Ismo Risku

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi maaliskuun alussa kaksi selvitystä, jotka käsittelevät julkisen talouden tasapainottamista. Myös eläkkeet ovat päässeet kartoituksen kohteeksi. Tämä ei ole yllättävää, koska eläkemenot ovat merkittävä osa julkisista menoistamme.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt runsaan kuukauden. Oletettavasti useimpien käsitys Euroopan tulevaisuudesta on mullistunut näiden päivien aikana. Tapahtumien vaikutukset suomalaisiin eläkkeisiin ja niiden rahoitukseen ovat nähtävissä olevien tietojen perusteella verraten vähäisiä. Tulevaisuus on kuitenkin epävarma, kuten olemme viime vuosina saaneet moneen kertaan oppia.

Suomen työeläkevarat olivat syyskuun lopussa noin 245 miljardia euroa. Yksityisen sektorin osuus oli 153 miljardia ja julkisen sektorin 92 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettuna varoja oli runsaat 44 tuhatta euroa, mutta tämä on ainoastaan rahamäärää havainnollistava konkretisointi. Eläkkeet tai niiden rahoitusvastuu eivät suinkaan jakaudu samansuuruisina siivuina koko väestölle.

Työeläke karttuu työstä, mutta ei vain työstä. Eläke karttuu myös useiden sosiaalietuusjaksojen aikana ja työkyvyttömyyseläkkeisiin lisätään niin sanottu tulevan ajan karttuma. Selvitimme vuonna 2017 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden eläkkeen karttumista. Vuoden 2004 jälkeen karttuneet eläkkeet perustuivat 90 prosenttisesti työansioihin. Sosiaalietuusjaksoista ansiosidonnainen työttömyysturva oli tärkein eläkettä kartuttava jakso.

Lasse Virén täytti 70 vuotta 22.7.2019. Juhlan kunniaksi YLE näytti Münchenin 10 000 metrin kultajuoksun. Lasse kaatui, nousi ja jatkoi olympiavoittoon maailmanennätysajalla. Kuva maasta nousevasta Virénistä näyttää suomalaisesta sisusta sen, mitä haluamme nähdä. Mutta mitä työvoimatilastot kertovat sisustamme?

Eläkkeelle ehtineiden naimissa olevien miesten elinkaaren ansiot ovat olleet lähes kaksinkertaisia verrattuna naimattomiin. Naisten väliset erot eri siviilisäädyissä ovat selkeästi pienempiä. Miksi näin on? Kysymykseen ei ole helppoa vastausta, mutta faktat ja selitys ilmiölle ovat Matin ja Tepon hallussa.

Väestön ikääntyminen luo paineita eläkkeiden rahoitukseen. Paljonkaan liioittelematta voidaan väittää, että viimeisen neljännesvuosisadan ajan eläkeuudistusten punainen lanka on ollut eläkejärjestelmämme sopeuttaminen väestön ikääntymiseen. Ajoittain esitetään, että koko nykyinen eläkejärjestelmämme tulisi korvata yksilöllisillä eläketileillä.