Blogit

Vuoden 2019 loppuun mennessä kaikkiaan 224 000 yrittäjää on jäänyt työeläkkeelle. Noin kahdella viidestä näistä eläkeaika on jo päättynytkin. Työkyvyttömyys päättää joka kymmenennen yrittäjän työuran.

Suomalaiset eläkeikäiset joutuvat luopumaan tekemisistään rahanpuutteen ja perhevelvollisuuksien vuoksi hieman useammin kuin ruotsalaiset ja tanskalaiset. Ongelmat ovat kuitenkin Pohjoismaissa huomattavasti harvinaisempia kuin Itä- ja Etelä-Euroopan maissa. Rahanpuute on perhevelvollisuuksia yleisempi syy luopua haluamiensa asioiden toteuttamisesta.

OECD on tuoreeltaan arvioinut Suomen eläketurvaa ja yrittäjien vakuuttamista. Arvion mukaan YEL-työtulo on vaikeasti todennettavissa. Se taas johtaa matalaan työtuloon ja palkansaajia heikompaan eläketurvaan. OECD kysyy arviossaan, miksei Suomi hyödynnä verotietoja kuten useimmat muut maat ja pohtii myös työtulon alarajan matalaa tasoa.

Eläketurvakeskus julkaisi 30.1. raportin ”Syntyvyysskenaarioiden vaikutukset työeläkkeiden rahoitukseen”. Raportissa esitettävien syntyvyysskenaarioiden perusteella näyttää todennäköiseltä, että nykyinen ennätyksellisen matala syntyvyyden taso (kokonaishedelmällisyysluku 1,35) ei jäisi pysyväksi. Eläkkeiden rahoituksen kannalta skenaariolaskelmat näyttävät siis selvästi optimistisemmilta kuin Tilastokeskuksen tuoreimpaan väestöennusteeseen perustuva eläkelaskelma.

Suomelta päättyi viime vuoden lopussa puolivuotinen EU:n puheenjohtajuuskausi. Siihen liittyen sain olla mukana monissa sosiaaliturvaan liittyvissä yhteistyökuvioissa. Kulissien takana teimme paljon sellaista työtä, joka ei julkisuudessa näy, mutta lujitti hyvää yhteistyötämme.

Joulukuun puoliväliin mennessä 34 500 henkilöä oli valinnut osittaisen vanhuuseläkkeen. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa tullut uusi eläkelaji kiinnostaa siis suuresti kansalaisia. Nyt kolme vuotta myöhemmin voidaan jo arvioida, mitä OVE:lle siirtyneet ovat valinneet sittemmin.

Ranskassa eläkeuudistusta vastustavat lakkolaiset ja mielenosoittajat ovat vallanneet kadut ja Pariisissa julkinen liikenne on ollut seisahduksissa. Mieltään osoittavissa on niin nuoria ja iäkkäämpiä sekä eri alojen edustajia, joilla on yhteisenä nimittäjänä suunnitellun eläkeuudistuksen vastustus. Missä tässä kaikessa oikein onkaan kyse?

Aamukahvin äärellä Reijo huomaa mielenkiintoisen twiitin Twitterissä. Ruotsissa on päätetty eläkeuudistuksen raameista. AP-puskurirahastojen uudistus, rahastoeläkejärjestelmän saneeraus ja muita kryptisiä termejä.

ETK ei tee esityksiä maahanmuuttopolitiikasta eikä aseta erilaisia vaihtoehtoja paremmuusjärjestykseen, vaan keskittyy arvioimaan eläkejärjestelmän rahoitusnäkymiä.

Skenaariolaskelmia muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen -raportissa (26.11.2019) tarkastelen muuttoliikkeen vaikutuksia työllisten määrään, eläkemenoon, -maksuun ja etuustasoon. Tässä kirjoituksessa keskityn siihen, miten maastamuuton väheneminen vaikuttaisi eläketurvan rahoitukseen. Käsittelen tarkemmin skenaariota, jossa maastamuutto vähenee 10 000 henkilöllä vuodessa. Nettomaahanmuutto kasvaa siis 10 000 henkilöllä tässäkin skenaariossa.