Tilinpäätös EU-puheenjohtajuuskaudelta jäi plussalle
Suomelta päättyi viime vuoden lopussa puolivuotinen EU:n puheenjohtajuuskausi. Siihen liittyen sain olla mukana monissa sosiaaliturvaan liittyvissä yhteistyökuvioissa. Kulissien takana teimme paljon sellaista työtä, joka ei julkisuudessa näy, mutta lujitti hyvää yhteistyötämme.
OVE:n kautta eläkkeelle
Joulukuun puoliväliin mennessä 34 500 henkilöä oli valinnut osittaisen vanhuuseläkkeen. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa tullut uusi eläkelaji kiinnostaa siis suuresti kansalaisia. Nyt kolme vuotta myöhemmin voidaan jo arvioida, mitä OVE:lle siirtyneet ovat valinneet sittemmin.
Miksi Ranskassa kuohuu?
Ranskassa eläkeuudistusta vastustavat lakkolaiset ja mielenosoittajat ovat vallanneet kadut ja Pariisissa julkinen liikenne on ollut seisahduksissa. Mieltään osoittavissa on niin nuoria ja iäkkäämpiä sekä eri alojen edustajia, joilla on yhteisenä nimittäjänä suunnitellun eläkeuudistuksen vastustus. Missä tässä kaikessa oikein onkaan kyse?
Ruotsin eläkeuudistus hämmentää Reijoa
Aamukahvin äärellä Reijo huomaa mielenkiintoisen twiitin Twitterissä. Ruotsissa on päätetty eläkeuudistuksen raameista. AP-puskurirahastojen uudistus, rahastoeläkejärjestelmän saneeraus ja muita kryptisiä termejä.
Low-skilled older workers and early exit from the labour market: It’s not just who you are and where you work, but also whom you work with
In Finland, like in most other advanced industrialised countries, low-skilled older workers are at a higher risk of early exit from the labour market than their higher-educated peers. To extend these workers’ working lives, relying on their own responsibility or implementing more government policies alone will not be enough: the help of employers is needed.
Suomen Perusta, Eläketurvakeskus ja maahanmuuttolaskelmat
ETK ei tee esityksiä maahanmuuttopolitiikasta eikä aseta erilaisia vaihtoehtoja paremmuusjärjestykseen, vaan keskittyy arvioimaan eläkejärjestelmän rahoitusnäkymiä.
Maastamuuton väheneminen alentaisi työeläkemaksua lähivuosikymmeninä
Skenaariolaskelmia muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen -raportissa (26.11.2019) tarkastelen muuttoliikkeen vaikutuksia työllisten määrään, eläkemenoon, -maksuun ja etuustasoon. Tässä kirjoituksessa keskityn siihen, miten maastamuuton väheneminen vaikuttaisi eläketurvan rahoitukseen. Käsittelen tarkemmin skenaariota, jossa maastamuutto vähenee 10 000 henkilöllä vuodessa. Nettomaahanmuutto kasvaa siis 10 000 henkilöllä tässäkin skenaariossa.
Miten pieniä eläkkeitä voisi korottaa?
Pääministeri Antti Rinne lisäsi kierroksia eläkekeskusteluun ehdottamalla eduskuntakeskustelussa 7.11.2019 takautuvaa korotusta työeläkekarttumiin niille, jotka ovat olleet perhevapailla ennen vuotta 2005. Avaus liittyi opposition kysymykseen siitä, miten hallitus aikoo toteuttaa hallitusohjelman kirjauksen, jossa tavoitellaan alle 1 400 euron suuruisten työeläkkeiden korottamista työeläkemaksuja muuttamatta.
Kuinka eläkelaskelmat maahanmuuttoskenaarioista tehtiin?
Eläketurvakeskus julkaisi tänään raportin Skenaariolaskelmia muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen. Skenaariolaskelmien tarkoitus on selvittää eri tavoin työllistyvien maahanmuuttajien ja toisaalta maastamuuton vaikutuksia eläkemenoon ja -maksuun. Tässä bloggauksessa avaan laskelmien tuloksia erityisesti maahanmuuttajien työllistymisen näkökulmasta.
TEL-lisäeläke syntyi täydentämään eläketurvaa
Ennen vuotta 2001 työnantaja saattoi ottaa työntekijöilleen rekisteröidyn TEL-lisäeläkevakuutuksen. TEL-lisäeläkevakuutus syntyi täydentämään lakisääteisen eläkejärjestelmän alkuvaiheen matalaa eläketasoa. Vakuutus lopetettiin kokonaan vuoden 2016 lopussa. Viime vuonna maksussa olleiden TEL-lisäeläkkeiden keskimääräinen etuus oli 143 euroa kuukaudessa.
