Työeläkekuntoutus
Tilasto sisältää tietoa Suomen työeläkelakien mukaisesta ammatillisesta kuntoutuksesta.
Työeläkekuntoutus vuonna 2025
- Vuonna 2025 työeläkekuntoutujia oli 11 400. Kuntoutujien määrä väheni 3 prosenttia edellisvuodesta.
- Kuntoutuskustannukset olivat 127 miljoonaa euroa ja ne vähenivät 9 prosenttia.
- Kuntoutujille maksettiin toimeentulokorvausta keskimäärin 2 312 euroa kuukaudessa.
- Tyypillinen kuntoutuja oli 47-vuotias ja työskenteli yksityisellä sektorilla. Hän oli itse hakenut kuntoutukseen ja syynä oli tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Kuntoutus toteutui useimmiten työkokeiluna tai koulutuksena.
- Kuntoutuksen päättäneistä 63 prosenttia palasi työhön kuntoutuksen jälkeen ja 7 prosenttia siirtyi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle.
- Kuntoutushakemuksista hylättiin 55 prosenttia.
Tällä sivulla
- Kuntoutujat
- Kuntoutustoimenpiteet
- Kuntoutuskustannukset
- Päättyneet kuntoutukset
- Yrittäjät kuntoutujina
- Kuntoutuspäätökset
Kuntoutujat
Kuntoutujien määrä jatkoi laskuaan
Vuoden 2025 aikana työeläkekuntoutujia oli 11 400. Kuntoutujien lukumäärä väheni edellisvuodesta 400 henkilöllä, eli 3 prosenttia. Kuntoutujien määrä on laskenut neljän vuoden ajan, mutta vuonna 2025 lasku hidastui selvästi aiemmasta. Lasku näkyi erityisesti kuntoutusta itse hakeneiden joukossa.
Seitsemän kymmenestä kuntoutujasta oli hakenut kuntoutusta itse ja kolme kymmenestä oli saanut oikeuden kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä. Valtaosa (76 %) oli työelämässä tai työttömänä aloittaessaan kuntoutuksen. Hieman yli puolet kuntoutujista oli naisia.
Kuntoutujien keski-ikä 47 vuotta
Kuntoutujien keski-ikä oli edellisvuosien tapaan 47 vuotta. Keski-ikä on noussut jonkin verran 1990-luvulta, jolloin se oli 42 vuotta. Erityisesti 55 vuotta täyttäneiden kuntoutujien osuus on kasvanut. Nykyään yli neljännes kuntoutujista on vähintään 55-vuotias.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneilla kuntoutujilla keski-ikä oli korkeampi, 49 vuotta. Joka toinen oli vähintään 50-vuotias. Kuntoutusta itse hakeneista enemmistö (59 %) oli alle 50-vuotiaita.
Työeläkekuntoutujat iän ja kuntoutukseen hakeutumisen mukaan vuonna 2025
| Tiedot | Alle 35 | 35–44 | 45–54 | 55–64 | Kaikki |
|---|---|---|---|---|---|
| Kuntoutusta itse hakeneet | 1 200 | 2 200 | 2 600 | 2 000 | 8 000 |
| Työkyvyttömyyseläkepäätöksen yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneet | 400 | 800 | 1 200 | 1 100 | 3 400 |
| Kaikki | 1 500 | 3 100 | 3 800 | 3 100 | 11 400 |
| Ikäryhmän osuus | 13 % | 27 % | 33 % | 27 % | 100 % |
Tuki- ja liikuntaelinten sairaus oli 44 prosentilla kuntoutujista
Vuonna 2025 työeläkekuntoutujista 44 prosentilla oli jokin tuki- ja liikuntaelinten sairaus ja 27 prosentilla oli mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat alusta asti olleet kuntoutujien yleisin diagnoosi. Mielenterveyssairauksien osuus kasvoi 2010-luvulla, mutta kasvu pysähtyi 2020-luvulle tultaessa.
Mielenterveyssairaus oli kuntoutukseen hakeutumisen syynä 35 prosentilla naisista, kun miehillä vastaava osuus oli 19 prosenttia. Mielenterveyssyyt olivat keskimääräistä yleisempiä työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneilla kuntoutujilla. Mielenterveyssyyt korostuivat myös nuoremmilla. Alle 35-vuotiailla kuntoutujilla ne olivat yleisempiä kuin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
Kuntoutustoimenpiteet
Vuonna 2025 työeläkekuntoutuksessa toteutettiin kaikkiaan 15 500 kuntoutustoimenpidettä. Selvityksiä käytetään kuntoutussuunnitelman laatimisessa ja niiden osuus toimenpiteistä oli suurin. Koulutukset ja työkokeilut ovat yleisimpiä kuntoutusmuotoja.
Työkokeilun avulla kuntoutuja voi palata omaan työpaikkaansa entiseen työhön tai toiseen tehtävään.
Vaihtoehtoisesti kuntoutuja voi kokeilla työhön paluuta kokonaan toisella työnantajalla. Työkokeilu toisella työnantajalla oli yleisin työkokeilun muoto. Työkokeilu omalla työnantajalla toteutettiin useammin entiseen työhön, kuin uusiin työtehtäviin. Työhönvalmennuksia käytettiin jonkin verran ja muun kuntoutuksen – lähinnä elinkeinotuen – osuus jäi hyvin pieneksi.
Kuntoutustoimenpiteet
Kolmelle viidestä kuntoutujasta tehtiin selvitys
Vuoden 2025 aikana 11 300 kuntoutujaa osallistui ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteisiin. Heistä noin kolmannes sai useaa eri kuntoutustoimenpidettä. Kolme viidestä kuntoutujasta hyödynsi uravalmentajan ohjausta tai muuta palveluntuottajan selvitystä kuntoutussuunnitelman tekemisessä. Lähes kaksi viidestä kuntoutujasta osallistui koulutukseen ja yhtä moni osallistui työpaikkakuntoutukseen. Työpaikkakuntoutus sisältää eri työkokeilumuodot ja työhönvalmennuksen. Muun kuntoutuksen, lähinnä elinkeinotuen käyttö, oli vähäistä.
Selvitysten käyttö yleistä työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneilla
Kuntoutusta itse hakeneilla koulutukseen osallistuminen oli yleisempää ja selvitysten käyttö vähäisempää verrattuna työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneisiin. Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneilla ei usein ollut ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmaa valmiina, koska tarkoituksena oli alun perin päästä eläkkeelle. Siksi he tarvitsivat muita useammin selvityksiä kuntoutussuunnitelmaa varten.
Yli 55-vuotiaat kuntoutuksessa useimmiten työpaikalla
Työpaikkakuntoutus oli yleisin kuntoutusmuoto vanhemmissa ikäryhmissä. Puolet 55 vuotta täyttäneistä kuntoutujista osallistui työkokeiluun vuoden 2025 aikana. Nuoremmilla kuntoutujilla koulutus oli yleisempää. Joka toisella alle 45-vuotiaista kuntoutus sisälsi koulutusta. 55 vuotta täyttäneistä puolestaan vain yksi viidestä osallistui koulutukseen vuoden 2025 aikana.
Kuntoutuskustannukset
Kuntoutuskustannukset 127 miljoonaa euroa vuonna 2025
Vuonna 2025 työeläkejärjestelmän kuntoutuskustannukset olivat 127 miljoonaa euroa. Kustannukset vähenivät edellisvuodesta 9 prosenttia. Kustannuksista reilut 109 miljoonaa euroa (86 %) oli toimeentulokorvauksia ja 17 miljoonaa euroa (14 %) toimenpidekustannuksia.
Toimeentulokorvauksiin sisältyvät kuntoutusraha, kuntoutuskorotus ja kuntoutusavustus.
Toimenpidekustannukset koostuvat kuntoutuksesta aiheutuneista muista kuluista, kuten selvityksiin, opiskeluun tai matkoihin liittyvistä kustannuksista.
Taulukko: Työeläkekuntoutuskustannukset vuosina 2016–2025 (Excel)
Keskimääräinen toimeentulokorvaus 2 312 €/kk
Vuonna 2025 työeläkekuntoutujien keskimääräinen toimeentulokorvaus oli 2 312 euroa kuukaudessa. Miehille maksettiin toimeentulokorvausta keskimäärin 2 685 euroa ja naisille 1 922 euroa kuukaudessa. Sukupuolten välinen ero toimeentulokorvauksessa johtuu pääosin miesten keskimäärin korkeammasta ansiotasosta. Toimeentulokorvausta maksettiin 7 500 kuntoutujalle.
Suurin osa toimenpidekustannuksista kului selvityksiin
Vuonna 2025 kuntoutuksen toimenpidekustannukset olivat 17 miljoonaa euroa. Niistä erilaisiin selvityksiin käytettiin 12 miljoonaa euroa (70 %). Koulutuksiin liittyvät toimenpidekustannukset olivat 4,4 miljoonaa euroa (26 %) ja työpaikkakuntoutuksen kustannukset 0,7 miljoonaa euroa (4 %).
Pienimmät kuntoutuskustannukset 55 vuotta täyttäneillä
Keskimääräiset kustannukset olivat korkeimmat alle 45-vuotiailla. Tässä ikäryhmässä kuntoutus toteutui usein koulutuksena, mikä on kalleinta johtuen koulutusten pituuksista. Kuntoutuskustannukset olivat pienimmät 55 vuotta täyttäneillä. Heidän kuntoutuksensa toteutui muita useammin työpaikalla.
Kuntoutuskustannukset ikäryhmittäin vuonna 2025
| Kustannus | Alle 45 | 45–54 | 55–64 | Kaikki |
|---|---|---|---|---|
| Toimenpidekustannukset, milj. € | 7 | 6 | 4 | 17 |
| Kuntoutusajan toimeentulokorvaukset, milj. € | 55 | 36 | 19 | 109 |
| Kokonaiskustannukset, milj. € | 62 | 42 | 23 | 127 |
| Keskimääräiset kuntoutuskustannukset/kuntoutuja, € | 13 390 | 11 160 | 7 500 | 11 070 |
Työeläkekuntoutuksen toimenpidekustannukset kuntoutujan taustan mukaan (Tilastotietokanta)
Työeläkekuntoutuksen toimeentulokorvaukset kuntoutujan taustan mukaan (Tilastotietokanta)
Päättyneet kuntoutukset
Päättyneiden kuntoutusten kustannukset 134 miljoonaa euroa
Vuonna 2025 päättyneiden kuntoutusten kokonaiskustannukset olivat 134 miljoonaa euroa. Summaan sisältyvät kustannukset koko kuntoutuksen ajalta, eli myös aikaisemmilta vuosilta, mikäli henkilö oli saanut kuntoutusta useamman vuoden aikana. Toimeentulokorvaukset muodostivat valtaosan kustannuksista, yhteensä 125 miljoonaa euroa (93 %).
Kuntoutuksen keskimääräinen kokonaiskustannus oli 31 600 euroa/henkilö
Vuonna 2025 työeläkekuntoutuksen päättäneistä työmarkkinoille palasi 3 100 henkilöä. Heillä kuntoutuksen keskimääräinen kustannus oli 36 400 euroa. Kaikkien päättyneiden kuntoutusten keskimääräinen kustannus oli 31 600 euroa.
Työmarkkinoille palanneilla henkilöillä tarkoitetaan kuntoutujia, jotka työllistyivät, jäivät työttömiksi tai jatkoivat opiskelua heti kuntoutuksen jälkeen.
Työpaikalla toteutettu työkokeilu on ensisijainen kuntoutusmuoto
Työpaikalla toteutetut työkokeilut ja työhönvalmennukset ovat kustannuksiltaan alhaisimpia. Ne kestävät yleensä muutaman kuukauden. Vuonna 2025 työpaikkakuntoutuksia päättyi noin 2 200 ja niiden kokonaiskustannukset olivat keskimäärin 10 600 euroa/henkilö.
Koulutuksen päätti lähes 1 500 kuntoutujaa ja koulutusten kokonaiskustannukset olivat keskimäärin 61 500 euroa/henkilö. Koulutus on kuntoutusmuotona kalleinta sen pituuden takia. Koulutuksen kesto vaihtelee muutaman kuukauden kurssista pidempikestoiseen, jopa nelivuotiseen koulutukseen. Näin ollen koulutusten aikana toimeentulokorvauksia voidaan maksaa kuntoutujalle useamman vuoden ajan.
Selvityksen keskimääräinen kustannus oli 9 200 euroa/henkilö. Selvitysten kesto vaihtelee muutamasta päivästä pariin kuukauteen, mikä vaikuttaa kustannuksiin. Selvityksen ajalta ei makseta toimeentulokorvausta.
Vuonna 2025 päättyneiden kuntoutusten kustannukset pääasiallisen kuntoutustoimenpiteen mukaan, €
| Kuntoutustoimenpide | Keskimääräiset kustannukset, €/henkilö |
|---|---|
| Selvitys | 9 200 |
| Työpaikkakuntoutus | 10 600 |
| Koulutus | 61 500 |
| Muu kuntoutus | 22 400 |
Taulukossa pääasiallinen kuntoutusmuoto on työpaikkakuntoutus, jos henkilön kuntoutusohjelmaan kuului esimerkiksi selvitystä ja työkokeilua. Jos henkilö oli saanut työpaikkakuntoutusta ja koulutusta sekä muuta kuntoutustua, katsottiin hänet koulutusta saaneeksi. Kustannukset sisältävät sekä toimenpidekustannukset että toimeentulokorvauksen.
Seuraavassa esitetään tietoja työeläkekuntoutujien tilanteesta kuntoutuksen päättyessä. Tiedot perustuvat henkilön omaan ilmoitukseen kuntoutuksen jälkeisestä tilanteesta. Tarkastelu ei sisällä henkilöitä, joille tehtiin pelkkä selvitys. Tilastotietojen perusteella ei voida arvioida työeläkekuntoutuksen vaikutusta työhön paluuseen.
63 prosenttia palasi kuntoutuksen jälkeen työhön
Vuonna 2025 kuntoutuksen päätti 4 200 henkilöä ja heistä 63 prosenttia palasi työhön. Työhön palanneisiin sisältyvät myös henkilöt, jotka jatkoivat työssä työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla kuntoutuksen päättyessä.
Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 7 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 6 prosenttia kuntoutuksen päättäneistä. Lähes joka kymmenes kuntoutuja jäi työttömäksi ja pieni osa jatkoi opiskeluja kuntoutuksen jälkeen. Kuntoutus keskeytyi 13 prosentilla.
Työhön paluu yleisempää kuntoutusta itse hakeneilla
Työhön paluu oli yleisempää kuntoutusta itse hakeneilla kuin niillä, jotka saivat kuntoutusoikeuden työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä.
Kuntoutusta itse hakeneista 68 prosenttia palasi kuntoutuksen jälkeen työhön ja 5 prosenttia jäi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle kuntoutuksen päätyttyä. Kuntoutus keskeytyi 12 prosentilla.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneista 53 prosenttia palasi työhön ja 12 prosenttia jäi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Tässä ryhmässä 17 prosenttia keskeytti kuntoutuksen.
Suoraan työstä kuntoutukseen tulleet palasivat kuntoutuksen jälkeen useammin töihin ja siirtyivät harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle verrattuna kuntoutustuelta kuntoutukseen päätyneisiin. Työstä kuntoutukseen tulleisiin luetaan myös henkilöt, jotka olivat työttömänä kuntoutuksen alkaessa.
Työhön paluu ikäryhmän tai kuntoutustoimenpiteen mukaan
55 vuotta täyttäneillä työhön palanneiden osuus oli pienempi ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus suurempi kuin nuoremmilla. Kuntoutustoimenpiteittäin tarkasteltuna työssä jatkaneiden suhteellinen osuus oli keskimääräistä pienempi henkilöillä, joilla työkokeilu oli toteutettu toisella työnantajalla.
Seuraavassa tarkastellaan vuonna 2020 työeläkekuntoutuksen päättäneiden tilannetta vuosien 2020–2025 lopussa. Tiedot kuntoutuksen jälkeisestä työ- tai eläketilanteesta on poimittu Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Tilastotietojen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä työeläkekuntoutuksen vaikuttavuudesta.
Työ- ja eläketilanne kuntoutustaustan mukaan
Vuonna 2020 kuntoutuksen päätti 8 650 henkilöä. Kolme neljästä (77 %) oli hakeutunut kuntoutukseen työstä ja yksi neljästä kuntoutustuelta. Työstä kuntoutukseen tulleiksi luetaan henkilöt, jotka olivat työssä tai työttömänä kuntoutuksen alkaessa.
Työstä kuntoutukseen tulleista lähes 60 prosenttia työskenteli myös kuntoutuksen päättymisvuoden lopussa. Viiden vuoden jälkeen työssä olleiden osuus laski alle puoleen. Töitä eläkkeen rinnalla tehneiden osuus pysyi vajaassa 10 prosentissa. Samalla työttömänä olevien osuus laski ja eläkkeelle siirtyneiden osuus nousi. Vuoden 2025 lopussa täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oli 15 prosenttia.
Kuntoutustuella ennen kuntoutusta olleista noin komannes oli työssä kuntoutuksen päättymisvuoden lopussa. Heidän osuus laski lievästi viiden vuoden aikana. Töitä eläkkeen rinnalla tehneiden osuus laski reilummin, 23 prosentista 13 prosenttiin. Työkyvyttömyyseläkkeellä olleiden osuus pysyi melko vakaana viiden vuoden ajan. 27 prosenttia oli täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä viiden vuoden jälkeen kuntoutuksen päättymisestä.
Työ- ja eläketilanne iän mukaan
Vajaa puolet kuntoutuksen vuonna 2020 päättäneistä oli alle 50-vuotiaita. Heistä 57 prosenttia oli töissä päätoimisesti kuntoutuksen päättymisvudoen lopussa ja 8 prosenttia työskenteli eläkkeen rinnalla. Osuudet pysyivät samalla tasolla viiden vuoden ajan. Seurannan lopussa täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oli 13 prosenttia.
50 vuotta täyttäneillä päätoimisesti työssä käyvien osuus laski viiden seurantavuoden aikana vajaasta 50 prosentista alle 30 prosenttiin. Työskentelyn rinnalla osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) ottaneiden osuus oli 3 prosenttia vuoden 2025 lopussa.
Iältään vanhempien ryhmässä työssä käyvien eläkeläisten (pl. OVE) osuus laski 11 prosenttiin seurannan lopussa. Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oli 22 prosenttia ja vanhuuseläkkeelle oli siirtynyt 17 prosenttia.
Vuonna 2020 kuntoutuksen päättäneistä 50 vuotta täyttäneitä henkilöitä oli kaikkiaan 4 580. Heistä suurin osa, 64 prosenttia, oli vähintään 60-vuotiaita vuoden 2025 lopussa.
Yrittäjät kuntoutujina
Vuonna 2025 työeläkekuntoutujista 600 oli yrittäjiä. Heistä 64 prosenttia oli miehiä ja keski-ikä oli 51 vuotta. Yrittäjien osuus kaikista kuntoutujista oli 5 prosenttia.
Yrittäjistä 45 prosenttia oli saanut kuntoutusoikeuden työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä. Tämän vuoksi monilla ei ollut valmista ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmaa, ja siksi he tarvitsivat selvityksiä kuntoutussuunnitelman laatimisessa työntekijöitä useammin. Valtaosa yrittäjistä oli tullut kuntoutukseen suoraan työelämästä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat yrittäjillä yleisin sairausryhmä.
Vuonna 2025 kuntoutuksen päätti 200 yrittäjää. Heistä 65 prosenttia oli työssä ja alle 10 prosenttia jäi työttömäksi kuntoutuksen jälkeen. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden osuus yrittäjillä oli 6 prosenttia.
Tietoja työeläkekuntoutujista vuonna 2025
| Tiedot | Yrittäjä | Työntekijä |
|---|---|---|
| Kuntoutujien lukumäärä | 600 | 10 800 |
| Miehiä, % | 64 | 48 |
| Keski-ikä, vuotta | 51 | 47 |
| Kuntoutusoikeus tk-eläkeratkaisun yhteydessä, % | 45 | 29 |
| Työssä ennen kuntoutusta, % | 78 | 75 |
Kuntoutuspäätökset
Oikeus työeläkekuntoutukseen voi perustua joko kuntoutushakemukseen tai työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annettuun päätökseen. Kuntoutushakemukseen perustuva päätös voi olla joko myöntö tai hylkäys. Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutuksesta annetaan ainoastaan myönteinen päätös.
Kuntoutushakemukseen perustuvat päätökset vähenivät vuonna 2025
Vuoden 2025 aikana työeläkelaitokset antoivat reilut 8 500 kuntoutushakemukseen perustuvaa päätöstä. Määrä väheni 5 prosenttia edellisvuodesta. Myönteiset päätökset vähenivät jonkin verran, kun taas hylkäyspäätökset vähenivät reilummin. Päätöksistä 3 900 (45 %) oli myönteisiä.
Työeläkekuntoutuspäätökset ja hylkäysprosentti ikäryhmän mukaan
Hylkäysprosentti laski hiukan edellisvuodesta
Vuonna 2025 annetuista kuntoutuspäätöksistä 55 prosenttia oli hylkäyksiä. Hylkäysprosentti laski edellisvuodesta 2 prosenttiyksikköä. Ikäryhmistä alhaisin hylkäysprosentti oli 55 vuotta täyttäneillä, 44 prosenttia ja korkein alle 35-vuotiailla, 69 prosenttia. Hylkäysprosentti oli naisilla miehiä korkeampi.
Kuntoutushakemusten hylkäysprosentti oli samalla tasolla yksityisellä ja julkisella sektorilla.
Vuosina 2019–2024 hylkäysten osuus päätöksistä kasvoi reippaasti, mutta vuoden 2025 aikana kasvu taittui. Aikaisemmin 2000-luvulla hylkäysprosentti oli huomattavasti nykyistä alhaisemmalla tasolla, 20 prosentissa.
Tuki- ja liikuntaelinten sairauden vuoksi kuntoutusta hakeneilla hylkäysprosentti 45
Työeläkekuntoutuksen hakemusten määrä on laskenut 2020-luvulla. Lasku on näkynyt erityisesti hakemuksissa, joissa työkyvyn heikentymisen syynä oli tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Vuonna 2025 mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö oli reilu kolmasosalla hakijoista ja tuki- ja liikuntaelinten sairaus oli kolmasosalla. Mielenterveyssyyt kuntoutushakemuksissa korostuivat alle 45-vuotiailla.
Tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa hylkäysprosentti oli 45. Mielenterveyden häiriöissä hylkäyspäätökset ovat yleisempiä ja hylättyjen hakemusten osuus oli 64 prosenttia vuonna 2025. Korkein hylkäysosuus oli hengityselinsairauksissa, 70 prosenttia. Alhaisin hylkäysosuus oli verenkiertoelinten sairauksissa ja kasvaimissa, molemmissa ryhmissä 36 prosenttia. Näiden sairauksien osuus kuntoutuspäätöksistä oli kuitenkin vähäinen.
Vuonna 2025 kaikista hylkäyspäätöksen saaneista 64 prosentilla ei ollut riittävää työkyvyttömyyden uhkaa. Heillä lääketieteelliset löydökset olivat käytettävissä olevien lausuntojen perusteella vähäisempiä, eikä niiden katsottu aiheuttavan pidempiaikaista työkyvyttömyyden uhkaa.
Taulukko: Työeläkekuntoutuspäätökset ja hylkäysprosentti sairauspääryhmän mukaan vuonna 2025
Työeläkekuntoutuksen ennakkopäätökset työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä vuonna 2025
| Työkyvyttömyyseläkeratkaisu | Ennakkopäätökset | Vuonna 2025 alkaneet kuntoutukset | Vuonna 2025 alkaneet kuntoutukset, % |
|---|---|---|---|
| Myöntö | 2 434 | 339 | 14 |
| Hylkäys | 1 401 | 303 | 22 |
| Kaikki | 3 835 | 642 | 17 |
Alkaneiksi kuntoutuksiksi katsotaan tapaukset, joissa henkilö on saanut päätöksen joko kuntoutusrahasta, -korotuksesta tai -avustuksesta.
Vuoden 2025 aikana työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annettiin reilut 3 830 kuntoutuksen ennakkopäätöstä. Myönteisen eläkepäätöksen ja oikeuden kuntoutukseen sai noin 2 430 henkilöä. Heistä 14 prosenttia aloitti kuntoutuksen saman vuoden aikana. Vastaavasti 1 400 henkilölle myönnettiin oikeus kuntoutukseen, mutta työkyvyttömyyseläke hylättiin. Heistä 22 prosenttia aloitti kuntoutuksen vuoden 2025 loppuun mennessä.
Kuntoutusoikeuden käyttäneiden osuus
Kuntoutusoikeuden hyödyntäneiden osuutta arvioitiin tarkastelemalla vuonna 2024 myönteisen työeläkekuntoutuspäätöksen saaneiden osallistumista ammatilliseen kuntoutukseen vuosien 2024–2025 aikana.
Kuntoutusoikeuden käyttäneet tutkittiin kahden vuoden ajanjaksolta, jotta myös hitaammin käynnistyneet kuntoutukset saatiin mukaan tarkasteluun. Kuntoutuksen ennakkopäätös on voimassa yhdeksän kuukautta.
85 prosenttia hakijoista hyödynsi kuntoutusoikeuden
Vuonna 2024 kuntoutukseen itse hakeneista reilut 3 900 sai myönteisen kuntoutuspäätöksen. Heistä 85 prosenttia oli aloittanut kuntoutuksen vuoden 2025 loppuun mennessä.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annettu kuntoutuksen ennakkopäätös johti harvemmin kuntoutuksen toteutumiseen verrattuna kuntoutusta itse hakeneisiin. Ennakkopäätös annettiin lähes 3 600 henkilölle ja heistä 51 prosenttia aloitti kuntoutuksen. Työkyvyttömyyseläkkeeseen hylkäävän päätöksen saaneista kuntoutus käynnistyi 61 prosentilla. Työkyvyttömyyseläkkeen saaneilla sen sijaan kuntoutus alkoi 46 prosentilla.
Yksityisellä sektorilla kuntoutus käynnistyi julkista sektoria useammin
Vuonna 2024 yksityisellä sektorilla kuntoutushakemuksen perusteella myönnettiin kuntoutusoikeus 2 800 henkilölle. Heistä 88 prosenttia oli aloittanut kuntoutuksen vuoden 2025 loppuun mennessä. Julkisella sektorilla kuntoutushakemus hyväksyttiin 1 100 henkilöllä ja heistä kuntoutuksen aloitti 77 prosenttia.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä myönnettiin kuntoutusoikeus yksityisellä puolella 2 600 henkilölle, joista 55 prosenttia aloitti kuntoutuksessa. Julkisella sektorilla kuntoutuksen ennakkopäätöksen saaneesta 1 000 henkilöstä 41 prosentilla kuntoutus käynnistyi.
(Päivitetty 7.5.2026)
Tilaston taulukot ja kuviot:
Aiheen asiantuntijat:
- Marjo Kaasila
etunimi.sukunimi@etk.fi - Jukka Lampi
etunimi.sukunimi@etk.fi
Lisätietoa tilastopalvelusta:
Tilaston taulukot tilastotietokannassa:
Tilaston julkistukset julkaisuarkisto Julkarissa:
Tilaston julkaisut julkaisuarkisto Julkarissa:
Uutiset ja tiedotteet:
Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Työeläkekuntoutus
Aihealue: Sosiaaliturva, Työeläkekuntoutus
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Ei
Kuvaus
Tilasto sisältää tietoa työeläkelakien mukaisesta ammatillisesta kuntoutuksesta.
Tietosisältö
Tilastossa on tietoa kuntoutuspäätöksistä, kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä, kustannuksista ja päättyneistä kuntoutusohjelmista.
Käytetyt luokitukset
Tiedot on luokiteltu kuntoutujan iän, sukupuolen, kuntoutustaustan, diagnoosin ja sektorin mukaan.
Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde
Tiedot kuntoutustilastoon saadaan suoraan työeläkelaitoksilta sekä Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Työeläkelaitoksilta kerättäviä tietoja ovat kuntoutustausta, kuntoutustoimenpiteet, kuntoutustoimenpidekustannukset ja kuntoutusohjelman päättymissyy.
Päivitystiheys
Tiedot päivitetään kerran vuodessa.
Valmistumis- tai julkistamisaika
Tarkempi aika on ilmoitettu Julkistamiskalenterissa.
Aikasarja
Ensimmäiset kuntoutustiedot ovat vuodelta 1992.
Asiasanat
Työeläkekuntoutus, kuntoutustoimenpide, kuntoutuskustannus, kuntoutuspäätös
Yhteystiedot
Työeläkekuntoutus
Työeläkekuntoutus on työikäisten yksilöllistä ja ammatillista kuntoutusta. Kuntoutuksen tarkoituksena on, että työntekijä tai yrittäjä pystyisi sairaudestaan, viastaan tai vammastaan huolimatta jatkamaan työelämässä. Tavoitteena on työkyvyttömyyden ehkäiseminen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen.
Työeläkekuntoutus on ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Ammatillinen kuntoutus on lakisääteinen työeläke-etuus. Kuntoutuksen hakijalla on valitusoikeus kaikkiin työeläkekuntoutusta koskeviin päätöksiin. Työeläkekuntoutuksesta vastaavat työeläkevakuuttajat eli työeläkeyhtiöt ja työeläkelaitokset.
Työeläkekuntoutuksen edellytykset
Työntekijällä tai yrittäjällä, joka ei ole täyttänyt alinta vanhuuseläkeikäänsä, on oikeus saada kuntoutusta, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
- asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan ja riskin joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle
- ansiorajavaatimus täyttyy
- työansio/lapsenhoitoaikavaatimus edeltävän 36 kuukauden aikana täyttyy
- kuntoutus on tarkoituksenmukaista
- ei oikeutta liikenne- tai tapaturmajärjestelmän kuntoutukseen.
Työeläkekuntoutujan tausta
Työstä
Henkilö on kuntoutusta hakiessaan työssä tai työttömänä, ei kuitenkaan työkyvyttömyyseläkkeellä. Pitkäaikaistyöttömät eivät kuulu työeläkekuntoutuksen piiriin.
Osittain varhennettua vanhuuseläkettä saava voi myös hakea työeläkekuntoutusta. Hänen luokitellaan työelämästä tulevaksi.
Eläkkeeltä
Kuntoutuksen hakija saa lähinnä kuntoutustukea, periaatteessa muukin eläke on mahdollinen.
Ikä
Henkilön ikä tilastovuoden lopussa.
Sairaus
Sairausdiagnoosit ja niitä vastaavat koodit perustuvat vuodesta 1996 lähtien kansainväliseen ICD-10-tautiluokitukseen. Sairausryhmät esitellään pääryhmittäin.
Kuntoutuspäätöstilastoissa tapaukset, joissa ei ole diagnoosia ovat sellaisia, joissa henkilö ei ole toimittanut lääkärinlausuntoa tai sairaudet ovat sen tyyppisiä, ettei niistä ole diagnoosia.
Työeläkekuntoutuksen toimenpiteet
Kuntoutusneuvonta, ohjaus
Työeläkelaitoksen kuntoutusasiantuntijat antavat yleisneuvontaa ja yksityiskohtaista opastusta ja ohjausta ammatillisessa kuntoutuksessa.
Selvitys
Kuntoutus edellyttää aina tarkoituksenmukaista kuntoutussuunnitelmaa.
Selvityksiä käytetään kuntoutussuunnitelman tekemiseen.
Tarvittaessa kuntoutuspäätöksen saanut voi saada apua kuntoutussuunnitelman tekemiseen kuntoutuksen palveluntuottajilta. Kuntoutustarpeen arvioimiseen tarkoitettuja selvityksiä työeläkelaitokset eivät kustanna.
Työpaikkakuntoutus
Työpaikkakuntoutus on ensisijainen työeläkekuntoutuksen keino. Työpaikkakuntoutus voi olla muutaman kuukauden työkokeilua joko entiseen tai uuteen työhön. Tarvittaessa työkokeilu voi jatkua työhön valmennuksena. Työhönvalmennus on työkokeilua pidempiaikaista perehdyttämistä uuteen työhön.
Koulutus
Koulutus voi olla lyhytaikaista kurssimuotoista lisäkoulutusta tai pidempikestoista uudelleenkoulutusta uuteen työhön. Perus- ja pohjakoulutuksen tukeminen ei kuulu työeläkekuntoutukseen.
Muut toimenpiteet
Muihin kuntoutustoimenpiteisiin kuuluvat lähinnä erilaiset apuvälineet ja elinkeinotuki.
Elinkeinotuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta yritystoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Yleensä elinkeinotuki myönnetään avustuksena ammatinharjoittamiseen liittyvien työvälineiden hankintaan. Edellytyksenä on, että kuntoutuja saa yrityksestään toimeentulon.
Toimeentulo kuntoutuksen aikana
Kuntoutusraha
Kuntoutusrahaa maksetaan henkilölle, joka ennen kuntoutuksen alkamista sai palkkaa, sairauspäivärahaa tai työttömyysturvaa. Suuruudeltaan se on työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen määrä korotettuna 33 prosentilla. Kuntoutusrahaa maksetaan vain aktiivisen kuntoutuksen ajalta.
Osakuntoutusraha
Osakuntoutusrahaa maksetaan kuntoutujalle, joka jatkaa osittain ansiotyössä ammatillisen kuntoutuksen rinnalla. Osakuntoutusraha on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä.
Kuntoutusavustus
Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta voidaan maksaa kuntoutussuunnitelman laatimisen ajaksi, kuntoutuksen odotusajalta tai kuntoutusjaksojen väliajoilta, enintään kolmelta kuukaudelta.
Yrittäjille (YEL, MYEL) ja kuntatyöntekijöille (KuEL) kuntoutusavustus voidaan myöntää työllistymisen tueksi kuntoutuksen jälkeiselle ajalle, jos kuntoutujalla ei ole muuta toimeentuloa.
Kuntoutusavustus on määräaikainen ja työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen, eikä siihen lisätä 33 prosentin korotusta. Kuntoutusavustus voidaan maksaa myös osa-avustuksena.
Kuntoutustuki
Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, joka voidaan myöntää silloin kun työkyvyn oletetaan paranevan hoidon tai kuntoutuksen avulla. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden eikä sairauspäivärahakausi riitä työkyvyn palautumiseen.
Kuntoutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalle on tehty hoito- tai kuntoutussuunnitelma joko terveydenhuollossa tai työterveyshuollossa.
Kuntoutuskorotus
Kuntoutuskorotus on kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen lisänä myönnettävä korotus, jota maksetaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Korotus on 33 prosenttia maksettavan eläkkeen määrästä ja sitä maksetaan täysiltä kuntoutuskuukausilta.
Muut kustannukset
Kuntoutujalle korvataan työeläkekuntoutuksesta aiheutuneet välittömät kustannukset kuten matka- ja opiskelukulut.
Muut käsitteet
Kuntoutusoikeuden käyttäneiden osuus
Kuntoutusoikeuden käyttäneiden osuutta arvioidaan tarkastelemalla, kuinka moni myönteisen kuntoutuspäätöksen saaneista aloitti kuntoutuksen samana tai seuraavana vuonna kuntoutusoikeuden myöntämisestä. Osuus lasketaan erikseen kuntoutusta itse hakeneille ja työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneille.
Työeläkekuntoutuksen aloittaneiksi luetaan henkilöt, joille on tarkastelujakson aikana myönnetty kuntoutusraha tai kuntoutuskorotus. Lisäksi kuntoutuksen aloittaneiksi luetaan henkilöt, jotka ovat osallistuneet johonkin kuntoutustoimenpiteeseen, mukaan lukien kuntoutussuunnitelmaa varten tehdyt selvitykset.
Kuntoutuspäätökset
Kuntoutuspäätös perustuu kuntoutushakemukseen. Henkilö on itse hakenut kuntoutusta kuntoutuslomakkeella. Kuntoutuspäätös voi olla joko myöntö tai hylkäys.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annetut kuntoutusoikeudet eivät sisälly kuntoutuspäätöstilastoihin. Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annetaan vain myönteinen kuntoutuspäätös, jos kuntoutuksen ehdot täyttyvät.
Kuntoutuskustannukset
Työeläkekuntoutuksen kokonaiskustannukset muodostuvat toimenpidekustannuksista ja toimeentulokorvauksista.
Kuntoutustoimenpidekustannukset muodostuvat selvitys-, työpaikkakuntoutus-, koulutus- ja muista kuntoutustoimenpidekustannuksista.
Toimeentulokorvaus muodostuu kuntoutusraha-, kuntoutuskorotus- ja kuntoutusavustuskustannuksista.
Päättyneet kuntoutukset
Päättyneet kuntoutukset koskevat tilastojaksolla päättyneitä kuntoutusohjelmia, muodostuneita kustannuksia henkilön koko kuntoutusprosessin ajalta sekä tilannetta kuntoutuksen päättyessä.
Aiheesta muualla:
Työeläkelakipalvelu
1. Yhteystieto
1.1 Organisaatio
Eläketurvakeskus (ETK)
1.2 Organisaatioyksikkö
Suunnitteluosasto
1.3 Yhteyshenkilön nimi
1.4 Yhteyshenkilön tehtävä
Tilastoasiantuntija
1.5 Yhteyspostiosoite
Eläketurvakeskus
00065 ELÄKETURVAKESKUS
1.6 Yhteyssähköposti
etunimi.sukunimi@etk.fi
Tilastopalvelun yhteydenottolomake
1.7 Yhteyspuhelinnumero
029 411 20
1.8 Yhteysfaksinumero
Faksi: 09 148 1172
2. Metatiedon päivitys
2.1 Metatieto viimeksi varmennettu
7.5.2026
2.2 Metatietoa viimeksi lisätty
7.5.2026
2.3 Metatiedon viimeisin päivitys
7.5.2026
3. Tilaston kuvaus
3.1 Tilaston yleiskuvaus
Tilasto sisältää tietoja Suomen työeläkelakien mukaisesta ammatillisesta kuntoutuksesta. Tilasto kattaa koko työeläkekuntoutusprosessin kuntoutuksen hakemisesta sen päättymiseen ja kuntoutuksen jälkeiseen seurantaan asti.
Tilastossa on tietoja kuntoutushakemuksista, kuntoutuspäätöksistä, kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä ja kustannuksista, päättyneistä kuntoutusohjelmista ja kuntoutuksen hinnasta.
3.2 Luokitukset
Tiedot on jaoteltu kuntoutujan taustan mukaan, eli oliko henkilö työssä vai eläkkeellä aloittaessaan kuntoutuksen. Vuodesta 2016 lähtien kuntoutujat on jaoteltu myös kuntoutusta itse hakeneisiin ja työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneisiin. Muina luokittelijoina tilastossa käytetään henkilön ikää, sukupuolta ja diagnoosia.
3.3 Kattavuus
Tilasto kattaa koko työeläkejärjestelmää koskevan kuntoutuksen. Tilasto antaa kokonaiskuvan yksityisen sektorin työeläkeyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen sekä julkisen sektorin kustantamasta ammatillisesta kuntoutuksesta. Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus ei kuulu tilaston piiriin.
3.4 Tilastolliset käsitteet ja määritelmät
Käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla.
3.5 Tilastoyksikkö
Kuntoutushakemus.
Kuntoutuspäätös.
Henkilö/kuntoutuja.
3.6 Tilaston perusjoukko
Työeläkelaitoksiin vireille tulleet kuntoutushakemukset, laitosten antamat kuntoutuspäätökset ja työeläkejärjestelmän kustantamaa ammatillista kuntoutusta saaneet henkilöt.
3.7 Viitealue
Suomi
3.8 Ajallinen kattavuus
Tilaston perustiedot ovat saatavissa vuodesta 1992 lähtien.
4. Mittayksikkö
Kuntoutushakemusten lukumäärä.
Kuntoutuspäätösten lukumäärä.
Henkilöiden lukumäärä.
Kuntoutuskustannukset, €.
Toimeentulokorvaus, €/kk.
5. Viiteajankohta
Kalenterivuosi.
6. Toimintavaltuudet
6.1 Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Eläketurvakeskukselle on säädetty velvollisuus laatia tilastoja. Laissa Eläketurvakeskuksesta todetaan ETK:n tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa.
Työeläkekuntoutuksen tilastointi perustuu vuoden 1991 kuntoutuslainsäädännön uudistukseen (työntekijäin eläkelain TEL muutos 612/1991) liittyvään seurantavelvoitteeseen. Oikeudesta työeläkekuntoutukseen säädetään työeläkelaeissa, jotka on lueteltu työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä.
Laki Eläketurvakeskuksesta (Finlex)
Työntekijän eläkelaki (Finlex)
6.2 Tietojen jakaminen
Tilaston tietoja toimitetaan vuosittain THL:lle EU:n sosiaaliturvan tilastointijärjestelmän (ESSPROS) tilastoja varten sekä TEM:lle EU-komission työvoimapolitiikan tietokantaa varten.
7. Tilastollinen tietosuoja
7.1 Tietosuojaperiaatteet
Eläketurvakeskus on sitoutunut tilastotoimen perusperiaatteen mukaiseen tietosuojaan, jolla varmistetaan tiedon luottamuksellinen käsittely.
7.2 Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Tietoaineistot on suojattu käsittelyn eri vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa aineistoja käsitellään, ei ole pääsyä ulkopuolisilla. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan.
Työeläkelaitokset toimittavat yksilötasoiset tiedot Eläketurvakeskukseen suojatulla sähköpostiyhteydellä.
8. Julkistamispolitiikka
Eläketurvakeskuksen tilastot julkaistaan arkipäivisin kello 9.00 Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla. Mahdollisista poikkeuksista julkistuksen kellonajassa ilmoitetaan erikseen.
Tilastotietokannan tiedot julkaistaan avoimena datana. Tietokannan avointa rajapintaa voi hyödyntää CC BY 4.0-lisenssin puitteissa vapaasti mainitsemalla tilastotietojen lähteeksi Eläketurvakeskuksen.
8.1 Julkistamiskalenteri
Tilaston julkistamisajankohdat ilmoitetaan julkistamiskalenterissa. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan loppuvuodesta.
8.2 Pääsy julkistamiskalenteriin
Tilastojen julkistamiskalenteri
8.3 Käyttäjien käyttöoikeudet
Tilaston tiedot ovat kaikkien käytettävissä, kun ne ovat ilmestyneet ETK:n verkkosivuilla aiemmin ilmoitettuna ajankohtana.
Tilaston tietoja jaetaan vuosittain työeläkelaitoksille laitoskohtaisina taulukoina ja visualisointeina.
Embargokäytäntö: Journalistin ohjeisiin sitoutuneet mediat voivat tiedustella aineistoja ETK:n viestinnästä.
9. Jakelutiheys
Tilasto ilmestyy kerran vuodessa. Tiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden touko-kesäkuussa.
10. Saatavuus ja selkeys
10.1 Lehdistötiedote (Tilastojulkistus)
Tilaston julkistukset sijaitsevat julkaisuarkisto Julkarissa: Työeläkekuntoutus (Julkari)
10.2 Julkaisut (laajemmat/muut)
Avainluvut: työeläkekuntoutujat
Työeläkekuntoutus (Julkari)
10.3 Verkkotietokanta
10.4 Yksikkötason aineistojen saatavuus
Eläketurvakeskuksen rekisteritietoja voi hakea tieteelliseen tutkimuskäyttöön.
Eläkerekisterin eläketietoja ja ansaintarekisterin työeläkevakuutettua työskentelyä koskevia rekisteritietoja voidaan käyttää tutkimuskäytössä julkisuus-, tietosuoja- sekä toisiolain mukaisesti, vaikka yksilötason tiedot ovat salassa pidettäviä. Tutkimuksen tulee olla yksilöity ja tutkimussuunnitelmaan perustuva tieteellinen tutkimus. Rekisteriaineistoa ei luovuteta kaupalliseen tarkoitukseen.
Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistojen luovuttaminen tieteelliseen tutkimukseen
11. Laadunhallinta
11.1 Laadunvarmistus
ETK on sitoutunut Suomen virallisen tilaston laatulupauksen periaatteisiin. Tilastotuotannossa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteereitä, jotka ovat yhteensopivia Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
ETK soveltaa laatukriteereitä myös niissä julkaisemissaan tilastoissa, jotka eivät kuulu Suomen viralliseen tilastoon.
11.2 Laadun arviointi
Tilaston laatua arvioidaan useassa eri vaiheessa tilastoprosessin aikana.
12. Relevanssi
12.1 Käyttäjien tarpeet
Tilasto palvelee kuntoutuksen asiantuntijoita, tutkijoita, tiedotusvälineitä ja muita aihealueesta tietoa tarvitsevia. Tilasto tuotetaan yhteistyössä työeläkelaitosten kuntoutusasiantuntijoiden kanssa. Tilaston kehittämisessä otetaan huomioon käyttäjien, lähinnä työeläkelaitosten tarpeet.
12.2 Käyttäjätyytyväisyys
Työeläkelaitosten kuntoutusasiantuntijoiden tietotarpeita ja kehitysehdotuksia kartoitetaan ETK:n vuosittain järjestämässä tilaisuudessa.
13. Tarkkuus ja luotettavuus
13.1 Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Tiedot perustuvat hallinnollisiin rekistereihin ja työeläkelaitoksilta erikseen kerättäviin tietoihin. Lähtötiedot ovat yksilötasoisia.
13.2 Otantavirhe
–
13.3 Muut virhelähteet
Eläkerekisterin vedokset poimitaan tammikuussa, jolloin osa takautuvista eläkepäätöksistä voi puuttua tilastoaineistosta.
Työeläkelaitokset toimittavat omista järjestelmistään poimitut tiedot tammikuun lopussa, jolloin poimintahetken jälkeen takautuvasti kirjatut tiedot puuttuvat aineistosta.
14. Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
14.1 Oikea-aikaisuus
Tilaston tiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden touko-kesäkuussa.
15. Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
15.1 Maantieteellinen vertailukelpoisuus
–
15.2 Ajallinen vertailukelpoisuus
Tilastoa on tuotettu vuodesta 1992 lähtien samoin perustein, ja tiedot ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia kyseisestä ajankohdasta lähtien.
Tilastovuodesta 2022 alkaen kuntoutuspäätöstilaston poimintakriteeriä muutettiin. Ennen vuotta 2022 tuotetut tiedot kuntoutuspäätöksistä eivät sen vuoksi ole täysin vertailukelpoisia myöhemmin tuotettujen kanssa. Muutoksella ei ollut vaikutusta hylkäysprosenttiin.
Tilastovuoden 2024 tiedoista alkaen keskimääräisen toimeentulokorvauksen (€/kk) laskentaa muutettiin. Tämän vuoksi aikaisempina vuosina raportoitu keskimääräinen toimeentulokorvaus ei ole vertailukelpoinen vuonna 2024 ja sen jälkeen raportoidun tiedon kanssa.
15.3 Yhtenäisyys yli tilastoalueiden
Erot käsitteiden määrittelyissä voivat vaikeuttaa vertailua muiden samaa aihetta koskevien tilastotietojen kanssa.
16. Kustannukset ja vastausrasite
Eläketurvakeskus vastaa tilastoinnista aiheutuvista kustannuksista. ETK:n rekisteritietoja täydennetään työeläkelaitoksilta suoraan kerättävillä tiedoilla. Eläkelaitoksilta kerätään vain sellaiset tiedot, joita ei saada ETK:n rekisteristä. Laitokset toimittavat tiedot ETK:lle kerran vuodessa ETK:n laatimien ohjeiden mukaan.
17. Tietojen revisoituminen
–
18. Tilastoprosessi
18.1 Lähdeaineistot
Tilasto perustuu Eläketurvakeskuksen rekistereihin ja työeläkelaitoksilta erikseen kerättäviin yksilötason tietoihin.
Eläkerekisteristä poimitaan kuntoutuspäätöstilastoihin liittyvät tiedot, joita tarvitaan tilaston tuottamisessa. Näitä ovat kuntoutuksen ennakkopäätökset, hylyt ja myönnöt, kuntoutushakemuksen vireilletulotapa, kuntoutusratkaisun päivämäärä, kuntoutujan eläketausta, työkyvyttömyysdiagnoosit ja kuntoutuksen toimeentulokustannukset.
Ansaintarekisteristä poimitaan kuntoutuksen jälkeiseen aikaan liittyviä tietoja. Näitä ovat työssäolotiedot kuntoutuksen jälkeen. Rekisteri sisältää tiedot työeläkettä kartuttavasta työurasta: työ- ja yrittäjäjaksot sekä työttömyyteen, koulutukseen ja vanhemmuuteen yms. liittyvät palkattomat ajat.
Työeläkelaitoksilta suoraan kerättäviä tietoja ovat kuntoutuksen vireilletulotapa, kuntoutujan tausta, kuntoutustoimenpiteet, kuntoutustoimenpidekustannukset, kuntoutujalle pakolliseksi säädetyt tapaturmavakuutusmaksut ja kuntoutuksen jälkeinen tilanne eli mihin kuntoutus johti. Tiedot toimitetaan ETK:n laatimien ohjeiden mukaisesti.
Eläketurvakeskus yhdistää kuntoutustilaston pohja-aineistoksi työeläkelaitoksilta kerättävät tiedot sekä tilaston tuottamiseen tarvittavat rekisteritiedot.
18.2 Tiedonkeruun tiheys
Kerran vuodessa.
18.3 Tiedonkeruumenetelmä
Tiedonkeruusta vastaa Eläketurvakeskus. Työeläkelaitokset toimittavat yksilötasoiset tiedot kuntoutustoimenpiteistä ja päättyneistä kuntoutuksista Eläketurvakeskukseen suojatulla sähköpostiyhteydellä. Tiedot toimitetaan ETK:n laatimien ohjeiden mukaisesti.
18.4 Aineiston/datan validointi
ETK:n tuotantoprosessien mukaiset tarkistukset tehdään tilastotuotannon eri vaiheissa. Lisäksi tuloksia peilataan lakimuutoksiin ja aiempien tilastovuosien tietoihin.
Työeläkelaitokset osallistuvat tietojen tarkistuksiin aineiston kokoamisvaiheessa.
18.5 Tiedon käsittely
Yhdistetään ETK:n rekistereistä poimitut henkilötasoiset tiedot ja työeläkelaitoksilta erikseen kerätyt henkilötasoiset tiedot. Jatkokäsittelyssä muodostetaan summatason tiedot ja tehdään tilastotaulukot.
Työeläkelakien mukainen kuntoutus on työikäisten ammatillista ja yksilöllistä kuntoutusta. Kuntoutuksen tarkoituksena on ehkäistä työntekijän tai yrittäjän joutuminen ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle ja tukea myös kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevan paluuta takaisin töihin. Tavoitteena on, että työelämässä pysytään mahdollisimman pitkään sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta.
Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen
Kuntoutus edellyttää hakijalta aina työkyvyttömyyden uhkaa ja itse kuntoutuksen on oltava tarkoituksenmukaista. Kuntoutusoikeuden arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen ja yksilökohtaiseen arvioon. Työeläkevakuuttajat vastaavat työeläkekuntoutuksesta.
Työntekijällä tai yrittäjällä, joka ei ole täyttänyt alinta vanhuuseläkeikäänsä, on oikeus työeläkekuntoutukseen, jos:
- Hakijalla on sairaus, vika, tai vamma, joka aiheuttaa uhan tulla työkyvyttömäksi lähitulevaisuudessa, jos kuntoutustoimenpiteisiin ei ryhdytä.
- Hakijan ansiorajavaatimus täyttyy. Työansioita on kertynyt yhteensä vähintään 42 048,18 euroa (vuoden 2025 tasossa) kuntoutuksen hakemista edeltäneen viiden vuoden ajalta. Työkyvyttömyyseläkkeen saajalta edellytetään, että eläkkeen tulevan ajan ansiot ovat vähintään 42 048,18 euroa.
- Hakijalla on työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita tai lapsenhoitoaikaa viimeisen 36 kuukauden aikana ennen kuntoutushakemuksen vireille tuloa. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla hakijalla työansiovaatimus/lapsenhoitoaika tutkitaan työkyvyttömyyden alkamista edeltäneen 36 kuukauden ajalta.
- Hakijalla ei ole oikeutta tapaturma- tai liikennevakuutuslain mukaiseen kuntoutukseen.
- Kuntoutus on tarkoituksenmukaista. Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon hakijan sairaus, vika ja vamma, ikä, ammatti, koulutus, aikaisempi toiminta ja mahdollistaako haettu ammatillinen kuntoutus hakijan terveydentilalle sopivan työn. Arvioinnissa huomioidaan myös, lykkääkö kuntoutus hakijan eläkkeelle jäämistä.
Työeläkekuntoutuksen toimenpiteet
Työeläkelaitosten tukema kuntoutus on aina ammatillista ja yksilöllistä. Sisällöltään se voi olla:
Kuntoutusneuvonta, ohjaus
Työeläkelaitosten kuntoutusasiantuntijat antavat yleisneuvontaa ja yksityiskohtaista opastusta ja ohjausta ammatillisessa kuntoutuksessa.
Selvitys
Selvitys tarkoittaa toimeksiantoa kuntoutuksen palvelutuottajille. Selvitystä tarvitaan tilanteissa, joissa kuntoutuspäätöksen saaneella ei ole valmista kuntoutussuunnitelmaa tai jos työnantajalla ei ole tarjota sopivaa työtä. Kuntoutus edellyttää aina tarkoituksenmukaista kuntoutussuunnitelmaa. Kuntoutustarpeen arvioimiseen tarkoitettuja selvityksiä työeläkelaitokset eivät kustanna.
Työpaikkakuntoutus
Työpaikkakuntoutus on ensisijainen työeläkekuntoutuksen keino. Työpaikkakuntoutus voi olla pitkän sairasloman jälkeen muutaman kuukauden työkokeilua joko entiseen työhön tai työnkuvan muuttamiseen. Työkokeilu voidaan järjestää myös uudelleenkoulutuksen jälkeen työelämän paluun tukemiseksi.
Tarvittaessa työkokeilu voi jatkua työhön valmennuksena. Työhönvalmennus on työkokeilua täydentävä, pidempiaikaista perehdyttämistä uuteen työhön.
Koulutus
Jos työpaikkakuntoutuksen keinot eivät riitä, on ammatillinen koulutus yksi vaihtoehto. Koulutus voi olla lyhytaikaista, kurssimuotoista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta tai pidempikestoista uudelleenkoulutusta uuteen työhön tai ammattiin. Työeläkejärjestelmän kuntoutukseen ei kuulu perus- ja pohjakoulutuksen tukeminen.
Elinkeinotuki
Elinkeinotuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta. Yleensä elinkeinotuki myönnetään avustuksena ammatin harjoittamiseen liittyvien työvälineiden ja työkoneiden hankintakustannusten kattamiseen. Myöntämisen edellytyksenä on, että kuntoutuja saisi yrityksestään toimeentulon.
Toimeentulo kuntoutuksen aikana
Kuntoutusajalta maksetaan joko kuntoutusrahaa, kuntoutuskorotusta tai kuntoutusavustusta. Lisäksi korvataan kuntoutuksesta aiheutuvia tarpeellisia kustannuksia kuten matka-, asumis- ja opiskelukuluja. Kuntoutusetuudet ovat verotettavaa tuloa ja kulukorvaukset verottomia.
Kuntoutusraha
Kuntoutusrahaa maksetaan henkilölle, joka ennen kuntoutuksen alkamista sai palkkaa, sairauspäivärahaa tai työttömyysturvaa. Suuruudeltaan se on työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen määrä korotettuna 33 prosentilla eli noin 75 prosenttia palkasta. Kuntoutusrahaa maksetaan vain aktiivisen kuntoutuksen ajalta.
Jos työnantaja maksaa palkan työkokeilun, työhön valmennuksen tai oppisopimuskoulutuksen ajalta, maksetaan kuntoutusraha työnantajalle palkkaa vastaavalta ajalta. Jos palkka on kuntoutusrahaa pienempi, maksetaan erotus kuntoutujalle itselleen.
Osakuntoutusraha
Osakuntoutusrahaa maksetaan kuntoutujalle, joka jatkaa osittain ansiotyössä ammatillisen kuntoutuksen rinnalla. Osakuntoutusraha on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä.
Kuntoutusavustus
Kuntoutusraha voidaan myöntää harkinnanvaraisena kuntoutusavustuksena. Sitä voidaan maksaa kuntoutussuunnitelman laatimisen ajaksi, kuntoutuksen odotusajalta tai kuntoutusjaksojen väliajoilta, enintään kolmelta kuukaudelta. Yrittäjille (YEL, MYEL) ja kuntatyöntekijöille (KuEL) kuntoutus-avustus voidaan myöntää työllistymisen tueksi kuntoutuksen jälkeiselle ajalle, jos kuntoutujalla ei ole muuta toimeentuloa.
Kuntoutusavustus on määräaikainen ja työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen, eikä siihen lisätä 33 prosentin korotusta. Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta ei myönnetä, jos kuntoutuja saa esim. sairauspäivärahaa tai työttömyyspäivärahaa. Kuntoutusavustus voidaan maksaa myös osa-avustuksena.
Kuntoutustuki
Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, joka voidaan myöntää silloin kun työkyvyn oletetaan paranevan hoidon tai kuntoutuksen avulla. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden eikä sairauspäivärahakausi riitä työkyvyn palautumiseen.
Kuntoutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalle on tehty hoito- tai kuntoutussuunnitelma joko terveydenhuollossa tai työterveyshuollossa.
Kuntoutuskorotus
Kuntoutuskorotus on kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen lisänä myönnettävä korotus, jota maksetaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Korotus on 33 prosenttia maksettavan eläkkeen määrästä ja sitä maksetaan täysiltä kuntoutuskuukausilta.
Perusmäärältään kuntoutusraha ja kuntoutustuki/työkyvyttömyyseläke kuntoutuskorotuksella ovat saman suuruisia.
Muut kustannukset
Kuntoutujalle korvataan työeläkekuntoutuksesta aiheutuvat välttämättömät kustannukset kuten matka- ja opiskelukulut.
Kuntoutukseen hakeminen
Aloite kuntoutukseen voi lähteä työntekijän, työnantajan, työterveyshuollon, terveydenhuollon, työhallinnon tai Kelan toimesta. Kuntoutustoimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo henkilön työssä ollessa, ennen sairaslomaa.
Kelan toimesta kuntoutustarveselvitys tehdään viimeistään silloin, kun sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa on maksettu yli 60 päivää. Selvittelyn yhteydessä Kela lähettää kuntoutustiedustelun tai ohjaa henkilön itse ottamaan yhteyttä työeläkelaitokseen. Jos henkilöllä on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus, työeläkelaitos selvittää hakijan kuntoutusmahdollisuudet ja antaa ennakkopäätöksen, jos oikeus kuntoutukseen syntyy.
Kuntoutuksen hakemista koskevat samat säännökset kuin eläkkeen hakemistakin. Kuntoutusta haetaan aina sitä varten laadituilla lomakkeilla. Poikkeuksena vuodesta 2015 lähtien työkyvyttömyyseläkkeen hakijat, jotka voivat saada oikeuden kuntoutukseen ilman kuntoutushakemusta.
Kuntoutusoikeuden ratkaiseminen
Kuntoutuslainsäädäntö säätelee oikeuden työeläkekuntoutukseen. Työeläkelaitoksen kuntoutusasiantuntijat tutkivat asiakirjojen perusteella hakijan edellytykset kuntoutukseen, työkyvyttömyyden uhan ja kuntoutustarpeen. Myönteinen kuntoutuspäätös sisältää aina kuntoutussuunnitelman. Kuntoutussuunnitelman puuttuessa voidaan hakijalle antaa 9 kuukautta voimassa oleva ennakkopäätös. Hyväksyttävä kuntoutussuunnitelma tulee toimittaa päätöksen voimassaoloaikana.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annetut päätökset
Eläkelaitos selvittää aina ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista hakijan oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen. Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tutkitaan, vaikka kuntoutusmahdollisuuksia olisi selvitetty aikaisemmin muualla esim. Kelassa.
Ennakkopäätös antaa oikeuden kuntoutukseen, mutta se ei velvoita päätöksensaajaa ryhtymään kuntoutustoimenpiteisiin. Päätös on voimassa 9 kuukautta ja se annetaan ilman kuntoutushakemusta.
Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen selvitetään aina, kun käsitellään
- ensimmäisen kerran työkyvyttömyyseläkehakemusta (osa ja täysi)
- ensimmäisen kerran kuntoutustukihakemusta (osa ja täysi)
- kuntoutustuen jatkohakemusta
- osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttamista täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi
- täyden työkyvyttömyyseläkkeen muuttamista osatyökyvyttömyyseläkkeeksi
- osakuntoutustuen muuttamista täydeksi kuntoutustueksi
- täyden kuntoutustuen muuttamista osakuntoutustueksi
- työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamista.
Ennakkopäätöstä ei anneta tapauksissa, joissa täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai jos kuntoutuksen edellytykset eivät täyty.
Kuntoutuspäätöksen hylkäyssyyt
Jos kuntoutuksen hakija on saanut hylkäävän päätöksen, on työeläkelaitoksen perusteltava ratkaisunsa. Työeläkelaitosten käyttämiä hylkäyssyitä ovat:
- Ei tulevan ajan oikeutta, ansiomäärävaatimus, työansio/lapsenhoitoaikavaatimus
Tulevan ajan ansiovaatimus ei täyty tai työskentelyn päättymisestä on jo kulunut pari kolme vuotta, yhteys työelämään voidaan katsoa katkenneen ja hakijaa ei voida pitää työelämään vakiintuneena. Vuoden 2006 alusta lähtien ns. tulevan ajan edellytyksen on korvannut ansiomäärävaatimus. Vuoden 2023 alusta lähtien vaatimuksen työelämään vakiintuneisuudesta on korvannut työansio/lapsenhoitoaikavaatimus kuntoutushakemusta edeltävän 36 kk aikana. - Tapaturma- tai liikennevakuutusyhtiö kuntouttaa
Kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta. Tapaturma- tai liikennevakuutuslaitos on aina ensisijainen ammatillisessa kuntoutuksessa. - Ei työkyvyttömyyden uhkaa
Lääketieteelliset löydökset ovat niin vähäisiä, ettei niiden katsota aiheuttavan pidempiaikaista työkyvyttömyyden uhkaa. Uhkaa arvioitaessa otetaan huomioon henkilön toimintakyky ja sen oletettava kehitys lähivuosina. - Kuntoutus ei tarkoituksenmukaista
Henkilöllä on työkyvyttömyyden uhka, mutta sitä ei voida ammatillisella kuntoutuksella vähentää tai henkilöllä on koulutusta tai työkokemusta muilta aloilta ja näin ollen riittävät valmiudet jatkaa työelämässä. - Muu syy
Henkilön lääkinnällinen kuntoutus voi olla vielä kesken ja mahdolliseen ammatilliseen kuntoutukseen otetaan kantaa vasta, kun lääkinnällinen kuntoutus on edennyt niin pitkälle, että ammatillinen kuntoutus voidaan aloittaa.
Valitusoikeus kuntoutuspäätöksestä
Kuntoutuksen hakijalla on valitusoikeus kaikista kuntoutusta koskevista päätöksistä. Valitusoikeus koskee myös työkyvyttömyyseläkehakemuksen yhteydessä annettuja ennakkopäätöksiä (vuoden 1.1.2015 lainmuutos). Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annetaan vain myönteinen kuntoutuspäätös, hylkäävää päätöstä ei anneta. Valituskelpoinen hylkäyspäätös edellyttää aina kuntoutushakemuksen.
Valitusoikeus koskee päätöksiä hakijan oikeudesta kuntoutukseen, kuntoutuksen sisällöstä (kuntoutussuunnitelma) ja tarkoituksenmukaisuudesta. Myös kuntoutusetuuden myöntämisestä, määrästä, maksuajasta sekä muista kulujen korvaamisista voi valittaa. Muutosta päätökseen voi hakea 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.
Kuntoutuksen hakija voi valittaa päätöksestä ensin eläkelaitokseen, joka harkintansa mukaan voi oikaista aiemman päätöksensä. Työeläkelaitoksen päätöksestä voidaan valittaa Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan ja edelleen vakuutusoikeuteen.
Vuosi 2023
Vuoden 2023 alusta lähtien työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on hakemuksen vireille tulokuukautta edeltäneiden 36 kuukauden aikana vakuutettuja työansioita tai lapsenhoitoaikaa. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevalta hakijalta edellytetään vakuutettuja työansioita tai lapsenhoitoaikaa työkyvyttömyyden alkamista edeltävän 36 kuukauden ajalta. Vaatimus työelämään vakiintuneisuudesta poistui.
Vuosi 2017
Vuodesta 2017 lähtien myös osittain varhennettua vanhuuseläkettä saava voi hakea kuntoutusta.
Vuosi 2015
Vuonna 2015 tuli voimaan lakimuutos eläkelaitoksen velvollisuudesta tutkia henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä (TyEL 36 §). Jos ammatillisen kuntoutuksen edellytyksen täyttyvät, antaa eläkelaitos ilman kuntoutushakemusta ennakkopäätöksen (TyEL 101 § 2 mom.). Hylkäävää päätöstä ei näissä tapauksissa anneta.
Vuosi 2007
Yksityisen alan palkansaajia koskevat eläkelait TEL, LEL ja TaEL yhdistettiin yhdeksi laiksi, TyEL:ksi (työntekijäin eläkelaki 395/2006). Uudistuksen yhteydessä kuntoutusta koskeviin säädöksiin ei tehty suuria muutoksia. Merkittävin muutos oli valitusoikeuden laajeneminen kaikkiin työeläkekuntoutusta koskeviin päätöksiin, myös kuntoutuksen sisältöön. Uudistuksen yhteydessä toimenpiteistä poistettiin kuntoutustutkimus ja ammatillisen kuntoutuksen tukemiseksi myönnettävä lääkinnällinen kuntoutus. Tutkimus korvautui selvityksillä, joita tarvittaessa käytetään ainoastaan kuntoutussuunnitelman laatimiseen, ei kuntoutusoikeuden arviointiin. Muutoksia tehtiin myös työllistymisen tukemiseksi myönnettävään kuntoutusavustukseen.
Vuosi 2005
Vuoden 2005 työeläkeuudistuksesta seurasi muutoksia kuntoutuksen saamisen edellytyksiin ja kuntoutusrahan laskentaan (työntekijäin eläkelain (TEL) muutos 634/2003 ja 885/2004). Tulevan ajan vaatimus korvattiin ansiorajavaatimuksella. Työkyvyttömyyseläkkeen laskenta muuttui, ja näitä muutoksia sovellettiin myös kuntoutusrahan laskentaan. Muutokset astuivat voimaan vuoden 2006 alussa.
Vuosi 2004
Ammatillisesta kuntoutuksesta tuli lakisääteinen työeläke-etuus (työntekijäin eläkelain (TEL) muutos 188/2003). Kuntoutuksen hakija sai valitusoikeuden kuntoutusoikeutta koskevaan päätökseen, mutta ei vielä valitusoikeutta kuntoutuksen sisällöstä. Vuoden 2004 kuntoutuslainsäädännön tavoitteena oli varhentaa ammatillisen kuntoutuksen aloittamista. Säännöksillä pyrittiin vaikuttamaan siihen, että yhä useampi henkilö pysyisi työelämässä entistä pitempään, jolloin keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousisi ja paine työeläkemaksujen nostamiseen vähenisi.
Vuosi 1996
Kuntoutuksen ensisijaisuus korostui vuoden 1996 lain muutoksessa (työntekijäin eläkelain (TEL) muutos 1482/1995). Määräaikaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä tuli kuntoutustuki, johon piti aina liittyä hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttöä pyrittiin lisäämään. Eläkkeeltä tulevan kuntoutujan toimeentuloa parannettiin. Aktiiviselta kuntoutusajalta maksettu kuntoutuskorotus nostettiin 10 prosentista 33 prosenttiin.
Vuosi 1991
Koko kuntoutusta koskeva lainsäädäntö uusittiin lokakuussa 1991 voimaantulleilla säädöksillä (työntekijäin eläkelain (TEL) muutos 612/1991). Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteeksi asetettiin, että henkilö pystyisi jatkamaan työssä pitempään tai palaamaan takaisin työelämään. Kuntoutus oli harkinnanvaraista eikä valitusoikeutta ollut. Työelämästä tulevan kuntoutujan toimeentuloturvaksi säädettiin kuntoutusraha ja yhteistyötä eri kuntouttajatahojen välillä pyrittiin tehostamaan ja selkiyttämään.