Kuinka koronakriisistä selvitään?

Suomen koronakriisin lähtölaukaus oli Pohjois-Italian hiihtokeskuksista meille levinnyt eurooppalainen koronaepidemia. Hiihtokeskukset olivat täynnä turisteja, jotka kotiin palattuaan nopeasti tartuttavat muita. Pohjois-Italian epidemia paheni nopeasti vakavaksi kriisiksi, joka alkoi pian koetella terveydenhoitojärjestelmän toimintakykyä.

Korona ei kohtele lapsia samalla tavalla

Epidemia koskee meitä kaikkia, mutta sen vaikutukset jakautuvat suomalaisten kesken hyvin epätasaisesti. Olemme erilaisessa ja eriarvoisessa asemassa koronan suhteen. Niin kuin yleensä aina, makroshokit kohdistuvat voimakkaimmin niihin, jotka ovat valmiiksi jo heikoimmassa asemassa. Yksi tällainen ryhmä on vähävaraiset ja hauraassa asemassa olevat lapset. Sosiaalihuollon kantokyky on nyt turvattava.

Elämä jatkuu ja eläkkeet maksetaan normaalisti, vaikka koronaepidemia rajoittaa liikkumista

Koronavirusepidemia on nyt nopeaan tahtiin ajamassa monia maita poikkeustilaan. Myös Suomessa näyttää kaikki seisahtuvan. Tämä on välttämätöntä taudin leviämisen rajoittamiseksi. Samalla eristäytymisen vaikutukset talouteen ovat tuntuvia. Tulevia ongelmia ennakoiden maailman pörssit ovat jo syöksyneet alaspäin ja sijoittajien epävarmuus näyttää jatkuvan edelleen.

Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan lisää ammatillista kuntoutusta

Yritysten välisiin eroihin ammatillisen kuntoutuksen käytössä vaikuttaa voimakkaasti se, minkälaisia työntekijöitä niissä työskentelee. Mutta onko yritysten välillä eroja ammatillisen kuntoutuksen käytössä, kun työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet on huomioitu? Minkälaiset yritystason tekijät vaikuttavat ammatillisen kuntoutuksen yleisyyteen? Entä miten yritysten välinen vaihtelu kuntoutuksen käytössä suhteutuu yritysten välisiin eroihin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä? Tarkastelen tässä blogikirjoituksessa edellä mainittuja kysymyksiä kahden tuoreen […]

Kuva suomalaisten ikääntyneiden elämänlaadusta riippuu näkökulmasta

Suomalaiset eläkeikäiset joutuvat luopumaan tekemisistään rahanpuutteen ja perhevelvollisuuksien vuoksi hieman useammin kuin ruotsalaiset ja tanskalaiset. Ongelmat ovat kuitenkin Pohjoismaissa huomattavasti harvinaisempia kuin Itä- ja Etelä-Euroopan maissa. Rahanpuute on perhevelvollisuuksia yleisempi syy luopua haluamiensa asioiden toteuttamisesta.