Mitä mieltä nuoret ovat Suomen eläkejärjestelmästä? Mille pohjalle nuorten eläkenäkemykset rakentuvat? Tähän kysymykseen saimme vastauksia heinäkuussa, kun SuomiAreena-tapahtuman yhteydessä julkaistiin suomalaisten eläkenäkemyksiä vuosittain kartoittava Eläkebarometri.
Julkisessa keskustelussa puhutaan eriarvoisuuden lisääntymisestä ja eläke-erojen kasvamisesta. Rekisteritietoihin perustuva tutkielmani elinkaarituloeroista ei löydä vahvaa näyttöä julkisen keskustelun argumenteille.
Muutoksenhaun menettelystä säädetään entistä yksityiskohtaisemmin vuoden 2020 alusta voimaan tulleessa hallintoprosessilaissa. Etuuslaitosten vastuuta asian selvittämisestä on painotettu lain esitöissä.
Työeläkkeiden korottaminen ja työeläkeindeksin parantaminen pulpahtivat taas voimalla julkisen keskustelun aiheeksi. Keskustelu käynnistyi SDP:n 23 kansanedustajan tekemästä kirjallisesta kysymyksestä. Kirjallisessa kysymyksessä on yhdistetty kaksi aloitetta, joista kumpikaan ei ole aikaisemmin saanut riittävästi kannatusta edetäkseen. Niiden näkyvä yhteinen nimittäjä on halu parantaa työeläkkeiden tasoa, ja toisaalta tästä seuraava iso eläkemenon kasvu.
Brexit-soppa on jo ehtinyt hieman jäähtyä ja väljähtääkin. Mutta mistä koko brexit-keitos sai alkunsa ja mikä on lopputulos? Brexitin eri vaiheet ovat vahvistaneet ainakin ymmärrystä siitä, miten paljon EU:ssa sovituilla yhteisillä säännöksillä on merkitystä kansalaisten oikeuksiin liikkua vapaasti ja miten säännökset turvaavat myös sosiaalisia oikeuksia.
Viime viikolla julkaistun eläkejärjestelmän kansainvälisen arvion mukaan Suomen eläkejärjestelmä onnistuu hyvin sen keskeisimmässä tehtävässään, toimeentulon turvaamisessa. Eläkkeelle siirryttäessä tulot muuttuvat keskimäärin verraten vähän ja vanhuuseläkeläisten köyhyys on muihin maihin verrattuna maltillista. Parin vuosikymmenen päästä tilanne voi olla kuitenkin toisenlainen. Pitääkö olla huolissaan?
Tanskalainen taloustieteen professori Torben Andersen on laatinut arvion Suomen työeläkejärjestelmän kestävyydestä ja riittävyydestä. Eläketurvakeskus julkaisi raportin 17.9. Andersenin raportti on jatkoa aiemmille, vuosina 2005 ja 2013 julkaistuille ulkoisille arvioille.
Mielenterveysongelmat ovat aikaisempaa keskeisempi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt kaikissa tärkeimmissä diagnoosiryhmissä, mutta somaattisten sairauksien perusteella myönnetyissä eläkkeissä väheneminen on ollut nopeampaa kuin mielenterveyssyissä. Viime vuosina mielenterveysperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on jopa lisääntynyt.
OECD-maiden nopeimmin ikääntyvä väestö haastaa Etelä-Korean eläketurvan rahoituksen. Eläkemaksut uhkaavat jopa kolminkertaistua. Taustalla on syntyvyyden sukeltaminen pohjalukemiin, eliniän ennätyksellinen piteneminen ja lähes olematon maahanmuutto. Eläketurvan riittävyys tarjoaa lisää haasteita. Vanhusköyhyys on OECD-maiden huippua. Lähes puolet yli 65-vuotiaista elää köyhyysrajan alapuolella.
Yrittäjien eläkelaki eli YEL on ollut voimassa 50 vuotta. Yrittäjäkentässä on tyytymättömyyttä järjestelmää kohtaan, koska sitä pidetään kalliina. Tämä on luultavasti edistänyt alivakuuttamista. Haasteista huolimatta YEL on yrittäjän sosiaaliturvan perusta, ja sen riittävästä tasosta huolehtiminen on tärkeää.
