskeva lainsäädäntö uusittiin lokakuussa 1991 voimaantulleilla säädöksillä (työntekijäin eläkelain (TEL) muutos 612/1991). Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteeksi asetettiin, että henkilö pystyisi jatkamaan työssä pitempään tai palaamaan takaisin työelämään. Kuntoutus oli harkinnanvaraista eikä valitusoikeutta ollut. Työelämästä tulevan kuntoutujan toimeentuloturvaksi säädettiin kuntoutusraha ja yhteistyötä eri kuntouttajatahojen välillä pyrittiin tehostamaan ja selkiyttämään.