Yrittäjä, oletko in vai out?
Suomi on EU-vertailussa yrittäjien eläkevakuutuksen kattavuudessa kärkimaita. Aivan aukotonta ei YEL-turva ja sitä kautta muu sosiaaliturva kuitenkaan Suomessakaan ole. Eläketurvan kannalta huono kehityskuva olisi, että YEL:n ulkopuolelle jäisi nykyistä useampi.
Musgraven sääntö selkeyttää sukupolvien välistä eläkekeskustelua
Viime aikoina on keskusteltu paljon eläkejärjestelmän reiluudesta. Huomiota on herättänyt alhainen syntyvyysaste, joka jatkuessaan heikentää eläketurvan rahoituspohjaa. Keskustelua on käyty myös suurituloisten eläkeläisten määrästä. Samanlaista keskustelua käydään myös muualla Euroopassa. Kysymys reilusta sukupolvisopimuksesta on tulenarka ja monimutkainen. Yksi keino selkeyttää keskustelua on hahmottaa sitä Musgraven säännöllä.
Miten ulkomaista eläkettä haetaan?
Kirjoitin keväällä, miten ulkomaisen eläkkeen hakemiseen kannattaa ennakkoon varautua. Nyt kerron tärkeimmät ulkomaan eläkkeen hakemisen vaiheet – miten eläkettä haetaan eri maista, milloin hakemus kannattaa jättää, miten hakemus etenee ja miten verotusasioita kannattaa selvitellä.
Romahtaako toimeentulo eläkkeelle siirryttäessä?
Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä vaihe ihmisten elämässä. Silloin moni asia, kuten toimeentulo, muuttaa muotoaan enemmän tai vähemmän. Monia eläkkeelle siirtyviä toimeentulon muutos voi huolestuttaa. Keväällä Social Indicators Research -lehdessä julkaistun tutkimusartikkelin mukaan eläkeläisten kokemukset toimeentulosta eivät kuitenkaan merkittävästi heikkene. Rahallista muutosta merkittävämpää on eläköitymisreitti.
Yhteistä riskinkantoa vaikka pakolla
Ihminen on pohjimmiltaan optimisti ja vähän myös hetken lapsi. Jos eläkevakuuttaminen olisi vapaaehtoista, moni jättäisi varautumatta vanhuuteen tai riskeihin elämässä ja luottaisi yhteiskunnan turvaverkkoihin. Kun jokainen maksaa eläkemaksuja ja samalla saa turvaa ikääntymisen ja työkyvyn menettämisen varalle, kannetaan ja jaetaan eläkevakuuttamisella katetut riskit tasapuolisesti. Riskiä kantavan joukon suuruus auttaa myös pitämään maksutason kohtuullisena.
Kahden kerroksen työssä jatkajat?
Sosioekonomisten tekijöiden vaikutus eläkeikäisten työssä jatkamiseen on kaksijakoinen. Korkeassa ammattiasemassa olevat ja korkeatuloiset osallistuvat pitkään työelämään, mutta toisaalta näin tekevät myös velalliset ja vuokra-asujat. Osa näyttää pystyvän hyödyntämään vapautta valita työelämän tarjoamia sosiaalisia ja taloudellisia palkkioita, kun taas toisille työssä jatkaminen voi olla toimeentulon kannalta välttämätöntä. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 63–68 vuoden ikähaitarissa vähän yli 64 […]
Tohtorikoulutus kannattaa edelleen – sekä työllisyyden että palkan näkökulmasta
Tohtoritutkinto nostaa palkkatasoa keskimäärin 40 prosenttia verrattuna jatko-opintoaikaiseen palkkaan. Parhaiten tienaavat terveys- ja sosiaalialan tohtorit, heikoiten luonnontieteilijät ja humanistit. Monet tohtorit työllistyvät julkiselle sektorille.
Saksan eläkeuudistusehdotus – lisää turvaa, lisää kustannuksia
Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa on viime kuukausina käyty vilkasta keskustelua eläketurvan tasosta. Suomessa ja Ruotsissa keskusteluun liittyy SDP:n puheenjohtajien vaalilupaukset pienten eläkkeiden korottamisesta. Saksassa keskustelu on edennyt lakiehdotukseen, joka parantaisi merkittävästi eläketurvan tasoa. Hintalappu uudistukselle on 32 miljardia euroa vuoteen 2025 asti.
Elokuu on eläkkeelle siirtymisen aikaa
Elokuu on naisten suosituin kuukausi siirtyä vanhuuseläkkeelle ja miehilläkin se tulee hyvänä kakkosena tammikuun jälkeen. Naisilla elokuussa alkaneet vanhuuseläkkeet ovat myös selvästi korkeammat kuin muina kuukausina alkaneet eläkkeet. Miehillä puolestaan tammi- ja elokuussa alkaneet vanhuuseläkkeet ovat hieman keskimääräistä korkeammat.
Eläkkeiden leikkaus, eläkeiän nosto vai eläkemaksujen nosto?
Jos eläkejärjestelmän rahoitusta pitäisi vahvistaa, otsikon kolmesta vaihtoehdosta mieluisin olisi eläkemaksujen korottaminen. Lähes puolet eläkeikää lähestyvistä suomalaisista pitää eläkemaksujen nostoa perusteltuna vaihtoehtona järjestelmän rahoituksen vahvistamiseksi. Eläkeiän nostoa kannattaa reilu kolmannes ja kuukausieläkkeen pienentämistä viidennes.
