Korona ei kohtele lapsia samalla tavalla

Epidemia koskee meitä kaikkia, mutta sen vaikutukset jakautuvat suomalaisten kesken hyvin epätasaisesti. Olemme erilaisessa ja eriarvoisessa asemassa koronan suhteen. Niin kuin yleensä aina, makroshokit kohdistuvat voimakkaimmin niihin, jotka ovat valmiiksi jo heikoimmassa asemassa. Yksi tällainen ryhmä on vähävaraiset ja hauraassa asemassa olevat lapset. Sosiaalihuollon kantokyky on nyt turvattava.

Viime päivien kokemukset kotikonttorilla yhdessä etäopetukseen totuttelevan jälkikasvun kanssa ovat herättäneet ajattelemaan tilannetta lasten ja lapsiperheiden näkökulmasta. Epidemian aikana tulemme näkemään, kuinka lasten mahdollisuudet kietoutuvat niin vanhempien työmarkkina-asemaan, koulutustasoon, taloudellisiin resursseihin kuin elämänhallintaankin.

Etätyö on korkeasti koulutettujen perheiden herkkua

Lasten vanhemmat ovat työmarkkina-asemaltaan hyvin erilaisia ja sitä kautta myös lasten tilanne on hyvin erilainen eri kodeissa. Korkeakoulutetuille tyypillisessä tietotyössä siirtyminen etätyöhön on ollut verraten helppoa, ja monelle etätyö on ollut tuttua jo ennen koronaa.

Kaikissa ammateissa ja työpaikoilla työtä ei voi tehdä etänä. Työpaikalle pitää mennä oli koronan uhkaa tai ei, oli kotona lapsia tai ei. Nämä perheet ovat tällä hetkellä entistäkin haastavammassa tilanteessa arjen pyörittämisessä.

Lasten mahdollisuudet kietoutuvat vanhempien asemaan.

Väestöliiton tuoreen perhebarometrin tulokset osoittavat, että etätyö on yleistynyt viime vuosina erityisesti korkeasti koulutettujen perheissä. Korkeasti koulutetuilla vanhemmilla on parhaimmat mahdollisuudet saada joustoa työajoistaan ja heidän kohdallaan mahdollisuus on kasvanut roimasti viime vuosien aikana.

Onhan teilläkin tabletit, kuulokkeet ja laajakaistaliittymät?

Vanhempien mahdollisuuksissa ja resursseissa tukea koulunkäyntiä kotona on myös suuria eroja. Useissa tutkimuksissa on tullut esiin, miten koulutukseltaan ja ammattiasemaltaan korkeammassa asemassa olevat vanhemmat osallistuvat useammin koulutyöhön.

Etätyötä tekevillä, usein korkeasti koulutetuilla on keskimääräistä paremmat valmiudet lapsiensa auttamiseen Teamsin, OneNoten ja muiden ohjelmien kanssa, joita lasten on viime päivinä odotettu käyttävän.

Korkeasti koulutetuilla on myös keskimäärin korkeammat tulot, ja tätä myötä koti usein täynnä erilaisia laitteita, joita lapsi voi koulunkäynnissä hyödyntää. Jos joltakulta sattuu puuttumaan kuulokkeet tai joku muu vastaava hyödyllinen lisälaite, niin sellaisen voi nopeasti hankkia. Nämä lapset pääsevät hyvin eväin kiinni etäopetukseen.

Toisilla tyhjä kalenteri tarkoittaa myös tyhjää tilipussia

Koronan seuraukset toimeentulolle ovat myös hyvin erilaisia eri ammateissa ja aloilla työskenteleville. Osalla pelkoa työn loppumisesta tai lomauttamisesta ei ole, palkanmaksu jatkuu normaalina. Monissa tehtävissä ja työpaikoilla tilanne on aivan toinen.

Siinä missä osa työntekijöistä saa nauttia koronan tyhjentämästä kalenterista ja keskittyä vihdoin keskenjääneisiin asioihin, toisilla kalenterin tyhjentyminen tarkoittaa tyhjää tilipussia.

Monissa lapsiperheissä toimeentulo on ollut vaikeaa jo ennen epidemiaa. THL:n parin vuoden takaisessa pikkulapsiperheitä koskeneessa tutkimuksessa menojen kattaminen tuloilla oli erittäin hankalaa tai hankalaa äitien arvioimana joka viidennessä perheessä.

Sosiaalihuollon kantokyky turvattava

Monelle lapselle koulu on tarjonnut ainoan lämpimän aterian päivässä. Toiminta, jolla vähävaraisille lapsiperheille mahdollistetaan ruoka-apu, on erittäin tarpeellista. Onneksi tähän on reagoitu nopeasti säätiöiden ja järjestöjen ja yritysten toimesta.

Ruoan lisäksi koulu on saattanut tarjota lapselle myös sen ainoan turvallisen aikuisen lapsen päivässä. Osa lapsista on saattanut jäädä hyvin yksin iltapäiväkerhojen, kirjastojen ja nuorisotilojen sulkeuduttua ja harrastustoiminnan mennessä tauolle. Kaikille koti ei ole maailman turvallisin paikka.

Perheväkivalta on paljon yleisempää Suomessa kuin monessa muussa EU-maassa. Tästä näkökulmasta elämän rajoittumisessa monella nyt vain kotipiiriin ei ole hyvä asia.

On oletettavaa, että poikkeusolot tulevat näkymään monin tavoin sosiaalityössä. Lastensuojelun työntekijöiden työkuorma tulee todennäköisesti lisääntymään tulevien viikkojen aikana.

Olemme epidemian aikana kantaneet huolta terveydenhuollon kestävyydestä. Myös sosiaalihuollon kantokyvystä pitäisi varmistua. Monissa kunnissa on ollut sosiaalityöntekijöistä huutava pula jo aikaa ennen koronaa.

Pienituloisia lapsia on yli 100 000

Tilastokeskuksen uusimpien tietojen mukaan Suomessa on 112 000 lasta, jotka elävät pienituloisissa perheissä. Alle 18-vuotiaiden pienituloisten määrä on ylittänyt yli 75-vuotiaiden pienituloisten määrän.

Parasta eläkepolitiikkaa on hyvä perhepolitiikka, kuten tanskalainen sosiologian professori Esping-Andersen on todennut. Myös eläkejärjestelmän on syytä olla huolissaan niistä lapsista ja lapsiperheistä, joihin koronaviruksen vaikutukset iskevät voimakkaimmin. 1990-luvun laman kokemukset ovat osoittaneet, että kriiseillä on lasten, tulevien vakuutettujen, hyvinvointiin pitkäkantoiset vaikutukset.

Lähteet:

6 kommenttia
  1. mietintää
    mietintää says:

    ”Tilastokeskuksen uusimpien tietojen mukaan Suomessa on 112 000 lasta, jotka elävät pienituloisissa perheissä.”

    Tuo oli tilanne menneisyydessä ennen kuin sadat tuhannet ihmiset menettivät ainakin väliaikaisesti työnsä koronan seurauksena ja ennen yrittäjien joukkokaatumisia. Eilen lomautus-yt-neuvottelut olivat menossa noin 100 000 työpaikan kohdalla. Jos ikävät skenaariot toteutuvat, penituloisissa perheissä asuvia lapsia voi olla parin kuukauden päästä 200 000 – 300 000. Työttömyyskorvausten maksut saattavat viivästyä yli kuukauden tai kahden kuukaudenkin ylittäville maksuajoille, kun työttömyyskassat ja Kela ovat täysin ruuhkautumassa hakemustulvien keskellä. Jo lähiviikkoina Suomessa voi olla valtava määrä ihmisiä, joilta on työtulot loppu, ja jotka eivät saa sosiaalietuuksiakaan ennen kuin ruuhkat purkaantuvat ja heidän hakemuksensa ehditään käsitellä.

    Jo nykyisin maan sisäiset erot lasten tilanteessa vaihtelevat isosti. Sijoitettuja lapsia on erityisesti taloudellisesti heikosti huono-osaisten keskuudessa. Velattoman Ahvenanmaan alueella sijoittetuja lapsia on maakunnista vähiten. Eduskunta käsittelee parhaillaan Ahvenanmaan pysyvää tuloprovisio-osuuden kasvattamista valtion tuloista, ja vastaavasti muun Suomen verotulo-osuuden alentamista, jonka on esitetty tulemaan voimaan vuodesta 2021 lähtien. Maan muissa osissa voi olla tiedossa huomattavia taloudellisia vaikeuksia lähivuosille. Vanhempien taloudellisista ongelmista voi seurata ongelmia myös monille lapsille. Lastensuojelutarpeen ja -tilanteen erot saattavat lähivuosina kasvaa Suomen sisällä entistäkin suuremmiksi.

    Manner-Suomessa kunnilla nyt ennemminkin kova paine vähentää useita työntekijöitä kuin lisätä vaikkapa lastensuojelun ennaltaehkäisevää työtä, koska kuntien tulovirta on koronatoimenpiteiden johdosta niin voimakkaasti ehtymässä manner-Suomen kunnissa. Talousvaikeuksista kunnille on näillä näkymin tulossa pysyviä. Nyt kertyvät valtavat velat eivät hetkessä katoa, vaikka korona katoaisi, vaan ne voivat painaa valtion ja manner-Suomen kuntien tilannetta seuraavan vuosikymmen tai pidempäänkin. Valtionkaan hartiat eivät välttämättä kanna loputtomiin. Voi olla, että hyvinvointiyhteiskunnan palveluita joudutaan vielä leikkaamaan – myös lasten osalta, ja että sosiaalihuollon palveluita ei lähikuukausina saada tarjottua siinä määrin kuin niille olisi kysyntää.

    Lasten osalta voi olla aiheellista kiinnittää huomiota myös siihen, mitä seuraa, kun lapset suljetaan säilöön neljän seinän sisään pidemmäksi aikaa. Ei välitunteja ulkona. Ei päivähoidon ulkoleikkejä. Ei ulkomatkoja kouluun tai päivähoitoon tai takaisin. Ei oleilua luonnonvalossa. Päivät vietetään sisätiloissa. Päivänvalolla on terveysvaikutuksia. Ulkoilulla olisi terveysvaikutuksia. Liikunnalla olisi terveysvaikutuksia. Kymmenet tuhannet kodit ovat sisäilmaongelmakoteja, joista monia ei ole aikoinaan suunniteltu koko perheen ympärivuorokautiseen oleiluun, toisin kuin uusimmat kodit. Kuinka moni lapsi ja aikuinen saa pysyviä terveyshaittoja sosiaalisesta eristyksestä ja kotiin sisään jäämään pidempään pakottamisesta mielenterveydellisesti tai fyysisesti?

  2. mietintää
    mietintää says:

    Suomen valtion lainan korko näkyy pompanneen jo 0,5 % ylöspäin vajaassa 2 viikossa. Enää tarjolla ei ole lainarahaa Suomen valtiolle negatiivisella korolla. Korkotaso voi vaikuttaa siihen, missä laajuudessa valtionlainoista haetaan rahoitusta mm. sosiaalisten ongelmien hoitoon tässä yhteydessä, ja miltä osin valtio ja kunnat nostavat kädet pystyyn, ja toteavat, ettei ole varaa tehdä jotain. Tässähän voi käydä kohta niin, että valtion menot nousevat vielä korkojenkin kautta, mikä vähentää valtion mahdollisuuksia osoittaa varoja muuhun, ja ehkä niinkin, että markkinoilta ei löydy lähivuosina välttämättä sellaista määrää lainaa kohtuuhinnalla, mitä valtio ja kunnat nyt ehkä koittavat nostaa. Lainamäärän kasvaessa korko voi lähteä lisää nousuun. Suomen valtiolla ei perinteisesti ole nähty olevan konkurssiriskiä, mutta nyt sekin riski on kasvanut, että euroalueella joku valtio menee koronakriisin jälkivaikutuksena vielä konkurssiin. Euromaiden ollessa yhteisessä veneessä se vaikuttaisi Suomeenkin. Kansainvälisissä medioissa on kirjoitettu viime päivinä siitä, miten Italian jo ennestään valtavien velkojen kanssa paininut ja jo noin 20 vuotta vailla kasvua ollut talous on ajautunut syviin vaikeuksiin, ja on spekuloitu sillä, että hakeeko Italia ns. bailoutia, eli jonkinlaista velkojen anteeksiantopakettia, konkurssia tai velkasaneerausta – jollainen nähtiin aiemmin Kreikan kohdalla. Italian kohdalla on viime päivinä puhuttu jopa 700 miljardin euron rahoitusjärjestelytarpeista. Jos Italian veloista jää osa velkojien käsiin, se voi nostaa kaikkien euromaiden lainojen korkoja lähivuosina. Markkinoilla Suomen valtionlainoja on alettu pitää selvästi riskisempänä omistamisen kohteena kuin vielä joitain viikkoja sitten.

    Mitä etäkouluihin tulee, niin sen osalta erityiskysymyksiä herättävät mm. ne oppilaat, jotka eivät ole kovin oma-aloitteisia sekä ne maahanmuuttajaperheet, joissa vanhemmat eivät ymmärrä suomea (tai ruotsia) niin hyvin, että osaisivat selittää lapsilleen etäkoulun tehtävänantoja – sekä ne oppilaat, jotka eivät edes avaa etätehtäviä. Moni opettaja on havainnut nyt kun netissä voi nähdä, ketkä ovat tehtäviä availleet, että osa oppilaista ei ole edes avannut vielä kertaakaan tehtäviään. Puuttumismahdollisuudet asiaan voivat opettajalla olla nyt kuitenkin varsin heikot. Jotkut avaavat tehtäviä toisinaan, mutta eivät välttämättä tee mitään. Toiset opiskelevat innokkaasti. Osaamiserot oppilaiden välillä saattavat etäkoulujaksona kasvaa. Osa voi kehittyä normaalikoulua nopeammin osaamisessaan, ja osa jopa ehkä taantua. Nopeimmat tapaukset ovat jo opiskelleet jonkun kouluoppiaineen koko vuoden oppimäärän kotona loppuun. Saa nähdä, miten osaamistasoltaan ehkä hyvinkin hajaantuvan porukan saa koottua ensi syksynä takaisin kouluun yhdeksi ryhmäksi, ja että miltä lähtötasolta sen jälkeen opetusta jatketaan.

  3. Yh äiti
    Yh äiti says:

    Pienituloisena äitinä tilanne on juuri todella pelottava taloudellisesti kun lomautus iski nyt päälle . On useampi lapsi. Lukiota käyvä, joka on kallis koulu ja kaikki lapset syö nyt kotona. Jotain yksinhuoltajille tukilisää pitäisi miettiä. Moni asuu juuri vuokralla, kuten me eli ei ole mahdollisuutta lainan lykkäyksiinkään. Toivottavasti mietitään meitä huonommassa taloudellisessa tilanteessa olevia.

  4. Milla Roos
    Milla Roos says:

    Surullisen ja vakavan lisän tähän tuovat vielä mielenterveysongelmat ja niiden vaikutus perheenjäseniin. Jopa 25 % lapsista asuu jossain vaiheessa lapsuuttaan perheessä, jossa vanhemmilla on hoitoa vaativia mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Poikkeusolot, taloudellinen epävarmuus ja sosiaalinen eristäytyminen tulevat entisestään lisäämään näiden perheiden haasteita ja valitettavasti myös mielenterveysongelmia, joka heijastuu väistämättä myös lapsiin. Toivottavasti tosiaan 90-luvun virheitä ei nyt toisteta.

  5. Aija Räty
    Aija Räty says:

    Minkälaisia lapsista kasvaa, kun vanhemmille tärkeintä kännykän kanssa seurustelu. Kun on päivisin kotona näin eläkeläisenä, ikkunasta suora yhteys muuhun maailmaan. Niin paljon näkee äitejä, joilla pitäisi olla lisäkäsiä (lisäkorvia, lisäsilmiä?) on koiraa, lasta, vaunua ja tietenkin ÄLYpuhelin, johon pitää suunnata kaikki huomio. Jos lapsi kysyy jotain, tuikataan hänellekin kännykkä kouraan. Omassa lapsuudessani meidän kylällä oli yksi puhelin, joka oli meillä. Taloudellisesti perheemme tuli toimeen hyvin verrattuna moneen muuhun. Lapsuudessani äiti oli kotona, koulusta oli mukava tulla kotiin. Omiakin lapsiamme hoidin kotona vuosikausia, ehdin vielä olla työelämässäkin. Työ- ja kotielämä on muuttunut. Solidaarisuus työpaikoilla (kotonakin?) mennyttä aikaa ”minulle kaikki heti“ – tyyli valitettavan yleistä. Voi, jospa tämä korona-aika opettaisi meitä pitämään huolta toisistamme, etenkin niistä kaikista heikoimmista!

Kommentoi

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lähettääksesi kommentin, ratkaise oheinen laskutehtävä. *