Kuivalainen Susan

Uudessa tutkimuksessa vertasimme seitsemän Euroopan maan eläkejärjestelmiä. Tarkastelimme eläkkeen karttumista nuorille tyypillisten ansiotyön muotojen ja työurakatkosten ajalta. Tarkastelu osoitti Suomen erottuvan vertailtavista maista kolmen asian suhteen.

Viime viikolla julkaistun eläkejärjestelmän kansainvälisen arvion mukaan Suomen eläkejärjestelmä onnistuu hyvin sen keskeisimmässä tehtävässään, toimeentulon turvaamisessa. Eläkkeelle siirryttäessä tulot muuttuvat keskimäärin verraten vähän ja vanhuuseläkeläisten köyhyys on muihin maihin verrattuna maltillista. Parin vuosikymmenen päästä tilanne voi olla kuitenkin toisenlainen. Pitääkö olla huolissaan?

Koronapandemia on kohdellut eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteessa olevia eri tavalla. Eläkkeensaajista moni kuuluu riskiryhmään; osa ikänsä, osa terveydentilansa, osa molemmista syistä. Riskiryhmään kuuluvat ovat eläneet pitkälti eristyksissä jo reilun vuoden ajan. Minkälaisia vaikutuksia koronatilanteella on ollut 55-88-vuotiaiden eläkeläisten elämään? Tarkastelemme tätä kysymystä syksyllä kerätyn kyselyaineiston pohjalta.

Aiemmin vanhuus tarkoitti elämänvaihetta, jolloin takana oli pitkä ja raskas työura ja edessä elämän ehtoo, usein köyhänä ja muiden elätettävänä. Eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo on noussut viime vuosikymmenien aikana, mutta osa vanhuuseläkeläisistä joutuu siitä huolimatta turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen. Vuonna 2017 toteutettu perustoimeentulotuen Kela-siirto ei ole parantanut näiden ihmisten tilannetta. 

Joka seitsemäs nuori (25–29-vuotias) on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Ulkomaalaistaustaisessa väestössä osuus on vieläkin suurempi. Perusasteen varaan jääminen näkyy heikompana tulotasona paitsi työikäisenä myös eläkeaikana. Eläkeläisköyhyyden ehkäisyssä tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota lapsuuteen ja nuoruuteen. Siellä jaetaan avaimet myös tulevaisuuden onnistuneelle eläkepolitiikalle.

Eläketurvaan liittyvissä otsikoissa, tarinoissa ja mielikuvissa korostuvat usein työura, sijoitustuotot ja ikärajat. Eläketurvan karttuminen lapsen hoidosta jää usein vähemmälle huomiolle. Perhevapailta on kuitenkin kertynyt yhdenmukaisin säännöin eläkettä jo vuodesta 2005. Mutta tietävätkö ihmiset tätä seikkaa?

Viime viikonloppuna moni nuori valmistui ammattiin tai ylioppilaaksi suvivirren soidessa taustalla tavallista vaimeammin. Kevät veti monet heistä vakavaksi. Ylioppilaskirjoitukset toteutettiin nopeutettuna, näyttökokeita peruttiin, pääsykoekäytäntöjä muutettiin, työnantajat ilmoittivat lomautuksista ja peruivat kesätyöpaikkoja.