Työelämän vanhat ja uudet kuvat

Tein taannoin löydön. Finna on julkaissut verkossa yli 100 000 historiallista valokuvaa, ja latasin joukon valokuvia työhakusanalla. Rakennustyöntekijöitä, maataloustyöntekijöitä, ahtaajia. Joukossa lääkäri, sairaanhoitaja ja kauneudenhoitajakin. Kuvista tuli jotenkin hyvä olo ja mietin, mistä se mahtoi johtua.

Nuorten työmarkkinoilta syrjäytymisen pitkä varjo

Nuorten syrjäytyminen lisääntyy. Ylen joulukuun alussa julkaiseman uutisen mukaan syrjäytyneillä suomalaisnuorilla menee keskimääräistä huonommin kaikilla elämän osa-alueilla. Parikymppisten pitkittynyt syrjäytyminen työmarkkinoilta luo näköalattomuutta sekä toimeentulovaikeuksia. Työttömyys heikentää lisäksi tulevia uramahdollisuuksia sekä aikanaan saatavaa työeläkettä.

Neuvolat, taitavat taikurit ja eläkejärjestelmän kestävyys

Neuvoloiden työ ratkaisee lopulta suomalaisen eläkejärjestelmän kestävyydenkin. Hieman yllättävä arvio on puhemies Maria Lohelan eduskunnan Suomi 100 -juhlaistunnossa pitämästä puheesta.  Puheellaan hän taustoitti päätöstä, jolla Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiölle lahjoitettiin 50 miljoonaa euroa edistämään lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia.

Pakolla eläketurvaa yrittäjille

Yrittäjyyteen liittyy usein keskeisenä elementtinä vapaus. Yrittäjät haluavat olla oman elämänsä herroja, ottaa ja kantaa yrittäjätoimintaan liittyvät riskit. Yrittäjä haluaa itse päättää, miten ja kuinka isolla sijoituksella hän varautuu vanhuuteen, mahdolliseen työkyvyttömyyteen tai jopa ennenaikaiseen kuolemaan.

Työeläkealan täytyy taistella työkyvyttömyyttä vastaan

Työeläkealan perustehtävä on ansaittujen eläkkeiden maksaminen sekä eläkevarojen tuottava ja turvaava sijoittaminen, jotta jokainen saa ansaitsemansa eläkkeen myös tulevaisuudessa. Eläkkeitä koskevassa keskustelussa unohtuu usein, että työeläkeyhtiöt ovat vakuutusyhtiöitä, joiden ainoa tuote ei ole vanhuuseläke. Työeläketoimijoille ja yhteiskunnalle erittäin merkittävä eläkelaji on usein liian vähälle huomiolle jäävä työkyvyttömyyseläke.