Matalan syntyvyyden taustalla olevat syyt on selvitettävä tarkemmin 

Tilastokeskus julkaisi uuden väestöennusteensa 30.9. Julkaisussa ovat mukana myös alueelliset ennusteet. Viime vuoden ennusteeseen verrattuna suurin muutos on syntyvyysluvuissa. Tilastokeskus olettaa nyt tämän vuosikymmenen toteutuneen kehityksen perusteella, että keskimääräistä lapsilukua mittaava kokonaishedelmällisyysluku olisi jatkossa vain 1,35. Kyseessä on merkittävä muutos, koska vielä viisi vuotta sitten luvun ajateltiin olevan 1,7. Uuden ennusteen mukaan vuosittain syntyvien lasten […]

Voisiko työeläkkeen indeksikorotus olla euromääräinen?

Työeläkkeen tavoitteena on kulutustason kohtuullinen säilyminen eläkeaikana. Kansan- ja takuueläkkeiden tarkoituksena on turvata riittävä vähimmäiseläketaso. Eläkkeiden indeksoinnin tarkoituksena on varmistaa näiden tavoitteiden saavuttaminen hinta- ja ansiotason muuttuessa. Mitä seuraisi, jos osa indeksikorotuksista kohdistettaisiin euromääräisesti pientä eläkettä saaville sen sijaan, että jokainen saa prosentuaalisesti yhtä suuren korotuksen?

Yrittäjä, tarkista työtulotietosi ajan tasalle

Tänään 5.9. vietetään Yrittäjän päivää. Teemana tänä vuonna on Yrittäjyys ja kulttuuri. Yrittäjäperheessä kasvaneena olen syvästi iloinen siitä, että yrittäjyys on nostettu kansallisen juhlapäivän tasolle. Yrittäjyys on usein jatkuvaa ahkerointia, henkilökohtaisen riskin ottamista ja elämää vähällä vapaa-ajalla. Mutta yrittäjyys on myös mahdollisuuksia nähdä konkreettisesti oman työnsä tuloksia ja vapautta tehdä valintoja.

Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen ajankohta on muuttunut vuosien myötä 

Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään nykyään melko tasaisesti ympäri vuoden. Aiemmin hajontaa oli enemmän. Osatyökyvyttömyyseläkkeissä sen sijaan on edelleen havaittavissa selvä trendi. Miehillä suosituin kuukausi jäädä osatyökyvyttömyyseläkkeelle on aina ollut tammikuu. Naisilla suosituimmat kuukaudet ovat elo- ja syyskuu tammikuun ohella. Tammikuussa sekä elo-syyskuussa alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet olivat aiemmin keskimäärin korkeammat kuin muina kuukausina alkaneet.

Mihin sitä nyt kotoaan lähtis

Julkisessa keskustelussa nousee usein esiin se, että moni eläkeläinen asuu tarpeitaan vastaamattomassa asunnossa. Asunto voi olla esteellinen, liian suuri ja työteliäs, huonokuntoinen ja sijaita kaukana kaupoista, terveyspalveluista ja lapsista. Tästä voisi ajatella, että ikääntyneillä olisi varsin korkea halu muuttaa paremmin tarpeita vastaavaan asuntoon – näin ei kuitenkaan ole.