Eläketurvakeskuksen koneoppimiskokeilu – näin se tehtiin!
Eläketurvakeskuksessa haluttiin selvittää, olisiko koneoppimistekniikoista hyötyä asiantuntijatyössä, erityisesti erilaisten ennusteiden ja laskelmien teossa. Testausta varten päätettiin tehdä lyhyt kokeilu yhteistyössä Siili Solutions Oyj:n datatutkija Ilkka Huopaniemen kanssa. Tässä bloggauksessa avaan projektin tuloksia ja käytettyjä menetelmiä aiheesta kiinnostuneille.
Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus Suomessa lähellä eurooppalaista keskitasoa
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisestä väestöstä on Suomessa ollut kansainvälisesti vertaillen korkea. Viimeisen kymmenen vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on kuitenkin selvästi vähentynyt. Mitä on tapahtunut muissa maissa, ja millainen on Suomen tilanne niihin verrattuna tällä hetkellä?
Apurahansaajat työllistyvät hyvin
Tieteentekijät kilpailevat apurahoista. Rahoituksen hakemiseen kuluu aivan liikaa aikaa ja työtä. Vain harva onnistuu rahoittamaan tutkimustyötään apurahalla. Tilastojen mukaan korkeakoulujen tutkimushenkilöstö on viime vuosina hieman vähentynyt. Korkeakoulujen tutkimustyöpanoksesta vajaat 5 prosenttia muodostuu apurahatutkijoiden työstä. Tässä kirjoituksessa tarkastelen apurahatutkijoiden työllisyyttä.
Saitko eläkeotteen Ruotsista? Moni hämmästyy lukemaansa
Orange kuvert eli oranssi kirjekuori on Ruotsin lakisääteistä eläketurvaa koskeva eläkeote, joka kolahtaa vuosittain noin 85 000 suomalaisen postiluukusta. Eläkeote on vuosien saatossa tarjonnut työikäisille tietoa Ruotsissa karttuneesta eläkkeestä ja ennustanut eläkkeen määrän. Eläkeläisille Ruotsin eläkeote on puolestaan kertonut, paljonko eläkettä maksetaan tulevana vuonna.
Työkyvyttömyyseläkkeellä työskentely on yleisempää korkeasti koulutetuilla ja juuri eläkkeelle siirtyneillä
Viime aikoina sekä Suomessa että monissa muissa maissa osatyökykyisten työssäkäynnin mahdollisuuksiin on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, joilla on työkykyä ja työhaluja jäljellä, kannustetaan työskentelemään eläkkeen ohessa ja heiltä pyritään poistamaan työssäkäynnin esteitä.
Taitava matemaatikko viestii ja visualisoi
Aivojen laskentateho tai kyky muistaa ulkoa mahdollisimman monta piin desimaalia eivät ole matemaatikon tärkeimpiä ominaisuuksia. Hyvin tehty matemaattinen työ vaatii erityisesti viestintätaitoja. Tähän tulokseen tulimme työpaikkani opintopiirissä.
Kun sairaanhoitaja käy töissä Norjassa ja Suomessa – kummasta maasta sosiaaliturva?
Miten käy sosiaaliturvan, jos työskentelee samaan aikaan kahdessa maassa? Tarkastelen asiaa kuvitteellisen sairaanhoitaja Tuiskun tarinan avulla. Esimerkkitapauksessa sairaanhoitaja käy säännöllisesti keikkatöissä Norjassa ja tekee virkasuhteessa töitä kuitenkin Suomessa.
Kun Volvo-Antti eläkettä haki
Ruotsissa 1960- ja 1970-luvuilla työskennelleiden enemmistö on nyt eläkeiässä tai sen kynnyksellä. Moni heistä on kuin Antti Pohjanmaalta.
Ruotsin rahastoeläkejärjestelmälle harvennusleikkaus
Ruotsin lakisääteinen yksilöllisten eläketilien rahastoeläkejärjestelmä, premiepension, on ensimmäisen todellisen harvennusleikkauksen edessä. Rahastoeläkehuijaukset tai vertauskuvallisesti monen kirjavan omenapuutarhan mädät omenat johtivat lopulta uudistusesitykseen, jota koskeva laki on määrä tulla voimaan heinäkuussa 2018. Ikävistä tapahtumista huolimatta positiivisena voidaan pitää sitä, että järjestelmä on tuottanut satoa keskimäärin yli sille asetetun vähimmäistavoitteen.
Työn murrokselta on vaikea suojautua
Kun toimintatavat muuttuvat, muuttuu myös se, millaisille taidoille ja kyvyille on kysyntää. Maatalousyhteiskunnassa tarvittiin rutiineja, joilla turvattiin riittävä sato. Teollisyhteiskunnassa näppäryyttä ja pitkästymättömyyttä. Tänä päivänä valttia on pitkäjänteisyys ja sopeutumiskyky muutokseen.
